eikö siinä ole aivan riittävästi tekemistä tälle päivälle? Kun vielä yritän tropata itseäni kuntoon eilisen jäljiltä. Tuli nimittäin yöllä herättyä jokunenkin kerta mielettömiin särkyihin. Eilinen megalomaaninen reissu tuli tehtyä, hyvin selvisin. Joo, paitsi eräs frouva, joka minun piti tavata, veti välistä! Että ketutti, turhaan istuin kylmässä viimassa (mikä ei siis parantanut ainakaan särkyjä ja selän kuntoa) Risman edustalla ja odotin. Hän on niitä viimetipan naisia, oli katsastanut "sopivan aikataulun" ja hemmetin hölmö luottanut siihen. Ei olisi pitänyt! Bussi oli ollut Malmilla vasta rutosti sen jälkeen, kun minut jo noudettiin – treffit olivat olleet n. 25 min sitä ennen. Että se siitä, ei kannata luottaa aikatauluihin ja toki hänkin laittoi sen bussikuskin syyksi. Minä taas olen sen verran omituinen, että olen mieluummin vartin etuajassa kuin vähänkään myöhässä. Ähh, eksyin asiasta, vaihteeksi. Siis oli kasseja, kolme täpöisen täyttä kassia. Kirjoja, pari pakettia, lisää kirjoja, vihanneksia ja herkkareita, tavismuonaa, kissanmuonaa. Vähänkö oli raahaamista siis.
Kotoon päästyä pikaisesti kaffetta kehiin ja lotkottamaan pitkällensä, ei jaksanut yhtään mitään. Piti valvoa, ei jaksanut. Otin uniavitteet ja päätin nukkua. Eikö Vinski ala jolisemaan taas keskellä yötä, pariinkin otteeseen. Ja sitten kun laitoin valot päälle, sain vielä nukkua vähäsen. Nyt olen sentään edennyt jo aamukaffien ja -mömelöiden jälkeiseen tilaan sekä selaamaan osaa viesteistä. Pitäisi käydä maksamassa pino laskuja, tai siis ainakin laittaa osa niistä ennakoivasti maksuun. Muuten joku niistä taas häviää jonnekin tai muuta kivaa. Eli laskuja, laskuja ja sen jälkeen voisikin hetkeksi mennä lämmittelemään peiton alle.
Argh, josta tuli mieleen, että olisi kiva käydä ruiskussa ja laittaa petivaatteetkin pesuun. Hrrr, ehkä odottelen iltapäivään. Josko aurinko jossain vaiheessa vähän lämmittäisi residenssiä, ei tuolta voi tulla ruiskun jälkeen ulos muuten. Tänään ei siis tiedossa mitään sen järkevämpää. Lukemista ja ehkä kirjoittamista jossain vaiheessa. Olisi ainakin syytä, alkaa ahittaa.
Työkin ahittaa, vaikka nyt olen vapaalla. Ensi viikolla kaksi työpäivää ja toinen leidi on lomalla, josta en ollut tietoinenkaan. Joo ja ihan kiva! Olisi tosi mukavaa, jos minulle olisi edes kerrottu. Eli tein osan hänenkin hommistaan jo eilen. Prle, siinä kunnossa ei voisi pahemmin kiinnostaa. Rinttaaminenkin on niin jännää... joku on voinut laittaa syöttöön keltaista tai viheriää paperia erinäisistä syistä ja meikäläinen vaan on laittanut rinttinsä jonoon. Se ei näy omalta koneelta mitenkään. Jos vahtii rintterin vieressä, se näyttäisi jonoa, mutta arvatkaas, katsooko sitä kukaan?! No eipä tietenkään, kun pitää omat kopieeraukset saada justhetinyt ja oikean väriselle paprulle. Argh, ei kehityskelpoisia yksilöitä! Ja minähän en mene sinne joka välissä, asun kauimpana ao. vempeleestä! Pirulauta, sano... onko ihan pakko valittaa sellaiselle taholle, joka tekisi asialle jotakin? Voisin kyllä, mutta en millään haluaisi. Siitä tulisi taas sanomista muiden kanssa eli nyt tarkoitan Tosi Isoa Johtoa, joka jostain kumman syystä välillä kuuntelee meikäläistäkin.
No, nyt on vapaata, mitä välii... eli hush, maksamaan laskut!
KIVAA VAPAATA VAAN MUILLEKIN – MEILLÄ EI PÄÄSTÄISTÄ VIETETÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti