torstai 26. lokakuuta 2006

TORSTAINA TAAS ODOTELLAAN TOIVOA


Torstain siis pitäisi olla Toivoa täynnä, mutta kaveri oudosti karttelee minua. Ottakaa välittömästi yhteyttä, mikäli tapaatte hänet ja pyytäkää jättämään edes viesti tai kommentti, ple.


Kaunis oli tämä aamu - aivan pieni pakkanen. Siis sopiva, kun on vaatehtinut tarpeeksi. Ei tuulta. Oikein mukavaa muuten, paitsi noiden pleen särkyjen puolesta. Noin lyhyenä rapona: säryt vain pahevat ja ilmestyvät uusiin paikkoihin. Huomenna on rtg, ma labrat, kk:n päästä lekuriaika. Saisi jo selvitettyä jotakin, kiitos. Mutta minä odotan, odotan, odotan...


Herjaamon koko väellä on huomenna iltapäivällä koulutuspäivä, jossa  demotaan erään ohjelman uutta versiota. En pysty lähtemään edes sinne. Sain luvan olla pois. Päivystän täällä rtg:n asti. Yksin, ilmeisesti. Huu - entäpä jos vieras mies tulee taloon. Koskaan ei voi tietää, milloin ovikello soi. Ei - lähtisin mielelläni  koulutukseen, mutta matka sisältää kävelemistä ja minä en pystyisi istumaan siellä koulutuspaikalla 4 h huonoilla penkeillä. Sen jälkeen en pääsisi enää kotiin. Joten tämä on pakkovalinta. Paskamaista kyllä, sillä yleensä olen ennen aina ollut tuppautumassa mukaan erilaisiin koulutuksiin. Olen kouluttautunut aika paljon työni ohessa, se on ollut eräs tapa tehdä jotakin järkevää myös illalla. Ettei aika kulu vain höpöjä lukiessa ja nettaillessa. Nyt en jaksa edes ajatellakaan mitään koulutusta. Kunhan saan raijattua itseni tänne ja takaisin kotiin. Kävelyni muistuttaa nykyisin keinuhevosta vintin rappusissa. Että hyvin menee, mutta menköön!


Ai hitsi, huomasin myös, että kelloja pitää siirtää ensi viikonloppuna. Mihinköhän minä ne kellot siirtäisin; kaikki samaan paikkaan, vaihtaisi vain kellojen asentoa vaiko peräti siirtäisi rannekellon vas. kädestä oik. käteen? Ongelma on suuri, mutta mahdollisesti ratkaistavissa. Olipa kehnoa herjaa. Siis kesäajasta siirtyminen talviaikaan. Sekin vielä. Kun en koskaan muista milloin ja minne päin. Yleensä sälytän tämän asian Belgarionin harteille jo lauantaina, jotta kaikki tulisi hoidettua. Pitää heti laittaa iso lappu asiasta.


Kummisetäkin kävi eilen tuomassa postin ja samalla rapoamassa. Hänkin oli saanut vaihdettua omalääkärin ja oli oikein tyytyväinen. Näin se pelaa, toivottavasti vs. ylilääkäri nyt huomaa, että eräässä arvauskeskuksessa eräs tkl ei ole kovin haluttu omalääkäri!


Tuli leikittyä kuukkelileikkiä, minkä pihistin Oudolta Emolta eli googleta "(oma nimi) on" ja kopioi 15 ensimmäistä tulosta:


Eli tämän mukaan Polgara on:


- secretary...(no jop)


- tukihenkilötoiminnan yhteyshenkilö (no voisin ollakin, kun tietäisi mitä tukea)


- ja sitten tulikin Kristillinen Kirjakauppa ja Antikvariaatti  (juu, rakastan kirjakauppoja ja antikoita, mutta tuo kristillisyys, se ei nyt kyllä sovi, ei!)


- Katso! (no kyllähän minä katson, ei tarvii hiiltyä)


- Tampereen Kaupunginkirjasto (ah - rakkaat kirjastot..mmmmmmmmmm)


- Nääshallin kuntosaliryhmiin päässeet (no en jumaliste Tampereelle enkä varsinkaan kuntoilemaan, jumaliste, en...)


- Vanhat suomalaiset elokuvat (*huoh* nämä on Kummisedän heiniä)


- Helsinki City maratooniin osallistuneet (no voi että, enpäs tiennytkään ,D)


- IT-lehden henkilöuutisia (wau - olen päässyt piireihin)


- Laukaa - Konnevesi (en ole ikinä ollut lähelläkään...)


- Sipoo, tulokset rasteilla (no olen kyllä suunnistanut esim. ravinteleihin, mutta en valitettavasti Sipoossa)


- Kronos - vanhat hallitukset (joo, olen ollut hallituksessa, en tuolla...)


- Helsingin Yliopisto, historia (olen siis jo historiaa...)


- TSSH-HeNetin kokous (mitä hittoa tuo tarkoittaa???)


- ETS - jäsenet kautta aikojen (mutta en minä, en, en varmasti!)


- Pirkanmaan Kristillisdemokraatit (ei, en kestä, koko ajan läsnä outoja seutuja ja kristillisyyttä! Nyt sai luvan loppua.)


Ei tämä ollutkaan kiva leikki, hei, ei ollenkaan!


--------------------------------------


Purrrrrrrrrrrrrrrr vaan kaikki kavrut. KOLLIKALENTERI on valmis! Ne jotka sen haluaa, voi laittaa viestiä Reetille. Mami ei oo viälä sitä nähny, niin en mäkään. Mä odotan ihan kiihkeesti nyt, en millää malttais, en. Siin oon mä, siis mä, mä! En mä ikinä oo missää tollases enne ollutkaan, eikä varmaa muutkaa kollit. Vähänks tää on hianoo! Mä aattelin, ett sitt mun kaikille frendeille se menis vaiks joululahjaks tai sillee. *tyytyväinen kissavirn* Muuteski mull on menny nyt iha hyvin. Mä oon ollu ihan kiltisti, tooooosi kiltisti. Ja mamiki on ollut mulle ihan yhtä kiltti. Ja Kummisetä toi mulle ison pussin taas uusia kuivanappuloita, ihan erejä kun viimeks. Ja se toi ne ihan tuliaisiks, ei se halunnu ett mami ees maksais niistä. Kyll kaikki nyt pitää musta hualta. Ja aatelkaas, viiime vuanna tähä aikaa mä vaelsin tuoll jossain yksin ja kylmissää ja ihan nälissää ja laihana...*tyytyväinen huokaus*! Taas mä oon saanu kalkkunaa ja aikastas monta maitonappii. Voi juku, Gummititi, minkäs teit - mä oon tosi koukuss niihi nappeihi. Mä jään vähä välii tuijottelee mamiskaa ja katon välill pussii ja välill mamii, ett se orja nyt ymmärtäis. Mutt ku mä en saa niist tarpeekseni. On ne nii hyvei. Ja Poika osti mulle jo toisenki pussillisen niitä. Enkä mä muute eile syäny yhtää kanervoo. Mami kävi tarkistaa (hmph, ei luattanu muhun). Nyt se ei enää jättäny mulle partsin ovee auki päiväks. No, siäll on kyll aika galsa, mä kävin just tsekkaas tilantee. Parempi painuu goisii basee ihan rauhassa, siäll on lämpöstä ja mukavaa.



Mä aattelin, ett laitetaa nyt toi kuva, miss Poika just on tuanu mulle maitonappeja ja mä kaveeran sen kaa. Mä purrrrrrrrisen tossa ja poika yrittää lukee jotai. Mutt se on purrrr taas huomiseen!


-----------------------------------------


Vincent on maitonappi-addikti! Kissan anovan silmät seuraavat jokaista liikettäni, kun istun nappipussin lähelläkään. Onkohan jossain tarjolla vieroitusta?


No, tapani mukaan, lähden etsimään tuoretta kaffetta, on aika ehkä käynnistyä ns. työtehtäviin!


Äsken luettu kirja: Matti Mäkelä - Rakkausromaani, nimi ehkäpä hieman erehdyttää, aika karmiva opus...


Päivän slogan: Vasta kun viimeinen puu on kuollut, viimeinen joki on myrkytetty, viimein kala kadonnut, huomataan ettei rahaa voi syödä!


Päivän biisi: Suzanne


Ja kaikkien kivojen kasvissyöjien iloksi jälleen: Ihmeellinen Luonto eli mitä kaikkea Maaäiti meille oikein tarjoaakaan ;D


             


                   TOIVONTÄYTEISTÄ TORSTAITA LOKISTANIAAN!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti