Täällä sitä taas, ihme kyllä. Työsopparia ei ole siis näkynyt, ei... Tuntuu juuri nyt, että ehkä ei olisi väliksikään. Tiedä kuinka kauan minusta on työntekijäksi tai yleensä olijaksi.
Lisäksi tuntuu, että taksotilaus eli HMPK vihduilee minulle. Vai mitä olette mieltä, että jos tilaan vkon ajaksi menot klo 6:ksi Herjaamolle ja paluut klo 15 takaisin kotiin? Eikö olekin simppeliä ja yksinkertaista, luulisi Helsinki. Mutta Iisalami päättää toisin: eipä yksikään aika osu kohdallensa, ne vaihtelevat 20 - 30 min. kanttiinsa eli yli tai alle. Käytännössä tulee kivasti yli 9.5 h työpäiviä tätä menoa. Kumma juttu! Silti nimittäin käy niin, että he eivät kuitenkaan OIKEASTI tilaa näitä etukäteen, kuten on käynyt ilmi joka vko. Miksi sitten minulle annetaan näin epämääräisiä aikoja, kuten nouto klo 15.18? Tässä on selkeää kyykytysmeininkiä. Prletto soikoon.
Ketuttaa taas tänä aamuna lähes kaikki. Ei eniten se, että Herjaamon lokerossa on kylmä ja täällä leijuu inha glögin - vanhan sellaisen - haju, jäks! Töitä en ole viitsinyt edes katsastaa, vielä.
Keskiviikkona on ne pari terppaa. Nekin vielä. Olen varmaan loppuviikon täysin raihnas, jos ne saavat päähänsä oikeasti teettää tai tehdä minulla jotakin. Silloin ehdin kuitenkin poiketa tullessa Hakiksesta - tekemässä nekin normiostokset. Ei oikein huvittaisi nyt sekään. Ei huvita oikeastaan yhtään mikään!
Tämä on siis normi valitus-väninä-postaus, unohtakaa koko juttu!
---------------------------------
Purrrrmenta vaa kaikki kissit (no oikei, tein emot ja iskät kaa!). Mä tajuu miks toi orja taas valittaa. No, kyll mä herätin sen viimestää kolmelt, mutt sitä enne mä pidin omaa kivaa ainaski tunnin. Leikin mun hiiruloil ja järjesteli vähän mattoi ja semmost piänt yäpuuhaa. Ei kai se nyt nii paha oo? Se vissii nukku vähä kehnost, ainaksi se pyäri ja vinku. Ei sen viakus nyt ollu oikee hyvä sitt goisiikaa. Nii ett sikski piti lähtee liikkeell. Eile se duunas semmost uunifisuu, mutt siin oli kaikkee härpäkett - en syäny, ei sitä kyll annettu ku snadi biitti. Sain sitt muit ruakii. Toi tiätty veteli sitä nassuusa ja teki eväksii. Jotai lohkopottui, ei nekää sovi kissill. Ja purveleit tiätty sekaa. Huh, koko huusholli taas haisi. Ja sitt mä en saanu muka mennä haukkaa vähä Jukkaa, vaiks ne oli jo semmosii lehtii ku muuteski revitää irti. Vähäks toiki on epistä. Eikä mulle taaskaa luettu, vaiks mä nyt aamull odoti. Jos sitt huamenn se muistais taas! Pakko huamauttaa jo illall.
Kattokaas, kerranki mä oon silmät auki, näätte mun öögat ja perusilmee. Ja ton, ett mun söpö suu on aina vähä tollee niinku melkee auki tai jotai... oon mä hiano *ihailee itseään*. Mami otti eilenki jonku kuva, ei vissii onnistunu. Mä leikin mun hiiruloill nii täpöll, ett ei ehtiny kuvaa. Mutt nyt aamu-unkoill ja sitt oottaa taas mamiskaa! Huamisee...
------------------------------------
Voi kun pääsisikin kohta kotiin... ja sänkyyn takaisin!
Päivän slogan: Mikään ei voita omaa sänkyä - paitsi oma leveämpi sänky!
Päivän biisi: Maailman laidalla
Luettua: Tuija Välipakka - Maailman vahvin tyttö, ankea ja surullinenkin kertomus puolisisaruksista, jotka yrittävät elää elämäänsä ilman aikuisia, varoen sossua ja muita ns. hyväntekijöitä. Kovaa elämää, mutta siskoksilla on toisensa. Kaikilla ei todellakaan mene hyvin tässä maassa. Suosittelen, ei sen enempää! Anna Politkovskaja - Venäläinen päiväkirja.... en yhtään ihmettele, jos kaikkien näiden totuuksien jälkeen joku tosiaan alkaakin vainota toimittajaa ja murhaa tämän. Kirja on kirjoitettu juuri ennen em. tapahtumaa. Lähes päivittäisiä merkintöjä parin vuoden ajalta erilaisista rikoksista, katoamisista, väkivallasta, murhista, tapoista, vainosta jne. Suosittelen venäläisenä ajankuvana siitä, mitä kulissien takana tapahtuu ja josta me ehkä emme tiedä (tai välitä) mitään! Herkkähermoiset älkööt vaivautuko, älkööt myöskään Putiniin uskovat...
MASENTAVAA MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti