Tiedossa paniikkia useammalla eri taholla. Lähiopintopäivä asiasta, josta en tiedä hevonkukkua, en todellakaan. Tentti, josta en myöskään (vielä.. köh) tiedä senkään vertaa. Se ohjelma on edelleen opeamatta ja pari läystäkettä tekemättä. Näyttökansio pitäisi palauttaa torjantaina, tenttipäivänä. Tai voisi sen palauttaa kuun lopussakin, mutta minulle se tietäisi taas lisämatkaa, eikä matkoja enää silloin ole. Nekin on laskettu taas niin tarkalle. Että, voisittekohan - vaikka vuorotellen - siellä pidellä peukkuja, varpaita, häntyleitä ja tassukoita pystyssä, että Welhotar selviää tämän viikon.
Kaiken lisäksi työkaveri on vkon lomalla, toinen 3 pvää poissa. Ja minä 1.5 pvää. Että hyvin pahalta näyttää, noin töidenkin kannalta. Tässä ei oikein tiedä, ottaisiko hepulit töistä vai paniikit ihan noista muista asioista. Vai molemmat? Eikä työsoppareista ole tietoakaan. Taidan tänään soittaa yhteen paikkaan ja kysellä, olisinko sopiva ja pätevä (olen!), mutta muutenkin käypäinen heidän käyttöönsä.
Tshiih - huvittaa sentään pari asiaa. Kotisivuna tulee täällä automaattisesti Tsadin sivu, sisäinen siis. Silmiin pistää kovasti pari otsikkoa ns. Lyhyissä uutisissa: "Muutoksenhakuohjeet muuttuvat.." sekä "Kiireenkesytyksen miniseminaari...". Näissä on jotakin niin perinjuurin Tsadimaista kuin olla ja voi!
Eilen ei tullut tehtyä yhtään mitään järkevää - Welhotar uneksui (kehnosti), luki (paljon), tahkosi koneella (vähän) ja makoili (tosi paljon). Hätinään kosmeettinen siivous ja pari koneellista pyykkiä. Vähän ruokaa. Siinä se, yököttävä sunnuntaikin, lopulta kaatui ohitse. Aamulla takso onneksi oli tuttu ja löysi minut räntä-loska-härpäkkeen seasta suht. kivuttomasti. Kaveri oli ajanut koko yön, joten tuntui olevan vähän seko suunnista. Piti ohjata ihan kädestä pitäen, vaikka on käynyt Herjaamolla aikaisemminkin. Ei pitäisi saada tehdä noin pitkiä vuoroja, ei. Kyllä kai se muukin tarkkaavaisuus jo kärsii. Olin viimeinen poka, joten toivottelin vain hyviä uneja kaverille.
Luulitte varmaan, että en muista kipu-uni-särkyrapoa: Unta 4.5 h, kehnoa sellaista, riipoaa särkyä oik. koivessa, vähemmän vas. puolella. Plääh!
----------------------------------------
Terrrrrrrrrrve, kamut! Nonnih, en kai mä enää sitt oo kipee. Tai jos, nii vähä. Mamiska kyll sano, ett en mä ihan pirtsakka viälä oo. Mä en jaksu leikkii oikee kunnoll ja sillee. Eikä mami anna safkaa ku ihan vähä kerrallaa. Ja sitt mä goisin ihan älden paljo. Mutt nii makas orjaki eile, ku joku fisu, mikä se nyt oli, nii lahna, joo. Koko päivä melkeestäs maattii ja mä goisin ja orja makas, luki ja välill goisi. Ja epistä, hei, tiättekste mitä se meni tekee? Tää on ihan karmeeta - se meni ja pesi Anselmuksen.... Aatelkaa ny, pisti se sinne murinakoneesee eikä yhtää välittäny. Nyt Ansku tuijottaa mua tost keinutualist, se sano, ett on viäläki vähä kostee olo ja pää sekasi. Mutt puhtaampi. No, tota, nii, tarttee myäntää, ett Askuki jossai vaiheess sai osasa mun merkkauksest ja mamin miälest se dunkkas. Ansku taas sano, ett lohikärmekset dunkkaa kuiteski aina, ett sen miälest siin ollu mitää omituist. Mutt orjat on niin tarkkoi *huoh*. Nii ett taas on vaihrettu petivaatteit, pesty tyynyi ja kaikkee. Ihme ku se ei oo mua viälä tunkenu sinne koneesee. Hrrr. Vähä jo alkaa pelottaa, ku se ruiskii sitä kummallist ainett joka mestaa.
Täss mä just tsiigaile, ku matotki vaihdettii sill aikaa ku mä goisin. Kaikkee omituist aina tapahtuu ja toiset ei viitti herättää, höh. Mä meenki takasi goisii ja odottelee mamii! Heti kotii! Muille... huamisee...
-----------------------------------------
Tekisikin mieli lähteä heti kotiin, hyvä ehdotus!
Päivän slogan: Jokainen huominen on uusi eilinen.
Päivän biisi: Double Monday =b
Luettua: Seppo Jääskeläinen - Routaporsas, aika hyvä kuvaus 60-luvulta, arasta aiheesta. Seksuaalisuudesta sekä vanhemman naisen ja nuoren miehen alkavasta yhteiselosta kaikki hankaluudet tiettyyn rajaan asti sietäen. Hyvää ihmiskuvausta ja arkea, työläisen arkea ja juhlaa. Welhotar piti ja suosittaa. Belinda Olsson - Raskausjärkytys!: toimittaja tunnustaa, juu, melkein-vahingossa raskaaksi ja sitä sitten vatvotaan. Tuota, miten minusta tuntuu, että olisin lukenut tämän ennenkin, tai jotain samansuuntaista. Tämä ei toimi, ei ainakaan kirjana. Paremmin kirjoitettuna kolumnina/pakinana voisi jollain tasolla jopa naurattaa. Nyt ei. Tarkoitus on kai tuoda esiin ns. uraäidin paineet, ensimmäisen raskauden pelot jne. Mutta tämä nyt ei kyllä vakuuta ketään, ehkä ennemminkin loukkaa. Lukekaa vain tumput kädessä, jos pakko on! En suosittele siis kenellekään. Päivi Honkapää - Viides tuuli, kotimaista fantasiaa eikä ollenkaan kehnoa. Hassua kyllä, tästä tunnistaa fantasiakirjojen kliseet hyvin, mutta tyyli on perussuomalaista. Eli ihan ok, ei kuitenkaan vavahduta kunnon fantasiasta nauttivaa mihinkään suuntaan. Toivottavasti leidi jatkaa ja kehittyy, alku on kuitenkin ihan luettavaa! Suosittelen fantasian kavereille välipalaksi.
MASENTAVAA MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti