Meille kotoon, tai siis tarkemmin, kotopihaan on iskenyt pyromaani (tai vahinko). Roskiskatos on poltettu! Onneksi samassa rakennuksessa oleva fillarien säilömishuone on säästynyt... Se nimittäin on aina aivan tupaten täynnä pyöriä, hyviä sellaisia tietysti, koska on viety suojaan lukkojen taakse. Menin nimittäin eilen aamulla viemään haisevia roskapusseja, täynnä kalaperkeitä ja kissanruokapurkkeja. Ja hitsi, rakennuksen toisesta päästä olivat vain rangat jäljellä ja osa toista seinää. No, ei siinä voinut kuin jättää pussukat siihen nurkkaan sisäpuolelle. Ei ole tullut mitään ohjeistusta asiasta – vielä siis. Minä kovasti toivon, että tämä on ollut vahinko. Pahasti pelkään, että ei ole ollut. Ikävää kuitenkin kaikin tavoin. Kumma kyllä, en tiedä milloin tämä tarkalleen on edes tapahtunut. Kotiin tultuani en ole kuullut mitään, paloautot nyt varmasti ovat käyneet, koska sen verran rajua jälki oli. Ei ja minä se en ole ollut, minä olen suorastaan neuroottinen roskien suhteen, siis tupakkaroskan. Kaikki tyhjätään siististi ensin pussiin ja sitten roskapussiin ja vielä tarkistetaan, että kaikki on ok. Kummisetä soitti myöhemmin, että aito flekkis oli alkanut klo 19.12, jolloin mm. hän oli soittanut 112. Pihalla oli pyörinyt alaikäisiä porukoita, kuten aina, siinä rakennuksen liepeillä. No, poliisi selvittää, mistä on ollut kyse. Ketään nyt suoraan aleta syyllistää...
Varastolla oli eilen normipäivä, hiukka tavallista enemmän hommia. Kuun vaihde lähenee ja jälleen halutaan töitä pois käsistä. Ei siinä mitään. Welhotar tekee. Sitä varten Welhotar on olemassa. Muutenkin tunnelma on lievän vapautunut, The Juhla tekee jo alkutehtäviään eli ihmiset alkavat rentoutua etukäteen ,D Minullakin oli mr M:n kanssa hauskaa, kun hän näytti yhden kuvakoosteen. Ei paha, palkitsin meilaamalla Vinskin makuukuvia, ehheheh.
Welhotar puolestaan ihmettelee outoa reikää jalassa (ENMG:n jäljiltä?) ja siitä tulevaa kirkasta eritystä.... mitään lääkäriin tässä, jos nesteet päästä nyt vain poistuvat hieman outoa kautta. Lisäksi täytyy rapota, että lienen nukkunut yli 5 h. Tosin olin eilen aivan supiväsy ja niin olen vieläkin. Minulla on näköjään kestoväsy. Lyrica ei toimi, tai sitten toimii – vaikea sanoa tässä vaiheessa yhtään mitään.Nyt tarvisisin muutaman päivän rauhaa, mutta sitäkään ei ole suotu. On juhlaa ja lauvantaipuuhaa. Mistään ei voi laistaa. Varsinkin kun ruoka alkaa olla jo loppu. Pakko käydä huomenna pippaloissa syömässä ja lauvantaina roudausretkellä. Varastot ovat käyneet äärivähiin tässä kuussa jostakin syystä.
Ei, minä en enää jaksa natista Iisalamen poikain toilailuista Pazilassa, ne ovat liian pelottavia jopa kummitusjutuiksi. Kaveri vetää siellä Hakamäentien korjausalueilla tuhatta ja sataa, talla kiinni, pikalähtö jne. Kun lopulta ollaan jo melkein kotona, hän pysähtyy. Luulin ensin, että päästääkseen jonkun suojatien yli. No eipä vaan, oma kaverihan se siinä ja piti pikaisesti vaihtaa kuulumiset. Siitä minä muuten sanoin, että kuuluuko tuo työaikaan. Oltiin muutenkin myöhässä ja mies ajaa kuin PPS ja sitten näkee kaverinsa, jonka kanssa rupeaa juttusille =O Olin lievästi hämmentynyt.
Mutta kyllä, kyllä sitä varmaan taas tänäänkin pitää Varastolle punkea itsensä... kohta menen keittämään kaffet, apehtimaan leivät ja mömelöt. Kissi on jo pitänyt omaa jolinaansa pitkään.
---------------------------------------
Purrrrrrrve, kaiffat! Ai mä niinku pitkää jolissu. Nii, no joo, oon kyll. Ku ei kerta nousta ja anneta kunnon heekkui. Sain mä napikat, mutt mä tarviinki iha jotai muit juttui. Tai jotai. Tai sitt mä tarviin vaan mamin seuraa. Kuka sitä nyt täss yksin viättää aikaa. Ja sitt ku mami on heränny kunnoll, mä voin hyvin painuu goisii. Tsihih, tiädän, ett tost mami ärsyyntyy iha oikeest. Se vois kyll nyt mun miälest avata donaripuuki.Saatais jotai leipiin päälle, tai mulle ei sitä leipää tartte. Kiitti vaa, iha paljas donariki riittää. Ett jos niinku, ku kert valittaa, ett ei oo mitää safkattavaakaa. No ei oikee oo, hirmu määärä puukkei on jääkkäris, mutt ne on mausteit. On sill jotai vihanneshörpöttimii, mä tiän kyllä. Mutt ei oikee muuta sitt. Ett mull on jömmapuukki ja siin se sitt onki. Eikäs ku on mulla viälä sitt pakkasjömma, siäll on mulle jauhist semmosis piänis pussukois. Varmaa mä saanki semmose illall. Joo, sano mamiki, ei haita eli hyvät muanat on taas tiados. Orja jaksunu ottaa fotoi, tai ois se vissii jaksunu, mutt mä ku en haluu nyt mihkää kuvaa. Ett tämmöne muual saatu juttu... en tajuu kyll!
Kliffaa melkee viikonloppuu kaikill!
-----------------------------------------
Vincent, avataan sitten se donaripurkki aamupalaksi ,DPäivän slogan: Jotakin on vialla, en vaan tiedä mitä...
Päivän biisi: My Ding A Ling
Luettua: Tamara McKinley – Unimaisemat, australialaista puhdasveristä hömppää, ei kuitenkaan aivan pahimmasta päästä. Käy takso- ja unilukemiseksi, mutta tätä ei voi suositella kuin perushömpän kavereille.
PITÄKÄÄ MINUSTA HUOLTA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti