Torstain inha sateinen aamu näyttelee jo tuolla jossakin itseään ja se koi alkaa lennellä 7.30 maissa, jäks! Vielä on yö, heräsin klo 1 jälkeen. Toki, ihan pirteänä, sehän on selvä. Kun muut rojahtavat nukkumaan, meikä alkaa pungertaa itseään ylös. Ei voi mitään! Osansa voi tietty olla sillä, että sammahdin eilen ennen klo 20, olin niiin supiväsy kuin olla ja voi. Asiaa auttoi hyvä ruoka ,D
Varastolla on tosiaan pitänyt hoppua, hitto vie. Kaikki tunkevat työnsä samaan aikaan tehtäväksi, också på svenska ja kivaa on. Eilenkään ehtinyt pelata kuin kerran kirjallisuus-Älypäätä, onneksi se meni kerralla ilman apuja läpi ja listoille, ettei tullut paineita... Mutta on se vähän häiritsevää, ettei töissä ole omaa aikaa (hoitaa esim. Huutis-hommia). Varsinkin kun joillakin sitä on kovasti paljon. Eräät lukevat lehtiä (niitä prleen akkainlehtiä, joihin minä EN koske!), pelaavat päivät pitkät jotain pelejä *köh*, kulkevat juoruilemassa ympäri taloa tai muuten vain osaavat vältellä töitä. Eilen muuten eräs naishenkilö oli saanut kamalan ahin, syynä se, että oli raukka kerrankin joutunut tekemään oikein töitä ;D Työ jakaantuu Varastolla erinomaisen epätasaisesti, se on jo huomattu. Samoin joillekin ihmisille järjestetään heidän haluamiaan töitä, jos vain mahdollista. Tämä tietysti vain vakinaisille, mitäs minä, minulla ole mitään sanottavaa asiaan. Ei silti, tavallaan minä viihdyn, ei todellakaan tarvitse ajatella liikoja. Mieli voi osan päivää askarella ihan muualla, kun teen normihommia. Samoin, jos aikaa jää, voipi toteuttaa itseään leikkimällä koneella ja netissä. Enkä mitenkään väheksy joidenkin työkavereiden kiitoksia, joita silloin tällöin tulee. Onhan se ihan mukavaa niitäkin kuulla.
Tähän on sanottava, että on P-P:stä sitten mitä mieltä tahansa, mutta tällä osastolla kaikki tekevät töitä eikä kukaan lusmuile. Kiitosta tulee, jos on aihetta. Samoin haukkuja. Että siinä mielessä tasapuolista ja reiluakin. Ja jos tarvitsee vapaata eikä työsumaa ole, siitä vaan. Eli hommat hoidetaan ja niin hyvin kuin mahdollista. Sitten ei olla Ellun kanoja, mutta asiallisesti pidetään vapaata tai avitetaan muita. Että kokonaisuutta Varastolla katsoen P-P lienee näissä kuvioissa reilu jätkä *tshihih, P-P jätkä*... Lisäksi hän arvostaa sitä oma-aloitteisuutta, jota minäkin harrastan. Se kun on ollut tapana eli hoidan samalla rupeamalla kaikki työhön liittyvät asiat. Mitä sitä kierrättämään väkisin asioita, jos minä pystyn ne tekemään, hakemaan, hoitamaan.Tiedoksi, eli taisi jäädä alkuviikosta kertomatta, ne labra-arvot, joista työarvaushoitaja jotakin känisi – ei niissä ollut mitään vikaa. Kuten minä itse olinkin mieltä, ne olivat ihan ok. Sanoin siitä työarvauslekurille, joka vain mainitsi, että taidan olla juuston paras kaveri. No, juu, öh, sehän näkyy siinä, että kolesterolit ovat vähän ylärajoilla, ei muuta. Lupasin jättää juustot vähän vähemmälle *huokaa syvään ja ajattelee sitä kaunista kimpaletta Viinitarhaa jääkaapissa*. Siinä se, ei siis mitään arvojen ylityksiä, ei läheskään. Kaikki kunnossa, Welhotar ei ;D
Ruuassa olen muutenkin jo jonkin aikaa toteuttanut sitä, että jos mieleni tekee jotakin tosi herkkua eikä sitä saa pienenä pakkauksena, ostan koko pakkauksen/piirakan/juuston. Sitten lauantaina lounastamme herkummin Belgarionin kanssa ja minäkin maistelen kaikkea epäterveellistä ja hyvää. Kun Poika on lähdössä, pakkaan hänen mukaansa sitten kaikki mmmmmm herkut ja jätän jääkaappiin vain viikon tavismuonat. Belgarion liikkuu nörtiksi paljon eli hyötypyöräilee yliopistolle ja kotiin, kävelee paljon jne. joten hänelle niistä ei liene haittaa. Varsinkaan nyt, kun hän muutenkin on heittäytynyt myös kasvissyöjäpuolelle ja laittaa itse ruokansa. Kas, näin herkkuongelmakin on hoidettu. Eestin Serkut on kieltämättä pieni ongelma, kun se on niin lähellä. Argh! Ja siellä on kaikkea kivaa pientä... onneksi en muka jaksa kävellä sinne joka päivä. Onneksi! Eilen kyllä käväisin taas hakemassa sitä mielettömän hyvää jugurttia, mutta se on terveellistä, oikeasti. Ai niin – tiedoksi taas Serkkujen kavereille: tsekatkaa siellä käydessänne myös se pitkittäinen kassan suuntainen hylly, sieltä löytyy mm. saippuat, rasvat ym. Kehäkukka-jalkarasva ja –käsivoide sekä kosteusvoiteet ja muutkin emmeet ovat halpoja ja hyviä, olen ostanut niitä joskus Tallinnasta, hinnat alkaen 2 juuroa ja tosi tehotavaraa.
Arvatkaas muuten, kuka söi eilen illalla aivan mielettömän hyvää tofufeikkiwokkia, feikkiä siksi, että minulla ei ole wokkia ,D Jostain syystä se onnistui todella hyvin, maku oli kertakaikkiaan ylittämätön. Nyt sitä syödäänkin sitten pari päivää. No, pilpoin minä puoli kiloa erilaista vihannesta pakasteiden lisäksi pannuun ja muutenkin maustoin huolella, joten tulokseen saakin olla tyytyväinen. Että tänään ei ruokaongelmaa. Taidan lähteä kohta lakaisemaan lattiat... noin niinkuin aamupuuhaksi.
------------------------------------
Purve, kaiffat! Joo, mä syän vaa sitä lohimuanaa. Emmä tykkääkkää siitä. Mä haluun jotai muuta. Ai, miten nii kronkeli. No en vaa jaksu. Miks mun pitäs syädä aina jotai samaa, mä en ala. Eilenki haisu niiiiiii hyväll. Ja just, mitä tuli. Niit himskati vihanneksei vaa. En tajuu. Must haisut oli semmoset, ett mulleki ois jotai ollu, ei ollu, nii ni ei kertakaikkiaa vaa ollu. Epist, mami on ollu epis muuteskii. Meni goisii ku mä aloin olla pirtsakka ja sillee. En menny viakkuu, leikin omiini ja meditoin. Herättelin sitä sitt tosa yälä, kävin viitakos vähä rapistelees ku mä tiädän, ett se suuttuu siitä. Hyvä, ett sill ei oo mitää, mill heittää. Tai on, mutt ei se heitä kuiteskaa, tsihih. Mä oon kans kiaro. Miks mä en voi muka saada lohta tai donarii joka päivä? Tai mjunuaisii tai jotai? Hei, eikä ees tiätteks jauhist oo näkyny vuasii! Iha hirveet, kissin kidutust tämmöne. Napikoit tulee, kalkonii tai kinkuu tulee, mutt silti. Mami vois laittaa sen safkat joteskii uusiks, ku se niill kerta toss taas kehuu. Höh, mä sanon, iso HÖH! Nii ett ei mull tänää muuta. Mull on vähä tylsää, mä painun goisii. Fotoikaa oo eikä mitää! Hmhph!
Mutt, hei, koht on jo viikonloppu. Huamisee!
--------------------------------
Vincent, en kyllä ala ostella jauhettua paistia leikatulle kollihärralle – turha edes kuvitella!Päivän slogan: Aamulla on pimeää, illalla on pimeää – onneksi päivällä on sentään hiukan hämärää!
Päivän biisi: Rakastan turkulaisia
Luettua: Aloitettu ja tämä kestänee vielä toisenkin päivän Richard Schickel – Clint Eastwood, elämä ja elokuvat. Jostain syystä ei ole vain etsiytynyt aikaisemmin käsiini tämäkään opus. Eli hyvin ja jopa vähän pikkutarkasti kirjoitettu peruselämänkerta, asiaa eikä mitään hehkutteluja. Siitä minä pidän. Eli tämä on vielä kesken, kaiken nukkumisen ym. takia. Kuitenkin voin sanoa, että ehdottoman kiinnostava ja pakollinen luettava kaikille Clintistä pitäville. Leffafriikeille must ihan periaatteen vuoksi, tässä on paljon muutakin asiaa. Eli suosittelen mieluusti kaikille, jotka ovat tietoisia herran olemassaolosta ;D
VILKUTTELEE TÄÄLTÄ TERHAKASTI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti