Hyvää loma-aattoa vaan teillekin *leweähkö wirn*! Tänään meikä on kelli noin puoleen päivään asti kustannuspaikalla ja häipyy sitten asioillensa. Juu, siis sinne Hakikseen ja Itikseen. Saas nähdä, miten retkue menee – Palmia laati aikataulun.
Nyt ollaan nimittäin taas täysin suossa The Palvelun kanssa: eilinen nouto kotoa oli jostain aivan omituisesta osoitteesta. Oli tosi tuttu ja mukava kuski, joka jatkuvasti on kuskannut minua, jo vuosia. Kesän teki muita hommia ja nyt kun palasi, eivät ohjeet enää olleetkaan sellaiset, että olisi löytänyt minut. Palelin siis ulkona puoli tuntia. Pakkasta – 15 ja kiva viima, että vetutti. Iltapäivällä nouto oli myöhässä vain 15 minuuttia, mutta sama tarina ja Itä-Pazilan kivat viimat päälle. Arggggggh. Itku meinasi taas päästä Varastolle tultua, kun särki niin julmetusti. Tuo pakkanen ja viima saivat oikean käteni taas tosi kipeäksi, nytkin juilii ja jomottaa. Niin että mitenkäs sitten tuo monen käynnin poikkeaminen mahtaakaan ollenkaan mennä. Juu, rapotanhan minä, tottakai.
Siis rapotan heti kun vaan jaksan! Olin eilen illalla taas niin supiväsy, että ryömin peiton alle lämmittelemään ja meinasin sammahtaa jopa ennen lasten nukkumaanmenoaikaa eli ennen klo 18. Väkisin kiskoin itseni sieltä pois ja vähän tekelehtimään jotakin eli viikkaamaan pyykit kaappeihin ja laittamaan syötävää itselleni. No, ei se syötävä sitten mihinkään riittänyt ja nälkäkin kurni loppuillan sisuksissa. Ei ymmärrä! Ilmeisesti Welhottaren mittavan teräksinen vatsa on tottunut iltaisin ottamaan vastaan pesofatillisen ilmavia vihanneksoja ja semmoista. Ei kupillinen keittoa ja näkkäri tuntunut missään. Outoa, noin niinkuin ajatellen mitä syö. Ei ajatella nyt tilavuutta siis ;D
Ehkä tänään taas rätkäisen ja vängerrän sitä pizzaa. Tekee niiiiin mieli jotakin oikein kuumaa ja rasvaista heekkua. Jotakin, joka todella jämähtää vatsaan klöntiksi ja saa ihmisen nukkumaan pitkään ja hanakasti kunnon unta. No, huomenna saapi ainakin goisia ja vaikka vähän uusiounia ja päikkäreitäkin. Kunhan teen pieniä valmisteluja perstaita ajatellen. Toverittaret hoi: ruokaa on jo varattu, käsittääkseni riittävästi ja melko montaa plaatua. Samoin jälkkäreitä *muahahaahaah*. Josko vielä jotakin olisi tarvis?
Torjantaina olisi tarkoitus kaupoille viikkoroudaukseen ja postiin sekä mahdollisesti harrastaa muutakin aktiviteettia. Se nyt taas vähän riippuu. Ehkä pitäisi imuroidakin eli esitellä pölkkärille muutakin kuin keskilattiaa. Toisaalta, jo The Äitee aikanaan sanoi, että ei ennen vieraita kannata siivota vaan vasta niiden käynnin jälkeen. Hän oli harvinaisen oikeassa...
Niin että, en minä tänäänkään puutu maailmanpolitiikkaan, en ajankohtaisiin asioihin enkä mihinkään muuhunkaan. Minä en vain jaksa, ajatukseni ovat kuin kaurapuuroa ja Varastolla on odottamassa jumalattoman isot pinot hommia. Ja ne vielä kasvavat siitä, kun Upo laittaa tiedon, että Polka jää vähäksi aikaa talviunille.
Jospa nyt kuitenkin reipastuisi ja keittelisi sammiollisen vaffaa kaffetta, riipisi ne kipumömelöt ja normiaamupalan, että pääsisi töihin (toisaalta hobusella olisi jo perillä!) ja yrittäisi saada itsensä kuosiin. Kuosi, mikä se on? Onko se jotakin samaa kuin kimppu? Minua alkaa huolestuttaa? Kaikenlaisia asioita, jotka ihmistä vaivaavat: kimppu, kuosi ja vaikka mikä. Hui...
SEKAVA POLKA MENEE – VIELÄ SEKAVAMPANA SE KYLLÄ TAAS TULEE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti