Te, jotka pystytte omin jaloin kävelemään. Te, joita eivät koko ajan kivut tai säryt rassaa. Tiedän, että teitäkin lukijoissani (vielä) on. Te, jotka ehkä saatte nukuttua yli 3 – 4 h ilman pitkiä taukoja. Pirulauta, tämä viikonloppu on taas ollut sellainen Viikonloppu helvetistä –formaatilla toteutettua tosi-tv:ta, vaikka minä en sitä kuvalaatikkoa vahtaakaan.
Eilen en saanut aikaiseksi mitään. Tänään on pakko, ihan pakko. Enkä minä jaksaisi eikä minua yhtään huvittaisi mikään. Olen edelleen väsy, särkee ja juilii sekä flunssa voi edelleen varsin hyvin. Ei siis mitään kivaa kerrottavaa.
Partapappa eilen haastoi meikäläisen tuohon meemilöön, ikävä kyllä vastasin siihen jo plokilossani 25.9., josta voitte käydä lunttaamassa vastaukset. Edelleen tuohon voi vastata vaikka laatikossa, jollei omaa plokia ole! Että näin. Kiitoksia vaan tunnustuksesta, se äherretään tuonne alakertaan paikallensa.
Jahas, siis edessä ensin kirjoittamista, siivousta, ruuanlaittoa pariksi päiväksi. Vaatteiden katsastamista, postiasioiden suunnittelua, matkojen tilausta ja muuta pakollista puuhaa. Ja minä kun haluaisin käpertyä lämpöiseen sänkyyn lisämömmöjen kanssa lukemaan! Ei auta, ei. Perkele, kukaan ei täällä puolestani tee yhtään mitään. On siis itse pakko liikahtaa ja riipiä jotakin, että pystyy kykenemään taas kaikkeen tähän sekä lisäksi huomenna Varastolle.
Minä olen edelleen järjettömän väsynyt eikä mikään oikein ilahdutakaan. Usch, hyväosaiset pysykööt poissa sillä väninä ja marina tulee edelleen jatkumaan. Ainakin siihen asti, että päätös osa-aikaisesta tulee. Sekin lienee hylkäävä, joten valituksia pitää alkaa laatia jne. Ei siis mitään hyvää odotettavissa – taidan mennä keittelemään ne toiset aamukaffet. Yhdet uusiounet jo katselin, se siinä on mukavaa, että näen edelleen hyvin sosiaalisia unia – edes ;) Vaikka elämä on muuten päin pärshettä, tapaan paljon ihmisiä unissani ja minulla on usein jopa ihan mukavaa. Miksi en siis nukkuisi niin paljon kuin mahdollista päivisin? Normiyöunet nimittäin ovat niin kemikaaliavusteisia, että silloin ei unia näe...
POLKA, JOKA TOIVOISI AINA VAIN NÄKEVÄNSÄ UNTA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti