josta voin sanoa vain samaa kuin monta kymmentä kertaa aikaisemminkin. Vain pakolliset hommat tänään – tylsät siis! Sunnuntaisin melkein haluaisin lähteä Varastolle, se olisi oikein mukavaa vaihtelua. Tiistaina taas voisin hyvinkin olla poissa sieltä, jos vain sopisi. Ehkä se osa-aikaisuus ei kuitenkaan tarkoita ihan niin vapaata oleskelua työpaikalla.
Eilen sain kuitenkin tarjottua Belgalle melkoisen hyvän lounaan, vaikka itse kehunkin. Söimme siis hyvin ja tietysti kälättelimme ruuasta, sen hinnasta ja itse tekemisen tärkeydestä, edukkuudesta ja muustakin paremmuudesta. Belga on budjetoinut itselleen puolet siitä, mitä meikäläisellä menee kauppaan viikossa. Tosin minähän hänelle ne heekut ostan, joten.. ;D Toisaalta hän lupasi taas tehdä parikin palvelusta, että ehkä se menee silleensä tasoihin. Sitäpaitsi, minähän olen The Äitee, joka huolehtii! Nytkin pakotin ottamaan C-vitskua mukaan, ihan vaan lunssa-aallon takia.
Muuten kulutin päivän lueskellen, otin kunnon päikkärit, joista ääliömäinen puhelinmyyjä minut herätti *katkeroa raivoa*. Lisäksi sain kaksi (2) tekstiä aikaiseksi, molemmat unenkähmeessä. Toista oli kamalan vaikea kirjoittaa, koska opus oli pohjimmiltaan sitä typeryysluokkaa, jota en oikein siedä. Sano sitten siitä jotakin objektiivista edes... Toisesta taas tuli tekstiä solkenaan, oli pakko jo toppuutella itseään, koska merkkimäärä on suht rajoitettu. Tykkäsin kovasti siitä, nimittäin. Asioihin palaillaan myöhemmin, opusten osalta siis. Muutoin roilailin netissä ja sain taas raivarit. Uusin Operan versio tilttaa taas tämän prleen matolaatikon vähän väliä, grrr. IE:llä taas en voi tehdä tiettyjä juttuja oikein lainkaan. Pitäisikö vielä ängetä tähän Tulikettukin, varmuuden välttämiseksi? Ähh, millään viitsisi. Mutta näin vaan on, että sujuvasti on muistettava, millä sivustoilla käy milläkin selaimella. Ei kiva!
Uhh, nyt toiset aamukaffet. Sitten kirjoittamaan, tilaamaan taksoja, suunnittelemaan postikeikkoja (tälle viikolle ainakin kaksi), siivoamaan pahimmat kuonat ja kissin kaavat, pakkoruisku sekä apetta pariksi päiväksi. Siinähän meneekin jo hirmusti aikaa. Kun vielä luen ja päikkäröin, onkin päivä toivottavasti kohta pulkassa! En edelleenkään pidä näistä söndaageista, en sitten yhtään...
POLKA, JOTA TÄMMÖISET PAKKOPÄIVÄT AHDISTAVAT!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti