nukkua päivällä sekä halutessaan myös yöllä! Että minun käy tänään taas kateeksi kaikkia ja kaikkea. Viikonloppu meni toipuessa enkä saanut taaskaan mitään järkevää tehtyä. Vain ne pakolliset eikä niistä ole paljon edes kissalle kertomista! Ei siis yhtään mitään; kunhan makoilin ja horrostin, en edes uskaltanut nukkua. Ja öiset nukkumiseni te jo tiedättekin. Ei kiva, ei hyvä, eikä varsin mukavakaan. En tod. tiedä mitä tehdä... koivet näyttävät melkein samalta kuin perjantaina, levosta ei siis mitään apua tälläkään kertaa.
Lisäksi ärsyynnyin paristakin asiasta ihan muiden puolesta. Ihmiset ovat käsittämättömän julmia, suorastaan ilkeitä ja pahoja. Varsinkin selän takana, minähän sen tiedän. Valitettavasti jopa erittäinkin aikuiset syyllistyvät tällaiseen, aina vaan ja yhä uudestaan. Ei kiva tämäkään. En itse asiassa löytänyt edes alkuperäistä sylttitehdasta, olisin käynyt kommenteeraamassa erästä asiaa aika rajuin sanakääntein. Käsittääkseni siinä viitattiin mahdollisesti jopa meikäläisen vaatimattomaan lokiloon *muahahaah*. No, sitä saa mitä tilaa eli uskokoon Hän, Joka Tietää Mistä Puhutaan ihan mitä tahansa. Minä puolestani kirjoitan myös omassa blogissani ihan mitä tahansa! Nih kerta!
Ja kirjoitan myös ihan mistä tahansa kemikaaleista, jotka sattuvat auttamaan kipuihin. Se on sitten eri asia, mitä minä oikeasti syön! Nih kerta, sillekin!!! Perkele, on nyt sanottava tähän.
Edessä on taas erinomaisen ahdistava ja täydenoloinen viikko ropottamista Varastolla. Lisäksi paljon postiasioita hoidettavana, luettavaa ja kirjoitettavaakin riittäisi. Ja hei, lupaukseni mukaan sain jopa kolme juttua tehtyä. Hyvä minä *taputtaa itseään päähän*! Ei paha ollenkanas, varsinkin kun yksi opus oli varsin paashaa laatua. Minä tulen kyllä kertomaan siitäkin lisää, kun pääsen jorisemaan opuksista. Nyt en jaksa.
Ja sen verran eilen tokeennuin, että tein ison pellillisen soija-punajuuripiffejä. Hah, ne riittävät vielä pariksi päiväksi evääksikin. Sen verran täyttävää muonaa nimittäin. Eipähän tarvitse olla joka ilta keittelemässä jotakin, riivin vain iltasaladot nassuuni ja siinä ei mene kuin jokunen minuutti näillä ruokahaluilla ,D
Nyt onkin lähdettävä taas riipimään ne lailliset huimeet, että pääsen edes töihin tästä. Ja kaffet toki, semmoiset hemmetin vaffat, joka myös huimeena jo käypi hyvinkin. Sen kera kärtsättyä ruisleipää, joka vasta vaarallista onkin – siihen narahtaa täpöllä kiinni usein jo kerran kokeiltuaan... *muahahahaah*. Tämä on sitä portteriteoriaa pahimmillaan :D
POLKA, JOKA ON LISÄKSI ADDIKTOITUNUT VALKOSIPULIIN JA CHILIIN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti