Tai ihan miten vaan! Ajattelen tunnetusti vain itseäni eli kunhan pääsen kylille ja takaisin, saa sataa juuri niin paljon kuin on tuloillaan. Mukavan hiljaista ainakin on, kun tuo eristävä kerros on olemassa... Kunhan vaan pääsen postilta kävelemään kirjastoon ja sieltä kaupoille, on Welhottaren taloudenpito jälleen turvattu (toivottavasti) viikoksi.
Kylmyyskin poistui hieman ulkoisin voimin eli Toveritar poikkesi eilen käymään pikaisesti, päivitti ovikranssin sekä toi ihanan, paksun mummohartiahuivin :) Sen kun tässä levittelin hartioille, ei koneellakaan kylmä pahemmin ahdistele. Mmm... ziitosta... tämä tykkää!
Toverittaren vielä ollessa paikalla, säntäsikin tosi reipsuli fysterppa tekemään sitä arviotaan. Aika pitkään siinä keskusteltiin ja käytiin asioita läpi ja hänkin ehdotteli kaikenlaisia lisävermeitä. No, kuitenkin nyt hän tuo parin viikon päästä koekäyttöön matalan apukorokkeen, parit-kolmet erilaiset pihdit / noukkijat / kurkottimet sekä rollerin (no ei näihin kinoksiin, mutta kevättä ajatellen). Ei paha, lisäksi pyysi miettimään vielä lisätarpeita sekä varsinkin pikkusälän tarvista (eli tarkoittaa lähinnä kuorintaveistä jne. kättä vähän pidempiä aseita). Ei minulla sellaisiin oikeastaan ole tarvis, jerkku yms. on ihan itse hommattu, kun on tarvittu. Enkä muuta keksi; paitsi jos olisi olemassa apukäsi, jolla levittää hartioille kosteus- yms. voiteita. Olen kyllä kehittänyt siihenkin konstin, mutta joku hygieenisempi ja helpompikin ratkaisu voisi olla olemassa – nyt nimittäin käytän kangassuikaleita, jotka on riivitty jostain vanhasta vaatteesta (joka on muuten leikattu räteiksi, siitä semmoiset oooikein pitkät ja kapeat suikurat käyvät selän rasvaamiseen selänpesin-tyylillä) ja heitän ne muutaman käytön jälkeen pois. Ei niitä oikein pesemäänkään kehtaa alkaa ja öklön näköisiähän ne ovat, mutta täyttävät tehtävänsä. Mutta tästäkin sitten lisärapoa, kun taravoita alkaa ilmestyä.
Muuten en taaskaan saanut eilen mitään aikaiseksi – ei liene teillekään uutta tietoa ;) Jotenkin vain eksyin roilaamaan netissä puoli iltaa, lueskelemaan ja jopa ottamaan vartin iltapäivätirsat. Nukkuminen on edelleenkin äärikehnoa, selkää ja oikeaa kättä särkee täpöllä eli lisälääkitys on edelleen tänäänkin tarpeen. Ei kiva, se vähän väsyttää, mutta ei kuitenkaan nukuta tarpeeksi. Hmph, mutta auttaa kyllä pahimpaan juilimiseen ja sehän se tässä on tärkeintä...
Jahas, jospa tästä kauppalistoja laatimaan! Matka on pitkä ja pluikas, kannettavaa on jo lähtiessä melkoinen määrä. Kirjalista jääköön suosiolla toiseen päivään... nyt ei pysty kykenemään.
POLKA – HÄN JOKA KOHTA NÄYTTÄÄKIN VAMMAKOLTA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti