lauantai 28. tammikuuta 2012

TAAS TULI ONGELMIA,





heti kun luuli edes yhden asian selvinneen. Aloitetaan ihan alusta eli siitä, kun muutin tähän residenssiin. Muistatte varmaan, että jo silloin urputin jääkaappi-pakastimen kehnosta kunnosta eli tiivisteiden olemattomuudesta, jääkaapissa olevista murtumista (siis sisällä) sekä ainakin kertaalleen pakastimen oudosta sulamisesta itsekseen. Nonnih. Pari kertaa sen jälkeenkin on jääkaappi ollut oudon lämmin... ainakin kerran laitoin sen Hörhön syyksi, ettei ollut tunkenut ovea tarpeeksi hyvin kiinni. Tänä aamuna kun otin maitoa aamukaffeen oli jääkaapissa lämpöisempää kuin jääkaapin ulkopuolella ei keittiön pöydän ääressä. Ei prkele, onko se nyt jämähtänyt lopullisesti!? Teen tuossa vielä pari testiä ja sitten soitan ilmoituksen. Eivät ne tietty tänään mitään ehdi tehdä, mutta jos heti maanantaina. Mielestäni tarvitsisin uuden kylmettimen, mutta ans kattoo. Hulluinta on, että olen tuosta valittanut isännöitsijälle -> ei reaktioita. Minut on sielläkin ilmeisesti luokiteltu "se vain valittaa, ei mikään ole oikesti pielessä" -ämmäksi. Jotenkin tulee mieleen nämä lääkärihommat...



Ainut, mistä voi kerrankin sanoa olevan hyötyä, on kylmä keli ja lasitettu parveke! Saan minä muonat ainakin kasseissa tuonne parvekkeelle, kun Belga ilmestyy. Mutta lievästikö tässä alkaa ottaa päähän. Pirulauta, meikäläiselle sitä aina sattuu ja tapahtuu – ai niin, se kiroushan se tässä taas vaikuttaa. Jep, jep-jep.



Kun aloitin postausta, tarkoitus oli nimittäin kehaista, että nyt on tyhjät hylsyt ulkoistettu kaapeista. Tapasin nimittäin Hörhön eilen kylillä ja kaveri pyöri perässäni kuin kais-tiedätte-mikä. Ajattelinkin, että kyllä hänellä jotakin asiaa on. Ei, apua ostoksiin tms. ei toki tarjottu. Eihän nyt miehinen mies, ei edes Hörhö. Mutta vähän ennen takson tuloa hän kehtasi pyytää pientä avaralainaa. Olin tyly. Ilmoitin, että rahaa ei tule, mutta hän saa – hänellä on jopa lupa – tulla meille ja kantaa joka ikinen löytämänsä pullo palautukseen sekä pitää rahat itse. Kyllä niillä ainakin yhden täyden pullon jotakin Oklasta saa. Ja kas kummaa, mies teki työtä käskettyä. Kantoi jopa kassini sisään ja kehtasi valittaa niiden painavuutta! Nauratti. Nimittäin minulla oli tavallista vähemmän tavaraa eli vain kaksi kassia eivätkä nekään kovin täynnä. Kirjojakin oli tosi vähän. Mutta pakkasin viisi isoa muovikassia huolellisesti täyteen ja niin lähti Hörhö. Tosin jouduin tarjoamaan 1.5 lasia viiniä, kun hän näki pänikän tuossa kauniisti nököttävän. Ikäänkuin vauhdittaakseni tapahtumaa minä toki tarjosin. Ja niin lähti koko rotla pulloja Hörhöineen kauniisti pois Welhottarelasta. Nyt pitäisi vain vähän siistiä kaappia muuten. Kunhan tässä hermostukselta ja ketutukselta saan aikaiseksi.



Helkkarin kodinkoneet! Varsinkin kylmettimet...



Taidan mennä riipomaan uudet kaffet kera rauhoikkeen. Ei tästä muuten mitään tule. Laajempi ja ehkä jopa laadukkaampi (?!) postaus huomenna, mikäli ei muusta muuta johdu!







POLKA – "NYT MARJATKIN SULAVAT" – huutaa hän!




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti