Maanantai-ketutus elää ja voi hyvin. Taas aamulla herätessä ensimmäisenä kävi mielessä sairasloma... Ei hyvä. Täällä sitä taas ollaan kuitenkin, taistelun jälkeen. Minun pitäisi oikeastaan saada jonkinlainen Työhöntulosankarin ansiomitali! Kyllä sitä sitten hommansa hoitaa, kun ensin tänne asti saa itsensä hinattua.
Äh, enhän minä eilen jaksanut kuin pyykätä ja siivota suuremmat oliot pois nurkista.... Väsy iski, nukuin kahdet päikkärit ja luin loppupäivän. Vaeltelin Lokistaniassa välillä ja sorruin jälleen ihmettelemään neulelokkausten hirmuista määrää. Yhdessä käväisinkin (siis MINÄ!!). Onneksi se ei ollut pelkästään neuleloki, vähän enemmän sisältöä löytyi muustakin kuin siitä, mistä pelkäsin. Edelleen Lokistaniassa näyttää olevan erinomaisen suuri määrä lokeja, jotka on aloitettu ja samantien lopetettu...
Muuten eilinen oli hyvä päivä, ikäänkuin aineellisesti. Papu toi 4 jättimäistä vonkaletta kesäkurmitsaa ja 1 pienemmän alamittaisen. Lisäksi tuli kurkkuja varmaan 2 - 3 kg. Näistä pitää alkaa tehdä emmeitä tällä vkolla. Onneksi nuo säilyvät kohtuuhyvin jonkin aikaa jääkkärissä ja kurkut tuossa työpöydällä. Lisäksi äiteeni, joka ei itse poikaystävänsä kanssa tietenkään suostunut tulemaan sisälle, toimitti Belgarionin välityksellä kilotolkulla lihavalmisteita (paisti, erilaisia makkaroita ja knakkeja, broiskua sekä kalkkunapihvileikkeitä - ja sieniä) ja pullaa sekä tilkkutossuja, joiden suurkuluttaja olen. Että näin hyvät välit tässäkin iässä vielä ainoaan vanhempaan. Surkuhupaisaa, oikeastaan! Mutta omapahan on asiansa, hän oli ja on edelleen sitä mieltä, että jumala rankaisee, kun erosin exästä! Ja jätin lapseni??? Minä ilmoitin, että jos näin pikkumaisia ollaan, ei sitten pidetä yhteyttä. Itse hän erosi muistaakseni täsmälleen samanikäisenä - mutta sehän tietysti on hänen mielestään aivan toinen asia. Perkeleenmoista jeesustelua, sorry vaan! Tulen pahalle tuulelle suotta...anteeksi arvoisat lukijani!
Eli tänään on vuorossa säilöntää ja kesäkurmitsaruokaa, kutsuin jo eilen Kummisedän syömään. Saa ainakin osansa kurmitsoista ja kurkuista. Lisäksi taidan tehdä lisää pikkelsiä jämäkurkuista, kurmitsanpäistä ja sipulista. Illalla ei siis ole tekemisen puutetta.
-------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrr - mamiska on vissii vähä viäläki mulle vihaskana. Tää nyt on tiätty vähä noloo tunnustaa, mutt kai se on pakko. Kattokaas, mä täss parina päivänä nuuskin tota klaffisoffan päällistä ja niitt pikkutyynyjä. Niiss oli ihan vieraan kissan haju, ja tosi vahva. Mä en tajunnu! Miten mamma ois saanu salakuljetettuu vieraan kissin meille nii, että mä en ois huomannu. Ja mä nuuskin ja nuuskin. No, ei sitt auttanu muu, kun ihan pikkusen merkata se tyynykasa sillee, ett se tajuu se kissi, et MÄ oon niinku tän torpan herra! No, ei mun mieleen tietty tullu yhtään, että se oli viälä sen mamman edellisen kissan jäljiltä se haju. Mamma hokas, ett siell on vähä jotai märkää! Arvatkaas mikä huuto - mä en tiänny, ett toi ihmine osaa semmose määrän niin rumii sanoja, hui kamala! Mä ihan pelästyn. Sitt se vähä hiero mun nenää viälä siihen, niinku mä nyt en tois tajunnu jo! Täytyy myöntää, ett nyt mä kyllä mokasin. Mä yritin sitt olla ihan hissuksee ja kiltti koko eilisen päivän. En sanonu mitää, vaiks mamma inhopölkkäröi ja kaikkee, mun soffankin ja tyynyt ja kaikki. Enkä hirveesti ees jolissu aamulla. Mutt sitte kävi yölläki viälä hullusti, kun mä olin ahminu raksuja yöpalaks nii tuli snadit ykät. Ja kesken unien - ett sillee niinku soffalle... Mamma ei sanonu mitää, mutt se katto kyll aikastas oudosti ja mumisi jotai. Sitt se alko vaan pyyhkii sitä soffan päällistä. Mua melkee alko pelottaa. Sain mä kalkkunaheekkuva, enkä mä uskaltanu pyytääkää lisää. Vähä se oli outo, vihane ja hiljane. Toivottavasti ei mulle - mä en oikee voinu noille asioille mitää, niinku hei sillee! Tsorge, mamiska, mulla ei ihkuvarmasti ollut tarkotus!
Mutt jos niinku varmuuden vuoksi pitäis kans hankkii kissakänny, jos pitäis vaiks soittaa joku apuun tai jotai?! Ei kai, kyll se mamiska on jo iltaa menness leppyny. Ja ku Kummisetäki tulee, ei se kehtaa olla ilkee tai sillee. Ei se nytkää ilkee siis ollu, mutt vähä outo! No - se on armasta alkuviikkoa taas kaikille kattifrendeille! Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrve!
------------------------------------------
Jep, Vincent oli tehnyt pienet ikävät temput ja pariin otteeseen. Taisin vähän liikaakin hermostua, mutta kun ihan kaikki otti taas eilen päähän. Enkä minä nyt kissaan kiinni käynyt, vähän jurputin vaan asioista, mitä ei saisi tehdä....
No, täytyy tästä poiketa katsastamassa taas muuta Lokistaniaa ja etsiä itselleen kaffetta. En pääse muuten päivän alkuun.
Kesken oleva kirja: Serge Raffy - Fidel
Päivän biisi: Laura Jenna Ellinoora
Ja päivän tehtävänä voit vaikkapa tsekata, mikä olit edellisessä elämässäsi. Aika vinkeä, tämän voisin jopa uskoa ;D Testaahan itsesi....
| In a Past Life... |
 Where You Lived: India. How You Died: The Plague. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti