Kun muutkin niin minäkin! Viittaan tässä vain Satujatar-tätsyn eiliseen lokitukseen. Tahtoo leikkimään uudelle hiekkalaatikolle uusilla leluilla, tai ainakin toisten leluilla. Tahtoo myös uuden puistotädin ja uusia leikkikavereita! Eli koska työsopimus on taas katkolla - katsos kummaa, käväisin eilen piruuttaan haistattelussa. Huomasin puhuvani liikaa. Huomasin olevani epäuskottava, koska ao. paikka olisi kuin minua varten mittatilaustyönä tehty, jopa työmatkan osalta! Ja minulla olisi n. 10 % mahdollisuus saada se. Tosin huomasin, että olin viimeinen haastateltava (huono juttu) ja haastattelijoiden ote ei enää ollut mitenkään hirveän skarppi (jotenkin sen vaistoaa). Paska keikka, mutta tulipahan tehtyä! Niin, en ole kertonutkaan, olen perustanut oman mapin määräaikaisille työsopimuksille. Se alkoi täyttyä jo niitä kerätessäni eli mikään luentomappi EI riitä, tarvitaan kunnon arkistomappia. Herättääkö minkäänlaisia ajatuksia?
Työkaveri, jonka sopimus päättyy ensi viikolla, tehtailee hakemuksia nipuittain. Taitaa olla aika minunkin skarpata ja hakea kaikkea mahdollista, tähän asti olen edes vähän valikoiden hakenut, siis todella vähän... Minullehan kelpaa mikä vaan, mikä ei ole moraalisesti tai laillisesti (minun mittapuullani) arveluttavaa! Eli taidan jäädä joku ilta vain hakemustehtailuun.
Olipa muuten rankka reissu eilen, siis matkailun puolesta. Tuli käytyä siinä sivussa vielä Hakiksessakin ostoksilla. Pääsin hiinä-ja-hiinä kotiin asti. Sitten ei muuta kuin suoraan soffalle vähäksi aikaa. Koivet elivät omaa elämäänsä sukkapuikkoineen kaikkineen ja minä yritin nollata tilanteen lukemalla. Tilanteen vähän helpotuttua oli kuitenkin pakko yrittää tehdä pakolliset kotityöt ja valmistelut tälle päivälle. Että osasi olla onea olo. Unta ei tarvinnut odotella, yritin jaksaa siihen asti, että olisin katsonut siitä uudesta sarjasta ensimmäisen osan. Ei, nukahdin klo 20 jälkeen, heräsin herätyskelloon, joka on erittäin harvinaista. Nyt on siis ainakin nukuttu kunnolla.
Onneksi (?) Hörhö käväisi illalla, tuliaisten kera. Tällä kertaa sain mielettömän säkillisen WC-paprua (joka tietysti on aina tarpeen) sekä ison pöntön Wanhanaikaisia silakkafileitä (njam). Tuliaiset olivat riittävän mieluisat, joten hän sai hätätilavippinä 10 egeä, koska Oklan sulkemiseen oli enää 25 min. Tuliaiset hiukka naurattivat, mutta olivat mielestäni todella tarpeellisia ja mukavia. Niin hän oli kuulema ajatellutkin, että Polgara varmaan tykkäisi - ja tuli heti meille. Hörhö on taas saanut paikan Katkolle. Ainut huono puoli on se, että Katkolle ei pääse jos on yli 1 promille veressä tai virtsanäytteessä enemmän kuin vähän huimemerkkejä. Ei Hörhö tyhmä ole, ei toki. On vain joutunut elämässään kokemaan turhan paljon turhan varhain, joutunut ikäviin tilanteisiin, menettänyt vaimonsa, lapsensa jne. Eli - nyt odotamme taas jännityksellä torstai-aamua, pääsekö hän sisään vai ei. Viimeksi oli päässyt ja oli yrittänyt järjestää jopa itselleen Pitkää Kuivaa Kautta jatkohoitona jossakin. Tähän oli kuitenkin Katkon sossutäti todennut, että ei taida olla tarpeen, koska Hörhö ei hoitolasta hyötyisi vaan aloittaisi samat puuhat uudelleen. Voi villu, sanon vaan, että olipa kannustavaa toimintaa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun kaveri on tosissaan ja haluaa irti kaikista päihteistä yrittääkseen saada elämänsä edes vähän parempaan kuosiin. Hörhö äkkipikaisena miehenä olikin sitten samantien kerännyt roippeensa ja kävellyt ulos jatkamaan elämää, johon on jo perinjuurin itsekin kyllästynyt. Nyt lupasin, että jos sossutäti alkaa villuilemaan, Hörhö voi soittaa minulle. Minulla on kuitenkin työn puolesta joitakin kontakteja, joita voi hätätilassa käyttää hyväksi. Lähinnä tuota jatkohoitoa ajatellen. Toivottavasti asia nyt kuitenkin järjestyy. Kurja katsoa, kun kaveri oikeasti haluaa pidempään hoitoon, mutta hänet tyrmätään suoralta kädeltä.
-------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr - hei-hei-hei kavrut - hei. Mä oon saanut omaa postia. Siis mä!!! Eilen oli tullu lappu, mä näinki sen, ett pitää hakee Postista joku iso kirje. Siinä päällä luki Vincent Welhotar...kyll mä sen heti hiffasin. Ja ku mamiska raahautu sisää, nii mä heti joikasin, ett sen pitäis hakee se mulle-mulle-mulle nyt ja ihan heti. Mutt ei se hakenu. Kummisetä lupas tänää hakee sen. Mitäkähän siell on? Mua jänskättää ihan hirveesti. Sen takii mä varmaan otin oikeen hirmukarmeet hepulit eilen illalla. Ja tosi komeet kollijoikasut. Mami jo melkeen oli menossa nukkumaan. Se ei useen sano, mutt nyt sen oli jo pakko sanoo, ett mun pitäis olla vähä hiljempaa. Mutt ku mä en sitte millää malttanu. Ja kun mä sain vielä donariakin eilen mamiskalta. Nii oli niin kauheen paljon kivaa ja odotettavaa. Ja sitte, vaiks mä näin, ett mamiska oli ihan repo ja lahna, nii se kävi ettimäs vielä ennen nukkumaanmenoo mun toisen hiirulin. Sitte mä leikinki tosi pitkää sillä, vaiks mamma jo nukkuki. En mä sitte enää illalla huutanu. Mutt aamulla mä taas muistin se jutun ja sen hiirulon ja ihan kaikki ja alotin saman hepuloinnin uudestaa. Mamiskaa nauratti, vaiks se oliki ihan väsyn näköne. Se vaan sitte muistutti, ett kyll Kummisetä sen varpisti hakee, ku se kerran lupas!
Tää nyt ei oo hirmu hyvä foto, mutt täst näkyy, miten mä osaanki venyy, jos on tarpeen. Toi kummisetä tossa hösää jonku tavaran kaa, jota mä en tienny mitä se oli ja mä halusin tarkistaa, onks se mulle joku kissaruokatavara. Ei se kyllä ollu. Se oli hihitysjuomaa. Mutt sen avaamisääness oli jotai, joka muistutti kissaruokahötskäjutskan avaamista. Nii mä vähä venytin itteeni ;D Mamiska laitto taas päiväeväät mulle! Mä vähä leikin täss vielä ja meen sitte partsille. Tääll on jo aikastas lämmintä, niin mä jään varmaa ottaa aamutirsat! Se on purrrrrrrrrveiset taas kaikille Lokistanian kissinkoille!
-------------------------------------
Vincent oli todella ylpeä saatuaan ensimmäisen oman Ison kirjelähetyksen, joka ei ole mahtunut luukusta sisään! Olisittepa nähneet ylpeän, komean kollin, jolle on tullut ihan oma kirje ;D
Nyt on lähdettävä etsimään kaffetta, jotta saa jotenkin aivonsa toimimaan (päivityksen näemmä voi tehdä sitten ilman aivoja?!). Ja töitä taas riittää, kun lähdin eilen jo puoliltapäivin turneelle. Grrrrrrrrr.
Päivän slogan: En ole psykiatri, olen vain muuten asiantuntija sekaisin olemisessa!
Kesken oleva kirja: Tim Guest - Oranssi poika
Päivän biisi: Taivaassa perseet tervataan
KUUMAA KESKIVIIKKOA SYKSYISEEN LOKISTANIAAN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti