Otsikko on jälleen lainattu, tietysti Radio Suomen Yöradiosta, jossa tämä ilmoitettiin vähän ennen klo 4. Nauratti. Jotkut naapureista kun menevät nukkumaan niihin aikoihin. Meikäläinen herää kissajoikunaan ja särkyyn, keittelee rauhassa kaffet, lueskelee ja odottelee aamumömmöjen vaikutusta. Kun vaikutus alkaa, pitää hitaasti hiipiä ensimmäiselle lähtevälle bussille. Varmuuden vuoksi - että yleensä pääsee töihin. Ja täällä sitä taas ollaan. Tänään on onneksi lyhyempi päivä, eli tänään on siis se tapaaminen Tsadissa, jota mallailin jo eiliseksi.
Katsastin tuossa eilisen tilaston, miksi ihmeessä eilen oli NIIN kamalan vähän kävijöitä. Mitä outoa oli tosiaan eilisessä päivässä? Varmasti alhaisin kävijäluku ikuna! Täytyykö siirtyä tosi lyhyisiin lokituksiin eli eikö kukaan jaksa enää lukea urputuksiani? Ei - minkä kirjoitan, sen kirjoitan, muut saa silittää!
Perstain TYHY-päivistä sen verran, että kaffepöytäraporttien mukaan päivän suurinta antia olivat olleet bussikuskin jatkuva eksyminen menomatkalla, mahtava ruokatarjoilu ja päivän jälkeiset toimet eli siideröinnit eri seurassa eri puolilla kaupunkia. Niin se päivä on täyttänyt ilmeisesti tehtävänsä ja anti on ollut suurenmoinen. Taas jaksaa koko vuoden, kun oli niin kivaa ja mukavaa, ihan ilmaista vieläpä ,>
Ja sitten päivän vakavampi aihe, yleensä en hirveästi sekaannu adresseihin, mutta tässä voi käydä kirjoittamassa nimensä Hollannissa jo rekisteröidyn Pedofiilipuolueen kieltämiseksi. Asia oli ainakin minun nimeni arvoinen, koska mitä muu EU edellä, sitä tämä typerä seuraaja-Suomi kohta perässä.
---------------------------------
Purrrrrrrrrrrmenta, kissikamut! Mä en ala, mamiskakaa ei löydä mun hiiruloita. Mä luulen, ett mä tiedän miss ne on, mutt mamma ei ymmärrä mua, vaiks mä yritin selittää sille. En mä viitti näyttää, se voi hermostuu siittä. Tarttee tänään yrittää uudestaa. Eilen se oli taas niin kirjan kaa liimautuneena, ett siitä ei saanu mitää irti. Se vaan lukitti ja lukitti, sivut kahisi, ei mulle mitään huomioo. No sain mä jotain biittejä jostain lihasta, ku se laitteli safkaa. Mutt ku se pystyy lukemaa sillonki, ku se duunaa safkaa. Ei kiva, ei mukava. Pikku kissiraukka jää ihan ilman huomioo. No kyll me sitte leikittiin pään pukkausta ja sillee. Ja rapsutusta, mutt sillonki se taas lukitti samaan aikaan. Sillon se ei kyllä haitannu yhtää, se oli semmosta mekaanista rapsutusta, jota kyllä kesti ja kesti, ett ihan mukavaa silleesti. Eilenki mä taas goisin suurimman osan iltaa mun tyynykolossa. Mutt sitte toi mamiska tuli siihe, kun mä olin käymässä partsilla. Siis se kehtas siirtää mun tyynyt sen velton kyynärpään alle ja alko tuijottaa tota idioottilootaa, uutiset ja mitä se nyt katto. Mä menin sen taakse selkänojalle istuu ja ilmotin, mitä mieltä mä oon siitä, ett viedään toisen ihana karvotusvalmis nukkumakolo. Onneks se ei kestäny kauan. Sitte se taas lähti ja alko toi nakutus ja käkätys. Huoh - kissan elämä on rankkaa. Lukitusta, nakutusta, käkätystä....orja pitäis oikeesti saada johonkin uudelleenkoulutukseen!
Aattelin vaan laittaa tänää tämmösen ihan tavallisen foton musta - semmosen virkeen ja leikkivalmiin kissin! Näytänks mä yhtää siltä? Mä oon tässä just nimittäin alottamassa mun pyörimisen. Siis että minkä vai? No, mull on joskus tapana pyörii sillee ympäriinsä ja pitää etutassuilla kiinni matosta ja pyörii-pyörii-pyörii... Se on kliffaa! No mutt hei, mamiska on laitellu mulle päiväevästä ja mun pitääki lähtee sitte partsille tsiigaa viel noit yöpeehosii. Kiirettä pitää - se on purrrrrrrrrr kaikille!
---------------------------------------
En sitten voinut olla testaamatta tätä, kun Neonillakin oli testannut. Hmppph...otin vain ekat 5, mutta näitähän riitti - melkoisen ristiriitaista ;D!
Kesken oleva kirja: Marja-Liisa Heino - Enkelimies
Päivän slogan: Computers can never replace human stupidity.
Päivän biisi: Muoviruusuja omenapuissa
NO NIIN - LYHYTTÄ TIRSTAITA HUPENEVALLE LUKIJAKUNNALLE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti