Tämä alkaa muistuttaa lastenkirjasarjoja. Tiedättehän: Maija menee kouluun, Maija saa koiran, Maija menee ostoksille. No niin, nyt Welhotar siis tekee hankintoja! Ei, en rapoa vielä sen tarkemmin. Tulette yllättymään, mahdollisesti jopa kauhistumaan ;D On se silti niin väärin, että pitää pähkiä maksaako tänään tämä takso itse (pitää!) vai käyttää korttia. Eikö edes j-kuussa voisi saada käyttää vuoden aikana käyttämättä jääneitä matkoja, kun jokunen niitäkin olisi ollut? Mutta kun ei saa eikä ole lupa, outoa, mutta myös kummallista!
Welhotar myös opiskelee! Se on sen seuraavan kirjaläpyskän nimi. Tai ainakin kovasti yrittää pitää hatarahkossa muistissaan jotakin parin päivän ajan. Eilenkin virittelin materiaalia hupaisaan epäjärjestykseen, kirjan lisäksi kun löytyy muistiinpanoja (joita en enää itsekään ymmärrä), kopieerattua materiaalia jne. No, lopuksi pinkkasin kaiken järjestykseen ja kävin ne kursorisesti läpi. Tänään vähän tarkemmin, ehkä. Sen hankintamatkan jälkeen. Ja tärkeääkin tärkeämmän ruokailun. Ja päikkäreiden. Ja kissanhoidon. Ja piiiiitkän ja perusteellisen suihkun. Ja muiden merkittävien sijaistoimintojen jälkeen, siis. Aikaahan on toki runsaasti. Tentti alkaa huomenna klo 9.00. Jos takso on ajoissa. Saa luvan olla, 15 min. myöhästyneitä ei enää päästetä sisään. Ehhh...
Niin, hankinnoista. Hankintani eivät ole suuren suuria, eivät toki. Mutta kohottavat erityisesti esteettistä elämänlaatuani mahdottomasti. Samalla taidan katsastaa läpi uusitun Risman tarjonnan, kun ei ole aikaisemmin ollut aikaa. Nyt on. Ei kyllä olisi ylimääräistä rahaakaan, mutta laitetaan tämä kaikki humputtelu veronpalautusten piikkiin. Yksi lisähankinta on tehty netin kautta. Huomenna käväisen vielä fyysisesti, missäs muualla kuin Hakiksessa *virn*, tekemässä vielä pari pienen pientä (sekä rahallisesti että konkreettisesti) ostosta. Se siis hankinnoista eli rapoa seuraa, peljätkää, oi lukijat! Kavahtakaa!
Muuta rapottavaa ei tässä olekaan. Jännitän ja yritän lukea, ei siitä tule oikein mitään. Luen pätkän ja vaihdan höpökirjaan. Teen saman uudestaan. Virittelen konetta. Luen posteja uudelleen. Kieltäydyn joistain pippaloista. Ja samaa uudestaan. Toivoisin jo olevan huominen ja klo 12. Siihen mennessä minun pitäisi olla valmis eli vuodattanut kaiken aivoissa (ai missä..) mahd. olevan tiedon.
Tulen pyytämään huomenna myös muiden tsempitystä aamuun, joten valmistautukaan woodoo-nukkeinenne siihen jo riittävän ajoissa. Tämä oli varoitus....
----------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrve, kaiffat! On toi mamiska sitt hölmö, toss se taas hepuloi jonku iso paperipinka kaa ja kätisee. Höh, en tajuu. Mitä välii, mamiska kelpaa mulle ihan tommosenaa. Se mitää paprui tarvii. Tai tarviis se. Se vois suarittaa jonku Kissinhoito... siis semmosen... mikä se on, niinku diplomi, joo semmose. Ett sill ois varpisti pätevyys hoitaa mua. Siis hei, en mä miteskää epäile. Mutt kai semmosee liittyy joku fisukiintiön pitäminen ja tämmöne? Taaskaa parii päivää oo ollut mitää oikeet ruakaa, vaa kissimuanaa ja napikoita, nii ja kalkonii. Ei donarii, ei fisuu, ei ees jauhist! Onneks se on kuiteski mun kaa täälä. Eikä iha hirveesti eilenkää suuttunu. Kattokaas ku kävi aika iso oksuvahinko. Mä vedin ison kasan kissinmuanaa ja sitt tiätty sänkyy pötköllee. Ja uppsss, tuli semmone äkkioksu. Ei karvapallo. Vaa semmone pitkä laatta, eikä siinä mitää, mutt ku mä olin tyynyll, nii ni se levis pualel peittoo. Vähäks nolotti, ehtiny laattaa ees lattiall. No mami vähä pyyhkeili ja pisti peiton tonne skobee. Harmi, sill pyäri just toinen pyykki murinakoneess. Lupas sitt tänää pestä sen. Ei vaa antanu taas uutta muanaa heti tilalle. Sano, ett pitää masun mialuummi vähä rauhottuu. No ON se jo rauhottunu, ett muanaa ja aamupalaa heti. Siis oikeesti, hei. Mä sain jo kalkonii ja napikoita ja on hiimune nälkä. Mamiiiih!
Jos ette muute tiänneet, nii mä osaan kans temppui – iha ite niinku, kukaa oo opettanu! Täss mä seison kahdell jalall ja pummaan mamilt napikkaa. Se otti foton heti, tiätty, höh. No mutt näätte, ett mä ainaski osaan. Nyt mä meen kattoo, jos sitä safkaa jo ois ilmestyny. Huamisee taas!
Vincent on taitava – monessakin eri asiassa *huokaus, syvä huokaus*! Taidan keitellä toiset kaffet....
Päivän slogan: Elämä on pitkä sarja ikäviä heräämisiä!
Päivän biisi: Riidankylväjä
Luettua: Heini Saraste - Mahabad, kuu, aamusumu ja rakkaus. Kurditytön ja hänen perheensä tarina Kurdistaniasta Suomeen. Vaaroja, sotaa, sairautta, melkoista nuoren naisen määrätietoisuutta ja - tietysti - suuri rakkaus ,D Suositan, sisältää myös lyhyen katsauksen kurdien historiaan. Opettaa ehkä ymmärtämään maahanmuuttajia paremmin. Laura Lindstedt - Sakset, aika pelottava kirja, lopulta. Sinkkunainen haluaa lapsen ja adoptoi Kiinasta pienen tytön. Hän yrittää rakastaa ehdoitta, ainakin omasta mielestään ja tarjota lapselle kaiken mahdollisen, rahastahan mikään ei ole kiini. Samalla takana kuitenkin kulkevat omat lapsuuskokemukset, päättynyt suhde, mahdollisesti menetetty sinkkuelämä ja työ. Kannattaa lukea, kerronta on hyvää ja tiivistä. Loppu - tuntematon.
MAAGISTA MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti