Samoilla valituksilla mennään – ei nukuta, särkee. Hirveä väsy illalla, uni ei vaan tule. Liekö liian valoisaa tai jotakin. Aurinko paistaa loppuillalla pitkään suoraan sänkyyn. Pitäisi kai opetella edes sulkemaan säleverhot, mutta kun ei viitsisi. Viherviitakkoakin pitää ajatella. Ja kun ei siis viitsisi, kaikki vempaimet ovat niin hankalassa paikassa. Ääääh, on ihmisellä ongelmia! Sitäpaitsi, minulla on paha olo, fyysisesti. Enkä tiedä miksi, jotenkin kipeä ikäänkuin, melkein oksu, mutta ei ihan...
Varastolla on sellainen valikoiva kiire, kaikki tapahtuu joko tai eli hetken on hirveä hässäkkä, sitten taas hiljaista aikaa. Eikä oikein itse voi valikoida, mitä tekee. Virran mukana sitä on mentävä. Eilenkin kaikki hommat jäivät iltapäiväksi, juuri ennen kotiinlähtöä sain viimeisen läpyskän tehtyä. Tuli vähän kiirekin ja äsken juuri huomasin tehneeni yhden mokan. Onneksi ehdin sen aamulla vielä korjata (jos vaan muistan!). Muuten väki näytti olevan ns. vähän väsynyttä eilen. En minä ,D
Tänään ei tiedossa mitään mullistavaa. Kotomatkalla taas poikkeaminen postissa, ei muuta. Yksi kuvajuttu pitää yrittää hoitaa kuntoon. En vaan tajua, ei toimi, ei... Jospa sitten työkoneella pelaisi. Ei, minulla ei ole mitään kerrottavaa yhtään mistään asiasta. Mitään ei ole tapahtunut, kukaan mistään ei ole ottanut yhteyttä kustantaakseen mittavan aikalaisromaanin, jota olen kirjoittanut viimeiset 42 vuotta. Hei, sehän on elämän tarkoitus! Numerologia ei voi olla väärässä. Vaikka käsikirjoitusta ei siis ole valmiina, enkä ole siten sitä mihinkään lähettänyt, odotan kustantajan yhteydenottoa. Että minulta siis tätä pyydettäisiin, voisihan se tietysti olla myös elämänkertaromaani ;D Hei, älkää vielä soittako niitä kivoja valkotakkisia kavereita noutamaan, jooko?
Ei, Ikkunanpesijä ei ole ottanut yhteyttä. Hänelläkin lienee tärkeämpää juopoteltavaa (tai töitä). Kuten niin monella muullakin. Minua suuresti ketuttaa, kun en saa täällä tehtyä mitään, en edes mitään pientä nyt tämän räävittömän, saastaisen huushollin eteen. Annetaan siis olla, mattojen karvoittua ja roskisten täyttyä... On hyvin tapahtumaköyhää täällä residenssissä.
Belgarionin viimeinen tentti taitaa olla tänään, siis tältä kaudelta. Tosin hän aikoo jatkaa opiskeluja koko kesän, niillä vähillä kursseilla, mitä on sopivasti tarjolla. Eivät riittäne opintorahaan edes. Ans kattoo taas, mitä siitä seuraa. Minä en puutu asioihin, kunhan tyrkkään joskus vähän jotakin lisäapetta ja pienen stipendin.
Ulkona onkin yllättävän pimeää ja pilvistä, hmph.
------------------------------------
Purrrrrrve, kaiffat! Ei taaskaa eile mitää heekkui, mami on saita. Ei avaa toisell heekkupuukkei tai mitää. Ite väänsi jotai eväit, ei se kyll syänykkää. Sill oli paha olo. Mä kyll sitt vetäsi äskenki kaikki, mitä tarjoll tuli. Ei mullakaa oo mitää kerrottavaa. Mä vaan goisin päivät ja välill vetäsen piänet hepulit, ett toll ois jotai hommaa ku se tulee himaa. Ja sitt pummin, ku se duunaa eväksii. Ja sitt meen goisiin taas. Eilenkii yritin goisii koko illan ja yän, mutt taas toi orja ponppi ylhääll. Ei kiva. Täss on muute kerranki taas must foto. Mä tsiigaan, ett rintteri ja muut piuhat on kondiksess, vaihteeks...
Kliffaa viiko jatkoo!
---------------------------------
Vincent, kissa, jolle uni maistuu.
Päivän slogan: Se, joka kadehtii minua, on pikaisen avun tarpeessa!
Päivän biisi: Child In Time
Luettua: Andrea Maria Schenkel – Hiljainen kylä, uh, aika kammottava juttu, tavallaan. Rikosromaani, jossa koko tarina kerrotaan todistajanlausuntojen muodossa ja mukana on myös murhaajan kertomus. Kyläläiset, jotka ovat olleet hiljaa erään perheen omalaatuisesta elämästä ja puolustelevat itseään nyt. Ei ihme, että tätä on kehuttu ja tämä on saanut palkintojakin. Muoto on vaikea toteuttaa, mutta tulos on kyllä sen arvoinen. Suositan kaikille dekkarien kavereille, melkoisen hyytävä opus! Allan Guthrie – Viimeinen suudelma . Väärinkäsityksiä ja murhia... kaverimme on keitetty monissa sotkuissa, mutta nyt hän joutuu syyttä syytetyksi tyttärensä itsemurhasta ja vaimonsa murhasta. Tilanne kuitenkin hoidetaan osittain omin avuin eli vauhtia, pesäpallomailoja ja vaarallisia tilanteita. Ei kehno, sellainen enempi massatuote kuitenkin. Toimintadekkareiden kavereille ihan luettavaa tavaraa.
ETTE ARVAA - VÄSYNYT!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti