Tulipas taas vähän nukuttua. Ensin ne normiunet. Sitten luuhasin vähän netissä, ei mitään... Alkoi tulla uusi ketutus ja väsy, otin kunnon uusiounet. Kai te muuten muistatte, että vasemmalla kyljellä nukkuessa näkee Pikku kakkosen ja ajankohtaisia tapahtumia, oikealla kyljellä taas seksiä ja väkivaltaa... Niin että se on erittäin tärkeää, miten nukkuu. Nukuin kerrankin oikealla kyljellä, vaikka kättä sattuukin ;D *heheheheh* Osasyynä loikomiseen on järjetön koipisärky. Jouduin eilen Varastolla kävelemään ja seisoskelemaan sallittua enemmän, lisäksi reissu Malmille. Särkee niin, että heikkopäistä jo hirvittäisi. Sitä kuljetaan taas varo-varo-varovasti seinistä ja huonekaluista tukea ottaen. Juu, niin terve meikä on, prle!
Ihan ensiksi itselleni kai melkein se tärkein juttu – eli lekurin mukaan silmissä on ”vain” pitkäaikainen tulehdus, eli Fucitalmicia kehiin. Jos ei tehoa, silmälääkäriin ja Varasto maksaa *phuuuh*. Pelkäsin, että olisi taas ollut jotakin pidempää eli toivottavasti tipat tehoavat. Silmä myös putsattiin kunnolla (saattoi siellä olla pieni roskakin, koska heti tuntui paremmalta), vaikka tyyppi ei sanonut mitään siellä näkevänsä. Noh, tällä siis mennään kolme päivää, sitten soittoaika ja tilannekatsastus ja lähete eteenpäin, jos ei paree. Hjuu, on on on paree jo, toiset tipat silmissä! Toisaalta, oireet eivät ole lainkaan perinteisen bakteeritulehduksen tapaisia, niin että parpi olla hillumatta yhtään =E
Mutta sitten Matkapalveluun eli ikuisuuskysymykseen. Ensiksi kiitti kaikille, jotka jo olette laittaneet viestiä – kerään ihan kaiken ylös ja välitän eteenpäin. Laittakaa vaan lisää, ziitos. Mutta tänään, voi jössus. Ovatko ne ihmiset siellä lukutaidottomia? Oli pakko iltapäivällä vaihtaa suora menokyyti kotiin menokyydiksi Malmille apteekkiin ja sieltä nouto kotiin. Tämä yksinkertainen toimenpide tehtiin 3 kertaa väärin ja vasta 4:nnellä kerralla saivat sen kirjoitettua oikein. Vaikka siis kirjoitin muutos: nouto klo 14.50 Varasto -> meno Malmille paikka XTZ, nouto klo 16.30 Malmilta paikasta YTX -> meno kotiosoite. Eijjumankauta, sitä alkoi jo epäillä omaakin järkeään ja katsastin ensimmäisen viestin. Se oli niin täsmällinen kuin olla ja voi (ei siis ihan tuon näköinen vaan nätisti päivät, kellonajat, osoitteet täydellisinä allekkain jne.). Että pitää olla hankaavaa tämä.
Joku kyseli, miten kuljetuspalvelun pitäisi toimia. Ihan oikeasti, minä en valitettavasti jaksa tässä selittää, mutta tässä on sivusto, josta pitäisi löytyä kaikki ohjeistukset, poikkeamat jne. Sopii hartaasti lueskella vaikka Asiakasopasta, mitä pitää tehdä ja kuinka toimia, niin ja katsastaa kaikki linksut ja alalinksut! Ne on kaikki tiedettävä ja muistettava, ehkä myös ymmärrettävä =o Muistaa sakotukset, tilaukset jne. Ja muutenkin sivut ovat – ah-niin-informatiiviset, että sieltä selviää aivan kaikki (grrrrrrrrrrr).
Tänään on siis onneksi vapaata. Minä suosittelisin nelipäiväisen työviikon ottamista käyttöön. Lisäisiköhän se työpaikkoja? Jos oikein sitä lähtisi toteuttamaan... tämä ainakin olisi ihan tyytyväinen sellaiseen, hälläväliä mikä päivä olisi vapaa. Saattaisin jopa luopua tuon päivän palkasta, jos oikein tiukaksi menisi. (Tästä huomaa varmaan, että oikeasti taas on kipeä ja särkee.) Määräaikaisena minulla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia mahdollisuuksia edes neuvotella päivien lyhentämisestä tms. Ei onnistu, ei. Lisää vaan tuli töitä, eilen nimittäin Upo kävi tiedustamassa, ottaisinko hoitaakseni eräät pienet ei-kiireelliset asiat. Juu, toki, Welhotar hoitaa! Että sellaista.
Minä menen nyt keittämään toiset aamukaffet, tarve on!
Purrrmenta, kavrut! Hei, eiks ookki kliffaa, ku on taas vapaat. Mami ainaki sano ja mä diggaan iha äldest. Tää on parast ku se on himass mun kaa. Taas goisin sen kaa, vaiks en tyynyll päässykkää. Nyt se alko jo väittää, ett sill oli varpist öögas joku mun kissinkaava, höh, Ei voi, siis mähän pölisen, mutt silti. On sill kyll ennenkii ollu, mutt nehä lähtee pois. Kuhan nyt vaa syyttelee... Äske me käytii partsill ja mä joikasin oikee kunnoll siälä ja sitt sisäll vedin kunnon kissahepulit. Saiskoha jo aamukaakkii – mamiiiiiiiiiiiih!!! Juu, se lupas. Eilen mä sain donarii, kunnollist semmost oikee, jaettii puukki fifti-siksti, mähän saan aina ekaks, njammmmm. Sitt tuli aamull taas kotkotint ja raksui. Ei paha! Laittaiskoha se jotai fisusafkaaki, jos pyytäis. Mä kyll luulen, ett jömmas ei oo semmost fisuu, mikä mulle käy. Paitti ett donarii meill on kyll aina. No tarvii tsiigaa, kyll se jossai väliss alkaa taas duunaa eväksii ja itellee safkaa. Mä oon sillo yleensä tarkkana ja istun toss kattoos, mitä hellall muhii ja mitä sinne heitetää sekaa. Ei siit uskalla poistuu, meinaa jos jotai menee vaiks ohitte. Ei se oo ehtiny taaskaa ottaa fotoi, toi saa kelvat.
Kliffaa vapaat hei kaikill!
Vincent, suhteellisen kiltti kissaksi tällä kertaa.
Päivän slogan: Voi kun aina voisi olla vapaapäivä, ei siis välttämättä edes perjantai.
Päivän biisi: Norjalainen villapaita
Luettua: Tii Ricks – Mistä tytöt tulevat, mmm, tuota. Ricks puhuu kyllä asiaa rasismista, ennakkoluuloista, masennuksesta ja jopa Suomen ns. hyvinvointivaltio-maineesta (jota ei enää ole)... jokin tässä vähän särähtää. USA:ssa kaikki on upeampaa jne. No, voisi sitten muuttaa sinne, ihan totta. Ja vaikka kotikieli on englanti, voisi joku kiitellyistä ystävistä silti esim. tarkastaa kieliasun ja painatuksen – nyt on luvattoman paljon mokia... Kyllä kirjassa on kannustavia ja kannatettaviakin asioita, mutta en minä nyt tätä suosittelemaan lähtisi. Ehkä joku masentunut saisi vertaistukea, mutta kuka masentunut tämän jaksaa lukea? Että silleensä.... Kesken opus, josta myöhemmin lisää.
NYT LEPUUTETAAN AHKERASTI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti