Welhotar kävi sitten eilen kylillä ihan itsekseen eli kirjastossa ja kaupoilla. Sekä sai itsensä samalla myös ääriväsyksiin. Ei siihen paljoa tarvita; vähän raahustamista nimeltä kävely sekä parin ison kassin kantamista. Sainpas kirjoja kuitenkin, haa. Ziitosta taas kiva Malmin kirjasto, ihan parhaasta päästä on anti aina. Pitää nähkääs ajatella näitä typeriä pyhiä, jolloin kirjasto on sulki ja minulla vain vähän muuta luettavaa.
Tein täsmäiskun vihannestsioskille, mutta sieltä ei paljoa herunut: purjoa jättimäisenä versiona sekä paprikoita. No ei ollut hintakaan paha, 4 paprikaa ja jättipurjo 1,35 ja komean miehen hymy päälle ;D
Muutoin kaupoissa oli myös vähäsen laputettua tavaraa, joten paikka nimeltä jömma on myös täytetty. Savulohipiiraita sun muuta, slurps. Juu, siis ihan vaan Belgarionin (tai muka vieraiden) tuloa ajatellen. Ja myös normimuonaa pitäisi nyt olla riittävästi muutamaksi päiväksi. Saa rauhassa toipua tämän päiväisestä työpäivästä, joka tulee olemaan infernaalinen.
Sen verran tiedän, että taaskaan kukaan ei ole töihini koskenut ja ne ehkä jopa leviävät jakautumalla. Epäilen vahvasti. Eli uhraan taas päiväni siihen, että teen kaiken mahdollisen pois tosi nopsaan, tosi-tosi nopsaan siis. Tämä tarkoittaa lähes ilman kustaukoja ja syödäänkin seisten mikron ääressä. Mutta rapoa seuraa, toki.
Ilokas ylläri tuli postin mukana! Tämä vieläkin kiittelee, tällaisen upean opuksen omistaa varmasti erittäin harva henkilö ainakaan lähettyvillä ;D IÄH – voi Suuret Muinaiset ja kaikki niiden kaverit. Ziitosta siis sinne jonnekin!
Edelleen vetuttaa se omisarvis ja hänen kyykytyksensä. Ja minä kun ihan oikeasti olen pyrkinyt olemaan yhteistyökykyinen ja –haluinen. Se taitaa loppua nimittäin hyvin äkisti. Eilen jo ehdin soittaa yhden asiaa lievästi sivuavan puhelun. Seuraavaksi haen paperini pois Arvaustalosta (tai siis kopiot niistä). Ehkä myös ilmiannan jotakin ylimmäiselle vastaavalle lääkärille, jos oikein olen pahalla tuulella. Minua ei jumalauta pilkata ja kyykytetä jonkun pikkulikan aatosten mukaan – minun elämääni ei tuhota, kyllä varma on nih!
Johon liittyen mm. tiedoksi, että olen nukkunut pari-kolme tuntia. Heräsin infernaaliseen lonkkakipuun, prle. Siis tämä omisarvis ei ole mitenkään saanut edes sitä piikkiä aikaiseksi! Voi hyvää päivää taas.... se on kai sitten ihan itse heti Arvausfiliaalin avauduttua yritettävä saada piikitysaikaa itsellensä tälle päivälle. En minä kestä tätä kipua, se on nimittäin melkoisen mojovaa eikä anna sitten enää nukahtaa uudelleen.
Sen verran kettuuntunut olen kyllä kaikkeen, että tämän enempää ei päivitystäkään tipahda. Lähden keittelemään erinomaisen waffat kaffet ja harkitsemaan sitä Varastolle pungertamista *auts*.
MENNÄÄN, MENNÄÄN JA KÄRSITÄÄN...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti