Hitsi, taas jäävät unet kovin, kovin vähälle. Juu, arvaatte varmaan, sisälläni kiehuu edelleen raivo uusomisarviksen kommenteista – lisäksi hän eilen ilmoitti alaistensa välityksellä, että on sairaana ja soittaakin vasta torjantaina! Grrr, ja minä kun ehdin jo oikein valmistautua. No, nyt valmistaudutaan vain lisää. Mutta oikeasti, kahjo se on, tai siis ei ole ainakaan fibrojen lääkitykseen varmasti ikuna tutustunut. Rassaa, broidit, rassaa pahasti ja itku sekä väninäkin asiasta eilen pääsi!
Kävin eilen sitten koipi-rtg:ssä, kun matkojakin tälle kuulle on. Että ne muuten Arvaustalossakin ovat valehdelleet minulle sitten oikein urakalla. Eilen näet selvisi, että olisi voinut tilata ajan rtg:n. Ja minulle kun sanottiin, että enää EI mitään ajanvarausta ole, vaan kaikki jonottamaan – äkkiä sujuu. Olisin tuonkin asian saanut hoidettua jo kauan sitten ja helpommin, jos olisin vain varannut ajan.... argh. Tuhma, tuhma Arvaustalo – palautetta tulee toimista sitten kotisivujen kautta. Tuo on monelle aika tärkeä asia, varsinkin nuita invatakseja käyttäville nimittäin.
Soittelin myös Varastolle työkaverille – juu, kaipasivat. Mutta ei tilanne ollut paha, Upo vain ihmetteli, mistä saisi lisäapua ,DDD Kas, siinäpä se miljoonan egen kysymys aina onkin... Lupasin mennä töihin huomenna, silmäni ovat edelleen hieman vaaleanpunaiseen vivahtavat, mutta se sopinee muutoinkin minulle, joten nou hätä.
Edelleen välillä köhä yllättää, mutta ei enää niin pahasti ja usein *takoo puuta*. Antiloopit taitavat siis tehota, lopultakin. Tuo laajakirjoinen antilooppi kun on yleensä aika hidasta taravaa. Ja silmät tosiaan ovat siis melkein ainakin kunnossa – ainakin näen kirjoittaa ja lukea, sehän se on tärkeintä! Kirjojakin on tullut ihan postin kautta jokunen kappale, mukavaa....
Kun matkoja vieläkin jäi, käyn tänään kirjastossa ja kaupoilla ihan vain ajan kanssa. Etsimässä yhtä ja toista tarpeellista typerien pyhäpäivien alla. Jospa vaikka löytyisi jotakin laputettua jömmaruokaa. Lisäksi täytyy kokea vihannestsioskin saalis, jos jotakin kivaa löytyisi viikonlopuksi. Ruokien keksiminen on aika hankaavaa, kun on kotona ja käytettävissä vain joitain aineksia.... tulee tehtyä sitten samaa mättöä turhan usein. No, tänään tuolla on jo valmiina vähän alkua jollekin appeelle ja lisää kaupasta, että saan eväkset huomisellekin. Kyllä she shiittä! Ai niin ja muistaa täytyy uusi puuharja, entinen sanoo sopimuksiaan irti – pitkät hiukset ja käytössä vasta jotakin nelisen vuotta, hmmm. Harja on hieno, kaunis jopa ja äärimukava käytössä eli ostan samanlaisen Rismasta hetioitis tänään *kirjoittaa lapulle*!
Belgarion lupasi, että voisi mahd. ehkä päästäisen aikoihin jonakin päivänä tulla apustamaan ja vaihtamaan nuille viherviitakon kasveille ne mullat. Jee, se olisi miehekäs teko ja tämä olisi kovasti tyytyväinen. Kasvu on jo alkanut ja tarttis tosiaan uutta multaa!
No, itse tässä kaffelle ja aamumömelöille... Haa, ilokseni siellä sataa taas ja hanget vain pienenevät!
Purrrrrrrrrfe, kavrut! Siis hei, möhkö enää ikuna anna mulle tilaa skrivaa. Tai toisaalta, siis, mull ei kyll oo kauheest skrivattavaa. Mutt kaupoilt mulle sitt tuliaisii ainaskii, joo. Ja sitt, tiätteks, mä joka aamu oon päässy partsill ja kuunnellu, ku joku tirppalintu sjungailee iha äldest ja sitt myähemmi nii snadempii tirppoi jo näkyyki, jee >o< Mä oon päivystäny siin Tuijan katvees niinku sillee, ett ne ei hihvais mua. Ja sitt mä oon nähny kaikkee muutaki, meinaa koirulei ja ihmisii ja ihmispentui ja kaikkee. Ai ku tulis äkkii semmone tosi lämmin, ett mä saisin taas asuttaa tota partsii iha oikeest. Mä niiiiiiiiin ootan semmost aikaa. Nyt on vaa viälä liika galsa. Ett ei mull mitää muuta. Tos fotos ei oo mä!
Teekkui vaa kaikill kissigiltseill *pus* <3
Usch, Vincent The Romantikko – maaliskuussa ;D
Päivän slogan: Koskaan ei voi olla liian terve, rikas, laiha ja älykäs...
Päivän biisi: Eleanor Rigby
Luettua: Martti Haani – Särkyneiden toiveiden tiellä. Hmph, rahantekoa hulluina vuosina idässä jne. Ei edes kunnollinen romaani, jotain hajua siitä ehkä. En suosittele kuin rahansa kasinopeleissä menettäneille! Jari Olavi Rantala – Premium Bananas, vääriin käsiin joutunut kokaiinilasti saa aikaan monenmoista. Aika jämäkkä jännäri, sano eli ei paha ollenkanas, voisi melkein suosittaa. Kotomaiseksi ainakin oikein kelpo. Hannu Hirvonen – Tuonenkehrääjät, muori taas ja jälleen nuorisokirjojen parissa. Tämä onkin vinkeä opus, tykkäsin ja suosittelen sekä nuorille että heidän vanhemmilleen. Tässä tapauksessa Miin isä ja äiti ajavat kolarin ja tarina kerrotaan ikäänkuin siinä välitilassa olevan Miin sanoin ja tapauksin. Hmm, oivaltaviakin kohtia. Juu, on hyvä! Anne Michaels – Routaholvi, oikeastaan tarinassa rakennetaan Assuanin patoa ja siirretään Simbelin temppeli pois veden alta. Mukaan mahtuu rakkautta kotona Torontossa sekä kytkentöjä eri sukupolviin ja tahoihin ympäri maailmaa eri aikoina ja eri paikoissa. Mielenkiintoisa, mutta ei jostain syystä oikein sytyttänyt meikäläistä. Jollekin toiselle voisi maistua paremminkin? Joel Honka – Sairas kylä, Junttidekkari palaa kuvioihin ja pienessä kylässä alkaa tapahtua mitä kummallisempia asioita. Eletään 1950-lukua ja tarina on melkoisen hauska(kin)...ajankuvana ainakin. Ei paha tämäkään, sopisi Cottoninsa oikeaan aikaan lukeneille ,D Sokerina pohjalla Jonathan Gould - Can’t buy me love, Beatles, Britannia ja Yhdysvallat. Jos tarvitset vain yhden Beatles-kirjan, olkoon se tämä! Hulvaton esitys yhtyeen tarinaa, musiikkianalyysia ja muuta mielenkiintoista yli 600 sivua. Eikä hetkikään tuntunut tylsältä, aivan hienosti suomennettu (myös viitteitä ja huomautuksia sopivasti!). Beatlesien tarina on myös asetettu laajempaan yhteyteen historiassa, melko kiinnostavasti itse asiassa. Minä pidin kovasti ja suositan sekä haluan myös itselleni tämän heti kun se mahdollista on ,D Ai niin, se pieni miinus on kirjan paino – nyt on ranne kipeänä sängyssä lukemisesta *hehheheh*.
TÄÄ LÄHTIS HUVIKSENSA KYLILLE =o
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti