No niin, armaat höpönassulukijat! Joku rapohan tässä on väännettävä, vaikka en täysimittaista ja kokopitkää (siis rapoa, hei!) saisikaan aikaiseksi ,D Tiedän teidän kaikkien odottavan malttamattomina väninääni ja tietoa siitä, toimivatko antiloopit sekä miten kissi pärjää...
Ensiksikin antiloopit alkavat vähän auttaa! Jee, hyvin vaisu jee, koska puoli päätä ja kurkku ovat vieläkin turvoksissa ja kosketusarat. Kurkusta menee kuitenkin alas jo vähän muutakin kuin liemiruokaa. Ketutti, kun en ole voinut syödä ruisleipää moneen päivään – se sattui eikä vaan mennyt (-> mahtunut) alas kurkusta sekä aiheutti välittömän yskimis- ja linkoamisreaktion. Siirryin sitten pehmeisiin kokojyväsämpylöihin, joista näpersin paloja kitusiini. Just, ei siis nautinto, ei. Onneksi ainakin nyt aamulla on jo nälkä ja tuntuu siltä, että teen tänään muhennettua parsakaalia, tuoreita kirsikkatomanteja ja tsatsikia, ehkä vielä jotakin? Fisua, joo – voisi kärtsätä palan fisua ja sössätä sen. Olen sellaisella hampaattoman mummon ruokavaliolla ikäänkuin. Tämä siis johtuu myös siitä, että suu ei ole avautunut (!!!) kunnolla saadakseen mitään sisäänsä. Eli alas on mennyt vain pikkulusikallisia mm. perunasosetta jne. Ai, että minäkö muka ruokafriikki? Kuulkaas, hankkikaa ensin tämä tauti, niin kaikki alkaa näyttää mahdottoman herkulliselta!
Lääkepuoli on mittava, kirjaimellisesti. Antiloopit ovat kooltaan ja muodoltaan keskipitkänmatkan ohjusten kokoisia – tunge sitten tällaisia siitä pienestä reiästä kurkussa *käks*. Ja maku on paha, tehoja sen sijaan riittää eli nämä ovat vahvinta mahdollista tavaraa luokassaan. Siltä se tuntuukin eli vetää tod. veltoksi ja väsyneeksi. Onneksi eivät ole sekoittaneet vielä vatsaa tms. *koputtaa lujasti puuta* Kurlauspommi on karmeaa tavaraa, jota en vapaaehtoisesti käyttäisi missään – no, ehkä viemärinavaajana. Onneksi se kuitenkin sekä vähäsen puuduttaa että desinfisioi kurkkua.
Että mitäkö olen tehnyt? Maannut selkäni kipeäksi vaihdellen vain makuupaikkoja, lukenut hetkittäin, kirjoittanut hetkittäin, torkkunut hetkittäin. Tosiaan nuo mömelöt (jotka eivät siis ole kivamömelöitä olleskaan) vievät olon veltoksi ja saamattomaksi sekä väsyttävät – mutta onneksi vain hetkittäin eli otan sellaisia 20 min tirsoja vähän väliä. Samoin nettailen sopivissa satseissa. Muu kun ei onnistu, silmät eivät oikein kestä eikä pääkään toimi kunnolla. Jos lie sitten koskaan toiminutkaan...
Eli täältä ei ihmeempää; tämä tauti antoi nyt luvan laistaa koko kevätsiivourakasta, prletto. Ketuttaa, kun Belgarionkin oli tähän varautunut. No – syömme sitten vaan hyvin jonakin päivänä loppuviikosta, kun kurkku on kunnolla auki enkä enää tartuta mahd. ketään.
Siksikin on ollut hyvää aikaa sairastaa tällä LOMAviikolla, kun ympäristössä katsellaan jotain ”miehet tappelevat pienestä kumiesineestä” –kisoja. Kukaan ei siis ihmettele öisiä puuhiani ja valvomisiani. Jotain hyvää siis niissäkin kulttimenoissa.
Ja ihan mainostuksen vuoksi, käykääs JukeQuizissa testaamassa yleistietoja! No, menkää jo; kysymykset on laatinut nimittäin eräs Minä Itte =D Yritin tehdä siitä helpon, mutta... tuota... no, kertokaa sitten lisää, kun olette ensin testailleet!
Ei jaksa pidempään tälläkään kertaa. Vinski lähettää terviisiä, että hyvin on möhköä hoitanut ja ihan korvan vieressäkin välillä makoillut ja hurruuttanut. Ikävä kyllä, hän ei voi lähteä yksin kauppaan!
KYLLÄ TÄSTÄ VIELÄ TOIVUTAAN – JA VOI KAMALA SITÄ ELÄMÄÄ SITTEN –POLKA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti