MIKÄ PÄIVÄ? PALJONKO KELLO NÄYTTÄÄ? =O

Myönnetään, nukuin sikasikeästi, kuin pieni possu (mistä ihmeestä muuten kaikki ovat saaneet päähänsä, että pieni possu nukkuu jotenkin ihmeen sikeästi?). Heräsin vasta klo 5, jee, keskeytymätöntä unta ainakin 6.5 h... Nappasin radion päälle ja siellä puhuttiin torstaista! Mietin, mihin olen taas hukannut yhden päivän. Tarkemmin kuunneltuani tajusin, että siellä infotaan, että jossain tapahtuu jotakin torstaina, mutta tänään on keskiviikko. Vähän helpotti, huh! Kuvittelin taas hukanneeni yhden päivän johonkin. Näinkin on tapahtunut ,D Juu, ihan selvinpäin, mutta lomalla.

Nyt kun on ollut tipaton tammikuu, voi jatkaa sitten huikattomalla helmikuulla, jota seuraakin sitten maltaaton maaliskuu. Tämän jälkeen onkin vuorossa huppeliton huhtikuu ja tenuton toukokuu. Kilisyttämätön kesäkuu, huimeeton heinäkuu, etyylitön elokuu. Ja syksy alkaa siiderittömällä syyskuulla, ja vuorossa on loppaamaton lokakuu, maistamaton marraskuu ja juhlimaton joulukuu. Näin pysyy koko vuoden selvistäpäin. Helppoa, kun sen vain osaa ,D Eipä ole tullut juurikaan siideröityä itseään. Syy on tavanomainen, lääkitys. Ennakoimatta ei voi lähteä parille siiderille ja jos aikoo rätväistä kunnon pärsheet olalle -kännin, se pitää suunnitella hyvissä ajoin eli ainakin muutama päivä ennen ottoa, jotta voi ajaa lääkityksen alas. Että hankkikaa vaan itsellenne sellaisia kivoja diagnooseja, ettei voi ottaa... pysyy selvänä pidempään ;D Suoraan sanoen, ei naurata pätkääkään vaihteeksi! Siis tämä fibro... nilkkoja juilii kuin jänteitä hangattaisiin tylsällä veitsen terällä. Eikä se lopu edes levossa. Jos sattuu kääntelemään eli pyörittelemään nilkkojaan, kipu tuntuu ainakin pari päivää. Venyttele ja jumppaa  siinä sitten, stna, etten paremmin sano. Ketuttaa!

Mutta Sir Vincent on itse sulous. Ei ihme, että nukun niin hyvin. Siis toki mielipidemömelötkin vaikuttavat, mutta Vincent on siirtynyt kokonaan nukkumaan viereeni. Eilenkin menin aikaisin sänkyyn kirjan kanssa... mutta kun aivan korvan viereen tulee kaunis punainen kissa ja alkaa hurista, tulee hurja unitarvis ja siihen minä nukahdin. En edes herännyt yöllä kuin kertaalleen. Ja sitten vasta klo 5. Alkaa olla ennätys näin työviikolla. Jippii!

Herjaamon pikauutiset: Puhe joidenkin eläkkeelle lähdöstä olikin suuri floppi. Ei täältä kuulemma kukaan ole lähdössä mihinkään. Pärshe. Mutta Rouva L:lle toivotan Hyyssiin hyvää viimoista työpäivää tässä ja rauhaisaa  odotusaikaa! Jos satut vilkaisemaan ,D

---------------------------------------

Purrrrve taas, kavrut! Kyll mä nyt oon ihan varpisti sitä miältä, ett orjan sänky on tarkotettu kissinkojen käyttöön. Nih! Mutt sillee, ett pitää olla sitt tarpeeks iso sänky, ett orjaki mahtuu siihe. Ai miks vai? No, kattokaas, orja tuattaa lämpöö, sill on peitot ja kaikki ja sitt ku se kaivautuu niihi, ni ne lämpee. Ja sitte piäni viluine kissi voi sujuttautuu sinne orjan viakkuu goisii. Hah! Eilen mä kävin ensin nukuttaa orjan. Sitt ku se goisi ihan kunnolla, mä menin taas sen selän taakse peiton alle goisii. Mmmmm - oli lämpöstä ja mukavaa. Eikä orja paljo kääntyile. Onneks! Muute mä voisin jäädä plittanaks. Mutt ruakapolitiikka oli eile vähä heikoill - tuli vaan kissinmuanaa ja onneks sentää maitonapikoita. Tänää mamiska lupas laittaa jotai, mikä käy mullekki. Eile se söi jotai makaroonihässäkkää ja taas vihannesmössöö (toim. huom. herkkusienipastaa ja rakuunaporkkanoita!), ei tommone kissalle käy! Lupas se tänää sitt jotai lihaperäist tai semmost, fisuki kävis. Mamiiiiiiiiiiih - meill on hirveesti donarii jääkkäris. Kiltti mami, jos sä tekisit jotai donariruakaa??? Hei, jookosta, jooko!? Mä voisin sitt taas illall nukuttaa sut ihan kunnolla ja nätisti *virn*.

Höh, mami otti kuvan, ku mä etin maitonapiskaa. Mä joteski hukkasin sen ja sitt piti nuuskuttaa, miss se oikee on. Mä en aina hiffaa, mihin ne pyärii. Kun mä tykkään saada ne nii, ett mami nakkaa yhen kerrallaa mulle ja mä sitt hyäkin niitten kimppuu. No, toss kävi sillee, ett se löyty sitt tost ihan viärest, pöydän alta. Ett kyll mä sen löysin. Aika turha kyll ottaa foto siit, ett mä en muka löydä sitä ja nuuskuttelen tyhjää vaan *möks*. Mutt nyt mä goisin jo taas keskell sänkyy ja mami paiskii töitä. Mä en kyll tajuu, miks sen pitää niit duuneja heittää johki? Onks se joku tavaroitte heittelijä, vai? No, se on moi ja huamisee taas!

-------------------------------------------------------------

Onneksi ei tarvitse heitellä tavaroita työkseen. En pystyisi. Mutta kohta ovi aukeaa ja sisään tulee joku, joka tekee kahvia. Ihan kohta....

Päivän slogania ei ole, sen sijaan löydät taatusti allergiavapaan kissan, jota voit silitellä päästä ja rapsuttaa massusta, hän pitää siitä. Kokeile myös oman kissasi kanssa, reaktiot voivat olla mielenkiintoisia ;D

Päivän biisi: Älä soita tänne enää koskaan

Aloitin eilen illalla: Jean Rabe - Kuoleman järvi (Dragonlance - Dhamon-saaga osa 4)... ja taru jatkuu...

                           

                    KAUNISTA KESKIVIIKKOA!

ÄLKÄÄ TE SANOKO MINULLE, MINÄ KERRON TEILLE:

Ulkona on edelleen kylmää. Kylmää mutta kaunista, jos postikorttikeleistä pitää. Herjaamolla on vilpoista, sanoisin noin nätisti. Ja jonkinlainen flunssan esiaste on tehnyt tuloaan jo pitkään, mutta  ei ilmeisesti rohkene byrokraattipelosta iskeä. Hyvä, jos ei! Välillä on vähän hömelö olo, mutta ei sitä tiedä aina, mistä se johtuu. Mömmöistä, eri sairauksista, kivuista vai tulevasta taudista. Vai kaikista yhteensä. No, Herjaamolla ollaan kuitenkin. Kiitos jälleen TT:n, joka jaksaa kyytiä. Tuonne minä olisin raukka jäätynyt bussia odotellessa kadunkulmaan jälleen kertaalleen, jollei hän olisi noutanut. On se sitten kiva kun on mukavaa! Ziitos taas...

Eiliseen postaukseeni määräaikaisuuksista yms. liittyen, Hesarin paperiversiossa mielipidepalstalla (netistä en löytänyt) oli eilen hyvä juttu liittyen autististen lasten avustajien palkkaamiseen ja Tsadin toimintatapaan tässäkin asiassa. Tutustukaa ihmeessä, jos löydätte lehden jostakin! Asiaa!

Muutoin eilinen olikin taas ns. vieraiden tulvaa. Kummisetä tuli rapoamaan eilisestä päivästään joka oli sisältänyt pitkän palaverin työvoimatoimiston, sosiaalitädin ja psykopaatin kanssa. Tuloksena hakemus ainakin yhdelle kurssille ja käytännön vinkkejä sosiaaliasioihin. Kummisetäkin kun on kohta putoamassa peruspäivärahalle. Mutta kurssiaikaa kun ei vähennetä niistä 500 päivästä, jos kurssi on työvoimapoliittista koulutusta, joten sinnehän kannattaa toki mennä. Lisäksi hölötettiin yhteisistä ystävistä ja viikon tapahtumista. Kummisetä lupasi taas käydä puolestani postiasioilla, joten säästyn siltäkin. Jee ja ziitos sinnekin. Lisäksi Virallinen Hörhö vapautettiin eilen. 2 vkoa ehti lusia sakkojaan Sörkassa, saunareissu, reppu heilui vielä seinällä, kun keräsi lähtökamppeitaan. Eli Malmin Valinta toimii jälleen. Hörhö kävi, tapansa mukaan, ottamassa kiireellisen pikavipin perjantaihin asti. Kunto oli jo melkoinen etukeno, mutta pitäähän sitä nyt, vapauteen päästyä ,D

Eli siinähän tuo koko ilta melkein menikin. En ehtinyt taaskaan tehdä mitään ns. järkevää ja tuotteliasta saati sitten mitään kansantaloudellisesti tahi poliittisesti merkittävää. Laiska minä. Nukutti jo hyvin aikaisin. Mielipidelääkkeellä on puolensa. Tosin heräsin 3.30 siihen, että Vincentin paino oli taas lisääntynyt (kai muistatte aikaisemman postauksen ja kaavan siitä, miten nukkuvan kissan paino lisääntyy) ja hän makasi suoraan kipukoipieni päällä. Yritin varovasti siirtää koipia parempaan asentoon, jolloin kissi ryösti toisen yösukan. Yritin vielä unta, mutta alkoi varpaita palella, joten nousin ylös. Kerrankin Vincent ei heti jaksanut lähteä pummimaan, vaan viihtyi lämpöisessä pedissä siihen asti, että jääkaapin ovi naksahti...

Muuten olen saanut erään asian käsittääkseni järjestettyä ihan kuntoon, josta olen erinomaisen tyytyväinen. Asiasta rapoa virallisen tiedon saavuttua - jännitys Malmilla tihenee yhä!

-------------------------------------------

Terrrrrrrrrrrrrrve kaikki leidit ja komeet kollit! Aikastas hyvä ilta mullaki oli eilen. Meinaa ku Kummisetä oli kylässä ja se jorisi mamin kaa. Mami siinä duunas sitt safkaa kaa, nii antoha se tiätty mulle sitä broiskuu, ainaski pual kourallist. Mutt, nii, vähä noloo tunnustaa, mull oli niin hinku syädä sitä, ett mä vetäsin se tosi noppaa ja oisin syäny viäl enemmänki, mutt ei annettu. Sitt mä menin lojuun punkalle. Ne mamin keitokset vaan kiahu ja mulle alko tulla vähä paha olo, mami kyll hiffas heti, mikä on jutskan nimi. Se riiputti mutt kylppärii ja sano, ett ihan rauhas voi oksuu, jos on oksu olo. Ja nii siinä sitt kävi, ett mä oksusin kaikki mun heekut. *nolo virn* Mutt ei mamiska suuttunu, se vaan sano, ett tarttee vissii piänentää viälä niit paloja ja antaa vähemmä, ettei mulle tuu huano olo. Mutt kyll mä kuiteski menin basee sitt vähäks aikaa lojuu ihan rauhassa. Kun mä tulin siältä, ei ollu paha olleskaa. Mä pummin jo lisää. Ei mami sitt enää sitä broiskuu antanu, ku se oli jo tehty siit purveleitten kaa itellee ruakaa. Nii mä sain sitt kissinmuanaa ja maitonapikoita. Kyll neki sitt kuiteski maistu! Ja ihan koko yän mä nukuin mamin viäress. Aamuyästä sen koipien päällä. Se on joteski hyvä mesta. Oikeestaa koko mami on hyvä mesta. Sen päälläki voi ottaa unkot, jollei se kauhee tiuhaa kääntele kirjan sivui, semmone häirii kyll mua. Ett sitt mä meen pois ja me goisitaan selkä vasten selkää tai sitt mä kiipeen sen pään viakkuu tyynylle, tai sitt sinne koipii. Kliffaa hei, en mä tiännykkää, mitä kaikkee mamin kans voi leikkii ,D

No juu, keskell sänkyy tässäki - mutt huamatkaa mun taiteelline asento! No ei täss sitt oikee mitää muuta. Mitäkähä muanaa mami tekee tänää vai jäiköhä sille sitä eilist, ett niinku mitä mä saisin, prrrrrrrrraughhhhhhhh. Juu, toi oli siis haukotus. Mä painun aamu-unkoille. Tassutellaa lisää sitt taas huamenna!

--------------------------------------------

Niin, tämä täällä odottaa aivan kohta jonkun tulevan ulko-ovesta ja suuntaavaan kaffettimen äärelle, minä odotan, odotan, odotan.....

Päivän slogan: Mitä hyvää voi tuoda tullessaan sellainen päivä, joka alkaa ylösnousemisella lämpöisestä sängystä?

Päivän biisi: Tahdon kaljalle

Kirjoista: Munchin elämänkerta on vielä vähän kesken... kun oli noita ns. vieraita eilen, en ehtinyt lukea!

                              

                      PAKKASPÄIVÄÄ TÄNÄÄNKIN!

WELHOTAR JA KARHUTURKKI =D ... LISÄKSI JUPINAA

Jos jokin on kiitosta minulta saanut, se on tuo Huutiksesta hankittu aito (teddy)karhuturkki, jonka alle mahtuu vielä lisävällyä ihmeesti. Ei palele, ei. Ei kyllä palellut muutenkaan. TT taas nouti minut oven edestä ja kyyti Herjaamolle, ihanaa! Täällä taas viikonlopun ajan on ollut ylläpitolämmitys, joten vilpoista on, ainakin puoleen päivään asti. Tosin tunteet voivat käydä kuumina, tiedä sitten, miten se huoneilmaan vaikuttaa!

Viime viikollahan meillä oli tämä tiimimiitti. Jossa jälleen kerran esitettiin kysymyksiä mm. määräaikaisuuksien jatkosta. Tulospalkkiota maksetaan tietojen mukaan niille, jotka ovat olleet Tsadilla ja saman työnantajan palveluksessa tietyn ajan viime vuoden puolella ja ovat nytkin. Vähän sitä rahaa lienee tulossa, mutta rahaahan sekin on. Selkeää vastausta ei ole vielä tullut. Minulla on nyt ensimmäistä kertaa koko vuoden määräaikaisuus. Olen ollut samassa paikassa yli 3 v., Herjaamoon liittyvissä paikoissa samaten 3 v. Koko ajan tehnyt sijaisuuksia 4 h - 2.5 kk, yhden pidemmänkin jossain välissä. Kaura ansiokkaasti postasi asiasta. Tämä on niin hemmetin yleistä erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipuolella. Eikä kukaan jaksa nostaa meteliä. Liittokaan ei voi asiaan puuttua, jos hommat hoidetaan laillisesti. Minun tapauksessani palkka on tullut aina eri momenteilta, vaikka olen tehnyt täysin samaa työtä. Että näin se järjestyy. Lisäksi mitään vakinaistamispakkoa ei ole, kun jätetään jatkojen välille ne pari tyhjää päivää. Ei lomien kertymistä, ei muuta harhauttavaa toimintaa. Jos esim. metallissa tai rakennuksilla harrastettaisiin tällaista, olisi pärshe penkissä hyvin nopeasti. Mutta ei tällä alalla. Onko vieläkin vallalla vanha diakonissa-mentaliteetti, että työtä tehdään pelkästä auttamisen halusta, stna, en muuta sano. Enkä nyt sanokaan, taidan taas suuttua.

Belgarion, Kiven Kantaja, poikani kävi eilen vaihtamassa valolampun ja jutskailemassa muutenkin. Kertoi huomanneensa yllättäen kirjoitusten lähestyvän. Totesin saman, ehdotin myös vetäytymistä vaikkapa kirjastoon lukemaan päivittäin säännöllisesti. Kotona kun on kivoja härpäkkeitä, mm. pari teho-PC:tä, joiden parissa viettää aikaa. Lupasi ottaa asian huomioon. Lisäksi aikoo kuulemma pyrkiä TKK:lle, kuten arvelinkin. Pääasia kuitenkin, että saa nyt nuo kirjoitukset läpi, arvosanoista viis. Ei poika jaksa enää kökkiä koulussa, opetus on.. niin, se on opetusta. Väitin kyllä, että lähes samanlaista se on yliopistollakin?! No, edelleenkin on vaikea uskoa, että hän on poikani, olisiko kuitenkin vaihdokas. Ei, meissä on liikaa samoja outoja piirteitä...

Vincent on alkanut esittää uutta luottamusta minua kohtaan. Nyt eilen iltarapsujen ja paijatuksen jälkeen mentiin nukkumaan jalkojeni päälle. Jossain välissä olin liikkunut. Heräsin siihen, että nukuimme pylly vasten pyllyä ja kissan häntä oli polvieni väliin tungettuna. Lisäksi Vincent kuorsasi. Ilmeisesti siis Vincent on tyytyväinen kotiinsa. Näinä päivinä tulee vuosi siitä, kun Vincent on löydetty.

------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrve, kavrut! Hitsi siälä on galsa, mä vaan käväsin ulkona tänää. Ei yhtää huvittanu olla pidempää. Mutt eile mä huijasin mamiskaa oikee kunnolla. Se nimittäi duunas safkaa. Knakei, mä sain yhen pilpottuna. Ja sitt se syädä mätti ittensä pullollee ja jäi duunaa jotai tonne tsögee. No, sillä aikaa mä menin ja ryämitin itteni päiväpeiton alle ihan keskelle sänkyy. Sillee peittoje välii, ett mua ei melkeestäs ollenkaa huamannu. Sitt seki tuli päikkäreille ja röhähti toho viakkuu, sillo mä vähä marisi. Aatelkaas ny, iso orja mätkähtää sänkyy nii, ett koko sänky tärisee. Kai siihe nyt sitte herää. Muutenki meill on ollu kliffaa. Tänää mä sain kalkonii ja napiskoja. Mami otti broiskuu kerranki jo valmiiks illaks sulamaa, ett sitä on sitt illall tarjolla, njamsk. Aika hianoo. Aatelkaas, just vuasi sitte mä viälä kävelin tual ulkona iha yksin, vaiks ei sillo viälä ollu näin galsa! Ja nyt mull on oma hima, oma mami, partsi, hiiruloita, golffipalli ja safkoi ja kaikkee. Ja kavruja *onnellinen virn*, ett kyll mull kävi aikastas hyvi. Ett toi mami haluss tämmöse kollin, punasen, niinku se aina sanoo ;D

Täss mä taas melkee goisin. Siis ton peiton alla mä eilen olinki, ihan alla. Ja mami taas häiriköi mua kaamerall. Se sai eilen sen kaameran takasi. Kohta se taas alkaa *virn*, mutt oonha mä aika komee kuvattava. Mutt nyt mä meen goisii. Kliffaa viikon alkuu vaan jokaselle!

----------------------------------------------

Vincent on kieltämättä aika lutukka... Mutta, kaffe on valmiina ja tuoksu kutsuu minua, nuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuh! Saavi valmiiksi. Polgara hiljenee, Malmi vaikenee!

Päivän slogan: Pakkanen lannistaa jo nudistinkin!

Päivän biisi: The Long & Winding Road

Kirjoista: Eilinen Munchin elämänkerta on vielä kesken, suosittelen kaikille asiasta kiinnostuneille. Suorastaan erinomainen....

                          

                   PAKKASENPUREMAA MAANANTAITA!

 

PAKKASEN PUOLELLA OLEVA SUNNUNTAI

Tai ainakin yöradio äsken niin väitti. Eikä Vincentkään viihtynyt kovin pitkään parvekereissullaan. Äkkiä alkoi lapsen tassuja palella ja piti tulla  sänkyyn lämmittelemään. Huh, tavallisuuteen on palattu. Nukuin eilen snadit päikkärit. Ei olisi pitänyt. Yö menikin sitten tosi huonosti. Eli pidemmät unet saa vain pakkovalvomalla päivisin. Työpäivinähän se on ihan ok, mutta kun päikkärit esim. ruuan jälkeen ON niin kovin mukavia, ettei voi niitä vastustaa!

No, tänään täytyy vain jatkaa normisunnuntain puuhia. Poiketa Kummisedällä pyykillä, pölkkäröidä, hoitaa kukat jne. tavanomaiset. Huutis-asioitakin olisi taas jaksettava kirjoitella eli lisää ilmoja. Kumma juttu, aika monen muunkin mielestä sunnuntai on ikävin päivä viikosta. Sunnuntai pitäisi lakkauttaa maanantain mukana. Olisi vaikka kaksi perjantaita peräkkäin. Lisäksi iskee yöksi taas huonon unen päälle, kun viikko alkaa. Lisäksi minulla on neuvoteltavaa meidän lähiesimiehen kanssa. Minulla on siis painavaa asiaa! Siihenkin täytyy valmistautua, että kaikki menisi, niinkuin itse olen ajatellut ,D Ajatellut, siis minäkö, no kyllä, siis tavallaan, ikäänkuin....

Muutenkin täytyisi välillä leikkiä kotitalousihmistä. Tuntuu niin kovin ylivoimaiselta. Katoaisin mieluummin kirjojeni pariin. Joku saisi leikkiä täällä ihan tahtonsa mukaan kodinhoitajaa, jos haluaisi... olisi paljon kivaa puuhasteltavaa. Minä eilen huolehdin vain siitä, että lukemista ja ruokaa riittää viikoksi. Myös Vincentille. Muuta en sitten jaksanutkaan, kun se väsy iski. Haahuilin herättyäni taas ympäriinsä ja mietin mitä pitäisi. En kuitenkaan tehnyt mitään. Ja hyvänä selityksenä tietysti se, että kun ei valolamppukaan toimi....Ei ole näköjään tullut kukkiakaan ruiskutetuksi. Nimittäin tässä tiedoksi Sen Kukan kuva, ihan vaan, että hengissä on. Hiukka pölyinen vaan on, ressu pieni. Täytyy parin-kolmen vkon sisällä alkaa touhuta tuon viidakon kanssa, sitten tämäkin pääsee kokosuihkuun!

       

----------------------------------------------

No niih, kavrut! Jo alko homma pelata tääll himaskii... Mamiska kävi eile yksin kaupoilla ja se oliki sitt tosi hyvä jutska. Mä sain sellast maustamatont broiskusuikaletta koko kourallisen - se on muute hurjan njamskista. Ja sitä orja toi kaks pakettii. Sitt se toi kissinruakaa, purkissa ja naksuja pussissa. Ja donariiki se oli ostanu, ku ei vissii muistanu, ett sitä oliki jo. Ja muutaki kaikkee se toi. Haa, jotai jostai lihast se puhu ett se tänäänki tekee. Mulle sitt kyll ihan eka varaus. Mäki sitt nukuin eile päiväll, ku mamiki kerta. Mutt sitt ku se laitto valot kiinni, oli kamalan aikast ja mä vast heräsin ja marisin tääll vähä ja leikin iteksee. Mutt sitte seki nousi viälä ylös vähäks aikaa mun kaa. Mutt aamull mä sain ihan tavallisest herättää sen. Kyll mä oon aika tehokas, se nimittäi nousi ja siivos heti mun laatikon, anto mun osan kalkonii ja keitti kaffetta ja anto maitonapikoita ;D Ai nii hei, eile aamull ollu ku yks kalkonisiivu jälellä. Mä menin melkee jääkkäri sisää ja näyttelin oikee kurjan näköst kissii, mä sainki sen biitin. Mami järsi juustoleipii. Heh, ihan oikee. Kyll se juusto orjall riittää ihan hyvi! Nyt se tunki jotai salaattii hei leipii. Onks reiluu? Mutt kyll mä sain kalkonii ja se nyt on kyll pääasia!

Tsiikatkaa hei, tässä fotos mä oon taas välill hereilkii. Tää on mun pummauspalli! Täss mami kyll aina istuu ja lukee. Mutt jos mun tekee miäli jotain ja mami ei oo siinä, mä kiipeen tähän ja alan joikaa mitä mä haluisin, nii kyll mami heti tajuu. Vähä sitä kyll aina naurattaa. Mitä nauramist siin on, jos piäni kissi haluis jotai ihan piäntä heekkuu? Mä nyt taas tajuu ollenkaa. Ulkonaki on galsa. En mä taho mennä nyt sinnekää. Mä painun mamin sänkyyn, tai oikeesti mä oon jo sängyss. Toinen silmä auki mä tsiigaan täält, mitä orja skrivaa, ettei mee väärin. Pitäkää teki hualta, ettei ne kirjota ihan mitä vaan teist tänne! No, se on sitt taas huamisee kaikille. Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrve!

---------------------------------------------------

Taidan mennä juomaan vähän lisää kaffetta ja alkaa ainakin suunnitella jotain järkevää tekemistä. Niin kauan kuin lääkitys vielä jotenkin toimii.... Asiat täytyy hoitaa sen mukaisesti, ikävä kyllä.

Päivän slogania ei tällä kertaa ole, mutta, tee itsellesi mahtava insinööri-testi, joka selvittää, onko juuri Sinussa insinööriainesta ;D Minussa ei, olen  17 %:sti insinööri, kuten varmaan arvasittekin. Meillä Welhottarilla kun on vähän erilaisia kykyä ihan luonnostaan.

Päivän biisi: Rakkauden työkalu

Luettua eilen, illalla ja aamulla: Harri Nykänen - Tom Sjöberg; Rööperi, rikoksen vuodet 1955 - 2005, oikein viihdyttävää luettavaa malmilaiselle. Tuntuu, että tapahtui lähes samaa, mutta eri paikassa. Eli, suositan kotiseudustaan kiinnostuneille sekä niille, jotka tuntevat ns. alan miehet ;D Äsken aloitettu: Atle Naess - Edward Munch, vaikuttaa hyvältä... lisää asiasta myöhemmin, mikäli tarpeen.

                            

                    SUURIMITTAISTA SUNNUNTAITA!

LEPPOISAA LAUANTAITA LOKISTANIAAN!

Ihan kaikille, myös niille, jotka keskustelivat yöllä kanssani ja lähettelivät tekstiviestejä! Toivottavasti teillä on edes lievä krapula ;D Ei tämä ole pahantahtoista vaan lähinnä kateellista virnuilua. Minä nimittäin olin niin poikki eilisen session jälkeen, vaikka pääsin kyydillä sinne ja takaisin, minne pitikin. Lunta pyrytti, jännitin TT:n ajamisen puolesta, vaikka hän ajoi hyvin - joku mäntti olisi voinut vaikka möhliä ja kolauttaa kylkeen. Silti väsytti ja nyt Welhotar on, jälleen, huomatkaa, jälleen nukkunut n. 9 h. Mahtavaa, upeeta! Mutta Vincent ei sitä oikein ymmärtänyt. Piti nousta aamukähmeessä ruokkimaan kissa. Menin takaisin petiin ja hetken oli hiljaista. Sitten Vincent kömpi takaisin sänkyyn ja kyseli harmistuneena, miksi en nousekaan ylös. No, nyt olen noussut ja Vincent puolestaan pääsee uneen, koska on täyttänyt aamuvelvollisuutensa: herättänyt minut uuteen päivään!

Olen sateenkaarilapsi. Ai että miksi? No, tuossa aamukaffen ja leipien välissä riivon hauskan kokelman mömelöitä. Triptyl 50 mg on suloisen pyöreähkö, kirkkaan pinkki mielipidemömelö. Allegrialääkkeenä on kauniin vaalean sininen Aerius. Kipulääkityksenä Panacod (vaihdettu geneeriseen Paramax-codiin), joka on puolestaan lähes valkoinen, mutta vähänkin kostuessa muuttuu valkoisen ja kirkkaan sinisen läikikkääksi. Kunnolla kastettuna se on kirkkaan sininen. Sitten vielä toisinaan Diapam 5 mg, joka on puhtaan valkoinen. Ah mikä värileikki. Siinä kaikki kivamömelöt tulevat sitten natusteltua, tänä aamuna kaffen ja juustoleipien välissä. Ai niin, toki multivitamiiniporetabletti Liiterin valikoimista. Liuoksesta tulee kirkkaan oranssia ,D Mikä ilo silmälle näin valkeana lauantai-aamuna. Sitten odotellaan vain vaikutusta, että pääsisin kirjastoon ja kaupoille. Belgarionilla on siis tänään prelit. Lupasi kuitenkin pistäytyä huomisaamuna. Meni isosta lampusta valot poks. Lamppu on upea (roskiksesta, BTW), oikeaa 60-luvun disaignia (nykyhinta jotain 400 juuroa!), sellainen ns. ufolamppu. Hieno, mutta yksi vika - valolamppu on äärettömän vaikea vaihtaa. Varsinkin kun en pysty kiipeämään eikä toinen käsi toimi  ylöspäin vääntöliikkeessä. Eli, vähän hankala lukea. Odotan kovasti siis Belgarionin 15 min. vierailua huomenna!

Hejoko kaipasi eilen jotain kuvia. Kun ei sitä skanneria ole, täytyy tyytyä näihin, mitä nyt löytyy. Eli, tässä Haapatien yli 100 v. vanha sauna. Siinä oli saunapuolella oikeat kunnon hirsiseinät ja mahtavat löylyt. Vielä 60-luvullakin saunakamarin ja ns. varaston puolella asuttiin. Talokin rakennettiin saunassa asustellen. Ja Helsingin asuntopulan tietäen vielä hyvinkin myöhään saunakamari + varasto oli vuokrattuna läheisillä rakennuksilla työssä oleville muualta tulleille poikamiehille.

Kuvan on ottanut Syligummiseti, kun tallensi kerran käydessään Haapatien tunnelmia. Järjettömän ikävä muuten tätä paikkaa. Näen usein unta, että ollaan siellä vieläkin....

------------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrve, kaikki leidit ja kollit! On tää kissin elämä sitt raskasta. Hirveesti piti tehdä hommii, ett sai ton orjan tänää ylös. Mitään noussukkaa. Anto kissapurkkimuanaa ja takasi petii. Laiska se on. Ja hornottaa yälä! Eikä noussu ees leikkii mun kaa. No, mäki tulin sitt takas goisii. On se outo. Eilenki se tuli vähä myähemmi ja höpötti ihan käsittämättömii. Taas se oli tehny jotai ja saanu jotai, mutt mitää ei näkyny missää. Mä en tajuu. Jotai se vaa horisi, ett nytt se kerranki sai jotai mitä se halus. Ei se mitää tavaroi tarkottanu - ainaskaa mun miälest! Orjii on tosi vaikee ymmärtää! No, mä olin syänu kaikki mun ruuat ja  tiätty luulin, ett nyt avataa jauhispaketti tai jotain. No ei, se söi taas jotai vihanneshässää ja mulle tuli ruaka purkista. Tänää se lupas ja vanno, ett mäki saa kunnon ruakaa. Ans kattoo ny, mä enää luata tommosee. Nih! Mamiiiiiiiiiih - tua mulle kunno ruakaa, pliis, mä ihan näännyn jo!!! Mä näin kyll, ett se laitto kauppalistaa jotai musta. Jee. Mä ootan ett se lähtee kaupoille. Kyll sitt tänää tulee jotai kliffaa...

Vähä taas otetaa relaa, eiks nii. Mäki painu jo goisaa, siis oikeestaan mä jo nukun. Pitää vähä siirtyy, toinen jalka roikkuu yli sängyn... onneks mammiskall ei nyt oo kaameraa himassa. Se kuitenki sähläis sen kaa! Se on nyt nii, ett mä jatkan taas huamenna. Kunnon aamupäikkärit on poikaa. Kliffaa lauvantait vaan kaikille, ihmisille ja kissoinkoille eriksee! ;D

-------------------------------------------------------------

Hitsi, nyt olisi oikeasti kamera tarpeen. Vincent makaa selällään sängyssä ja melkein tipahtaa, yksi koipi roikkuu jo ,D Näyttääpä mukavalta, menisikö viereen? Ei, kun nyt täytyy alkaa valmistautua lähtemään rundille. *huoh* Ihan pakko, ei tule muuten kirjoja, ei ruokaa ja yksi lääkekin on loppumassa! Eli minä menen, mutta kohta minä taas tulen!

Päivän slogan: Jos me kaikki olisimme vähän lihavampia, olisimme vähän lähempänä  toisiamme!

Päivän biisi: Ballaadi kaiken turhuudesta

Kirjoista: En tiedä mihin nyt aamulla tarttuisin. Sain juuri luettua eilisen Schönhauser Alleen loppuun. Suosittelen, itkua ja naurua. Sopivan pienimuotoista. Oikein nautittavaa kuvausta kulttuurien yhteiselosta ;D Tuolla on odottamassa mm. uusi Muchin elämänkerta. Ja uusi Hunter S. Thompson, siis vasta suomennetut. Taidan aloittaa vasta retkeni jälkeen... nautintoa pitkittäen ja sen siten maksimoiden!

Tänään, 27.1.1756 syntyi Wolfgang Amadeus Mozart! Welhotar kunnioittaa.

                               

                             LOKOSAA LAUANTAITA!

HIRVEÄ MYRÄKKÄ, PERSTAIKELI

Tuulee niin, että jopa Welhottarella oli vaikeuksia. Vaikka noudettiin rapun edestä ja tuotiin rapun eteen - kiitos taas TT:lle! Omituisia pyörteitä tuuli nostatti tuossa matkalla. Myrsky on kivaa, jos saa olla sisätiloissa, mieluummin kotona. Mutta ei auta, Herjaamo kutsuu, suorastaan vaatii raivoisaa työpanostani tänäänkin.

Ja sitten tunnista kuva Malmilta -kilpailu: Voiton vei nippa-nappa Tarjuska, joka tiesi talon, mutta ei muistanut heti tien nimeä. Eli kunniaa ja mainetta suorastaan satelee täältä päin! *hurjaa taputusta ja hurraa-huutoja* Toisena aivan peesissä kiilaa mukaan Satujatar, joka toki tunnisti residenssin varsin hyvin ,D Eli kunniamaininta ei-malmilaiselle tästä, sen lisäksi heidän viljelypalstaansa vartioi ao. residenssistä peräisin oleva amme, josta erityiskiitosmaininta kulttuurin vaalimisesta ja perinteiden suojelusta. *myös taputusta ja hurraa-huutoja* Eli vastaus on Haapatie 1, Kirkonkyläntien ja Haapatien kulma, vastapäätä K-kauppaa. Pihalle on mm. kerran roudattu TV ja katseltu sitä ulkona, käristetty makkaraa ja juotu alkoholipitoisia juomia sekä huudeltu kadulle. W:n sanoin: "Pääasia, että köyhää kansaa veetuttaa!". Tulen palailemaan asiaan. Olisi mukava laittaa vanhempia kuvia esille, mutta Herjaamolla ei ole skanneria! Belgarionin skanneri ei toimi. Isossa Talossa on 1 (lue yksi) skanneri, jota ei saa käyttää. *huoh* Eli täytyy tehdä pieniä järjestelyjä...

Ai niin, lukijat: pitäkää peukkuja (ja nelijalkaiset tassuja ja häntiä) pystyssä tänään klo 15.30 - 15.50 välisenä aikana. Ihan vain varmuuden vuoksi. Welhottarella on tuolloin tapaaminen. Tärkeähkö sellainen.

Taitavat nuo mielipidemömmöt toimia lähinnä unetukseen. Taas tuli nukuttua vähän yli 6 h. Eivät ne kipuja poista kyllä millään tavalla, mutta nukkuminen on yllättävän mukavaa vaihteeksi. Hyvä, että jaksaa nousta edes tarpeellisille asioille yön aikana. Vielä kun kipupuolen saisi haltuun jollakin, voisin alkaa miettiä kaiken kivan tekemistä ja järjestämistä... Vai onko tämä huono idea?

-------------------------------------------

Purve taas, kavrut! No jumankekka, ei se mami eilenkää tehny mitää mun masulle sopivaa safkaa. Ja mä ihan luulin, ku se kaiveli molempii jääkkäreitä. Höh, taas mun piti tyytyy kissanruakaa. Tänää ois kyllä lupa jo saada muutaki. Nih! Ei kukaa kissa pelkästää kissanmuanalla jaksa pitkää. No, onneks mull on toi kalkoni ja napikat. Mutt ku mä katoin aamulla, siälä on enää kaks palasta kalkonii. Siis niinku huamisaamuks. Mamiskan ois kyll parasta antaa se toinen biitti mulle. Siis se on nii iso, ett kyll se nyt yhtenä aamuna voi tyytyy yhtee biittii. Muuten mä järjestän kaa jotai kivaa sille. Tai alan möksöttää, tai teen tahaltee tuhmeja. Nih! Joo, kaiffat, nyt mä vast oon tajunnu, ett mamin viäress saa nukkuu ja ett siin on paras paikka goisii. Mä en vaan hiffannu sitä aikasemmi. Enkä mä oikeen vissii luattanu siihe, ett mä kyll ihan oikeesti saan olla siinä ja viälä rapsutaan ja paijatetaan! Kyll mä nyt jo ihan tanakasti goisin siinä ja hyvin viälä ,D Eilenki taisin goisii melkee koko illan. Siis kun sitä safkaa ei sitte tullu! *syyttävä katse* Mamiiiiiiiiiiiiiih - muista tekee illalla jo kauppalista ja tuada sitt kaikkee ruokaa, ett mäki saan. Siis niinku tarpeeks kaikkee.

Tsiigatkaa hei ny, miten laihaks ja pitkäks mä tuun, jos mä en saa kunnon safkaa. Ett mami hei, nyt sun tarttee ryhdistäytyy! Mä jatkan goisimist. Se on muute taas kliffaa viikendii kaikille! Huamiseen... zzzzzzz-zzzzzz-zzz

--------------------------------------------

Kyllä, Sir Vincent, tahtonne on lakini. Teen joka tapauksessa kauppalistan tänään. Ikävä kyllä, pieni kalkkunaleikepaketti ei kestä koko viikkoa, jos itse tekee yhtenä päivänä iltaleivät. Aika tarkkaan laskettua siis. Mutta täytyy tänään vähän kaivella pakastinta, jospa sieltä löytyisi Vincentillekin herkkuja ,D Minä juuri odotan myös jonkun tulevan, kaipaan sitä kaffetta ennen ns. työn aloittamista, ziitosta vaan! No niin, ulko-ovesta tuli joku...

Päivän slogan: Mielipiteeni on täysin selvä, älä yritä sekoittaa minua tosiasioilla!

Päivän biisi: Viimeisellä rannalla

Kesken olevaa luettavaa: Wladimir Kaminer - Schönhauser Allee

                         

                 PERIMMÄLTÄÄN TUULISTA PERJANTAITA!

TORJANTAI - KAUNISTA ON...

siis ainakin ulkona. Ei täällä sisällä.  Herjaamo ei ole kaunis työympäristö, mutta kylläkin ihan toimiva ja on sentään oma pieni koppero, johon linnoittautua murjottamaan pahan maailman iskiessä. Ikävä kyllä, myös työt ovat iskeneet eli paluu arkeen on työtä täynnä.

Haa - Herra Tohtorin kirje saapui eilen, siis 2. postissa. Onneksi Kummisetä oli käymässä ja tyrkyttäytyi hakemaan mömelöni apteekista, kun oli itselläkin asiaa kaupoille. En olisi jaksanut enää illalla lähteä mihinkään. Eli sain kuin sainkin mömelöt oikeaan aikaan ja kohdallensa. Eli nyt riivon kaikkien muiden höpöpillerien lisäksi mielipidelääkityksenä (itse asiassa siis kipukynnyksen nostoon ja unen parantamiseen) Triptyl 50 mg/ilta. En tiedä oliko tämän vaikutusta vai muuten sisäistä nukutusta, mutta sammuin klo 21 kieppeillä täyteen tajuttomuuteen, heräsin 3.30. Aika hyvin siis, 6.5 h keskeytymätöntä unta. Sillähän jo jaksaa vaikka mitä, kunhan olisi jotain jaksettavaa! Ja sain muutkin pyytämäni paperit, joten nyt alkaa vaihteeksi armoton paperisota. Ai että tästä minä tykkään.... Ihan oikeasti! Minä pidän papereiden ja lomakkeiden täyttämisestä, lisäselvitysten antamisesta ja erityisen paljon valituksista - taidan olla outo.

Niin, Vuodatuksen kommentoinnit ja avautuminen tökkivät eilen(kin), joten Malmilla olleen rakennuksen sijaintia kyselen edelleen ;D Ihan vain huvin perään. Tai oikeastaan siksi, että joku kertoo olevansa vanha malmilainen, kunnes käy ilmi hänen asuneen alle 10 v. Tapaninvainiossa *huoh*. Tämä oli esimerkki, tarkoittaa erästä Herjaamon työntekijää! Ja minäkö muka vmäinen ihminen. En suinkaan, mutta joku roti pitää olla siinäkin, mitä puhuu ääneen. Eli elisen postauksen 1. kuvassa olleen ns. kuuluisan torpan sijainti, pelkkä tie riittää. Vihjeenä voi katsastaa Ritan Malmikuvat ja kommenttini niihin. Palkkiona oikein arvannut/tiennyt henkilö saa runsaasti kunniaa ja mainetta tässä lokissani ,D Kannattaa siis ehdottomasti osallistua. Ja vielä maininta, että kuvan on ottanut Vincentin Syligummiseti aikanaan!

Eilinen menikin aika tarkkaan Huutis-puuhastelun parissa eli pakkaillen ja postittaen - Kummisetä vei postit sillä apteekkireissullaan. Kilahtaa taas muutama euro, siis todella muutama, tilille tästäkin ja saan turhaa tavaraa pois laatikoista. Jospa sitten joskus saisi niitä jopa vähän järjesteltyä. Taitaa kyllä olla turha toive. Josta äärimmäisen upealla aasinsillalla asiasta viidenteenkymmenteenkahdeksaan: en jaksa enää kaipailla Toivoa, Uskoa, Motivaatiota, Unelmaa enkä juuri muutakaan. Kaikki ovat paenneet sinne etelän saaristoon viettämään aikaa hauskemmassa seurassa. Pysykää sitten siellä, ple, ei teitä täällä kaivata. Jos yritätte takaisin maahan, soitan tullin ilmaiseen vihjepuhelimeen. Ja heti. Ja justiinsa heti. Ja välittömästi. Nih.

Hehheeh - varasin itselleni virallisen talviloma-ajan. Koko viikon oikein rätväkästi. Ensimmäistä kertaa kolmen vuoden aikana pidän virallisesti talvilomaa. Vielä taitaa jäädä 17 päivää, voi, voi, voi *päivittelee ja taputtaa käsiään*!

---------------------------------------------

Purrrrrrve, kavrut! Mä en kyll ala tota mamii. Taaskaa ei eilen mulle ruakaa. Höh. Se laitto itellee jotain siänipastaa, ei semmosta kissit syä. No, sain mä tiätty kissinruakaa. Mä odotin, ett se ois laittanu jotain, mitä mäki oisin saanu. Mitä viälä, se söhräs kaikki sen vanhan jutskan eväkseks siihen sen purtiloo. Mä en saanu yhtää lihapalastakaa. Epistä *möks*! Muute mä olin eilen tosi kiltinä. En ollu tehnyt pahoja. En sitt kyll yhtää. Mä nukuin mein siin sänkyss viälä ku mamiska tuli himaa. En meinannu ees herätä. Mitäs tuli taas nii aikastee. Se tuli ihan tsiigaa, ett miss mä oikee oon. Luulikoha se, ett mä oon jossai jömmas? No, kyll mä sitt heräsin, mutt ku sitä safkaa ei alkanu tulla, menin uudestaa goisii. Minä nyt sitt pummin iltanapikat. Ja tiätty iltarapsutukset ja paijatukset. Ja kyll mun tarttee nyt myäntää, ett mä nukun mamin viäress joka yä. Ei kai se nyt oo paha - ku se on nimittäi kämpän ihan paras mesta! Mutt aamull me herättii melkee samaa aikaa, tai oikeestaa mä olin jo heränny ja alottanu semmose pikkusen aamumärinän, ett mamiki vois jo nousta. Kyll se nousiki ja laitto mun jutut kondiksee ja sillee.

Täss on nyt taas vähä perinteisempi foto musta. TT pelasti sen kuulemma siit sen kaamerasta. Hyvä jutska. Ett siis on mun fotoi löytyny lisää! Täss mä yritän kattoo mamii halveksuvast, ettei kandeis aina pyärii toisen peräss, ett millo saa hyvei fotoi! No, mä painun taas goisii. Tassutellaa lisää huamenna. Se on purrrrrrrrrrr kaikill kavruill!

-----------------------------------------

Minunkin tekisi mieli sanoa purrrrrrrrr. Joku tuli juuri töihin, kohta saa lisää kaffetta! Jeeeeeeeeeeeeeh!

Päivän slogan: Tulevaisuus on koskematon maailma!

Päivän biisi: Poltan loppuun tupakin

Luettua eli illalla aloitettu: Zadie Smith - Kauneudesta

                           

               ETEENPÄIN VARJOJEN VALLOITTAMAA TIETÄ!

KESKINTAIVIIKON KELITIEDOTUS!

Sataa lunta ja on satanut kai koko aamuyön, ainakin 5 cm. Bobcatit ja aurat toimivat ympäriinsä - pirle, että joidenkin jälki on sitten liukasta, joten olkaapas jälleen varovaisia. Muuten on kuni postikortissa! TT töidensä välissä (!) kävi hakea-tuomassa minut töihin. Isot ziitokset taas kaikesta!

Rita kun välillä laittelee kuvia ns. vanhasta Malmista, laitettakoon siis tällä kertaa täältäkin yksi. Missä tämä rakennus sijaitsi - erittäin kuuluisa ja tunnettu? Tien nimi riittää.... lisätietoina, purettiin kesällä 2004.

 

Prleen fyssa - ei ole siis tullut vieläkään postia! Herra tohtori ei näemmä tiedä postin kulusta yhtään mitään. Jos hän viikko sitten sanoi kirjoittaneensa reseptit ja muut tarvittavat dokumäntit sekä postittaneensa ne tuolloin, käytännössä tapahtuu seuraavaa: Jos hän on tehnyt paperit klo 11 jälkeen, lähetti on jo käynyt eikä posti enää liiku sinä päivänä mihinkään. Seuraava kierros on seuraavana aamuna, jolloin Minun Kirjeeni on lähtenyt matkaan. Ensin se on matkannut keskusjakeluun. Jos sitä ei ole varustettu  erikseen merkinnällä 1. oletusarvona on aina 2. posti. Eli - parhaimmillaan n. 600 m:n matka taittuu Postin kautta 2. kirjeenä n. 5 arkipäivässä. Kun otetaan huomioon viikonloppu, minulla on pienehkö mahdollisuus siis saada postia tänään. Tod.näk. vasta huomenna. Voi kilinvillunsaaperhelvitte. Lääkkeet on nyt loppu - täysin finaalissa. Eikä arvoisa herra tri voinut sopia niin, että olisin hakenut paperinipun tiskiltä. Ei vattu vieköön, menee hermot. Kaveri todellakin on jääräpää tai ei tajua elämän realiteetteja, ei millaista tavallisen ihmisen elämä on. Grrr. Vihainen Welhotar ei ole mukava ihminen. Taidan kirjoittaa kirjeen, siis herra tohtorille... Ja joudun miettimään jonkin kivan iltacocktailin A-varastossa olevista mömelöistä.

Ei siis ihme, että eilenkin tätä mietittyäni ja lääkkeet tarkistettuani jouduin turvautumaan loppuun mansikkavalkosuklaaseen. Kyllä sekin hieman lievitti ankeaa todellisuutta. Onneksi loppui kuitenkin jo alkuunsa. Muuten ilta menikin Huutiksen parissa askarrellen eli vahtien kauppoja ja tehden paria ilmoa. Niin, ja Lokistaniassa. Tuota, 9 h työkoneella, jonka perään huomasin istuneeni yli 3 h kotikoneella... eihän se vielä ole liikaa, eihän? Onneksi siinä ei kai ole, vielä ainakaan, mitään rangaistavaa.

Kankesin itseni vaakatasoon jo hyvin aikaisin kirjan kanssa. Vincent on ominut sänkyni - kuvittelee pomottavansa myös sänkyä. Siinä kissi kyllä erehtyy. Kun vippailin peittoja pois kömpien niiden alle ja vedellen niitä päälleni, Vincent loikkasi tiikerinä ja puri-raapi kättä - ja sitten mouruten pakoon! Minä pyysin kissin toki takaisin, mutta pidin pienen puhuttelun sängyssä olemisesta sekä siitä, ketä sopii purra ja ketä ei. Oli vähän nolon näköinen kissa. Oikeassa kädessä on tuhdit hampaanjäljet sekä pari raapustamaa. Hmph. Minä aion olla ainakin oman sänkyni sankari. Nih!

--------------------------------------------

Moi vaa kavrut! Tuskin mä uskallan tänää paljo täss puhuukaa, kun mä eilen tosissaa vähä tössin näit jutskii. Niinku mami sano, mä puretin sitä. Mitäs vei peittoo mun alta... toisaalta, niin mami aina nukku ja mulle jää toinen iso peitto ihan kokonaan. Minä en tiedä, mikä minuun meni! (toim. huom. Kulunut sanonta, ei aiheuta toimenpiteitä!) Yhtäkkii vaa mä purasin ja sitte pakoo. Koht mä tulin tosi nolona takasi ja menin hurisee mamill. Kyll se varmaa  tajuu, ett en mä tahaltee. Siis, mutt, jotenki ku käsi kävi ja peitot meni, mä vaa sain hepulin. Aamulkii mull oli hepuli, mä joikasin partsill ja sisäll ja sillee. Ai niin, mä sain nyt vast yhtä herkkukissinruakaa, minks mä olin saanu jouluks. Kiltti T-täti, se oli hurrrrrrrrrrjan nannaa. Mami oli unohtanu sen ylähyllyll ja nyt vasta huamas. Mä luulin, ett sitä olis viälä aamulki, mutt ei. Eihä se yks pussi mulle riitä ku vähäks aikaa. Mami laitto sitt jotai kanajustkaa mulle, nii ja maitonapikoita. En mä uskaltanu oikee muuta pyytääkää. Parast olla vissii ihan hiljaa tänään. Vaiks ei se eilenkää vihane ollu. Se vaan näytti niit reikii sen kädes. Huh - aika isot reijät mä sainki mun hampuleill aikaseks!

Mähä lupasin toisenki foton! Kyll se oli ja on fretti, niinku tosi fiksut ja filmaattiset kissinkat onki tiänneet. Ne on TT:n lapsenlapsii, siis sen lapsen lemmikkei... Täss ne on sillä hoidossa. Aika vinkei, mutt en mä kyll välittäis nois hampaist vaiks mun hännäss. Mä luulen, ett mä annan niitten olla ihan keskenää ja pysyn mamin ja kissinkojen kaa kavruna ,D No, mä meen nyt sänkyy, ku mamiki lähti. Okei, okei, tää on mamin sänky - mutt kai mä voin nukkuu täss keskell sillo, ku mami on duunis tianaas naksurahoi?! Se on tassuttelemisii taas huamisee! ZZZ-zzzz-zzzzz-zzzzzzzzz

---------------------------------------------

Vincent voisi alkaa ansaita itsekin jotakin. Pitää vaikka asiantuntijaluentoja aiheesta "Löydä sisäinen kissasi". Minä tahdon löytää ulkoisen kaffekupin just kohta!

Päivän slogan: Jos et ole ongelma, olet ratkaisu!

Päivän biisi: Delirium tremens

Tuli eilen luettua tuo Tulen tuhkaa loppuun. Aika darmaattista, mutta ei ehkä kovin kaukana totuudesta. Syrjäytyneet, pankkien alistamat ja ulosottoviraston vainoamat miehet ottavat ns. oikeuden omiin käsiinsä... Ei suurta kirjallisuutta, mutta voi lukea. Ihan siinä mielessä, että tarpeeksi päähän potkittu ei enää välitä siitä, mitä itsellekään tapahtuu... Lisäksi sain aamulla luettua lähes loppuun Get rich or die tryin' / 50 Cent ; (kirjoitettu yhdessä Kriss Exin kanssa] - ei paha. Musiikista en tiedä yhtään mitään, mutta elämänkerta alkaa crackin diilaamisesta ja loppuu erinäisten vaiheiden jälkeen rap-tähdeksi. Katu-uskottavuutta kerrassaan...

Tänään 24.1.1927 ovat syntyneet mm. Leo Jokela - rauha hänen muistolleen, upeaa näyttelijäntyötä, sekä Lasse Pöysti, jota Welhotar myös arvostaa ja onnittelee 80-vuotispäivän johdosta! Kovin on juhlallinen päivä siis - vielä lisäksi tänä päivänä 24.1.1961 on syntynyt mm. Nasstasja Kinski ,D

                                 

                            JUHLAVAA KESKIVIIKKOA SIIS!

 

TIISTAI, PITKÄ VIIKKO VIELÄ EDESSÄ, EI NÄY MITÄÄN....

Tai siis ainakaan mitään kivaa ei näy - yksi asiallinen asia pitää muistaa hoitaa perstaina suoraan töiden jälkeen. Muuten saapi olla täysin ajattelematta. Töissähän ei tarvitse ajatella. Tehdä vain töitä. Työ, tuo välttämätön paha, josta suoritetaan pieni kertakorvaus tilille kerran kuukaudessa. Sen verran avustusta, että selviää taas kuukauden eteenpäin. Hmph.

Pitkästä aikaa särkyrapo: Eilen alkoi yllättäen kaiken muun jännittävän kivun lisäksi särkeä myös kyynärpäitä! Ne ovatkin olleet ainoa paikka, jota ei ole vielä kurmuutettu. Sormia on jo särkenyt, samoin ranteita, niskaa, päätä, lapoja, olkaniveliä, olkavarsia ja - etenkin - koipia. Mielenkiintoista, mihin minä vielä pääsenkään. Hah - lisäksi erehdyin juomaan puoli lasillista maitoa ja syömään palan näkkäriä. Heräsin yöllä juoksemaan kais-tiedätte-missä ja epäilin noron iskeneen. Ja kirjaimellisesti paskat, pitäisi jo uskoa, ettei juo raakaa maitoa! Kaffen kanssa aamulla kyllä, mutta ei muutoin. Käsiteltynä, kyllä. Mutta ei siis raakana....sen juomisella on siis p...mainen loppu!

Eilinenkin ilta tuli taas haahuiltua. Olisi ollut tekemistä, mutta en taaskaan saanut mitään aikaiseksi. Tarttis saada jotain piristystä ja pikanopeasti. Ehdotuksia otetaan vastaan, ziitos. Kaikki käy, kunhan se ei ole laitonta (tai ei ainakaan tuota pitkää tuomiota) tai moraalisesti arveluttavaa (ja tästäkin voidaan vähän tinkiä)!

Herjaamolla ei mitään uutta. Kuulin, että pari leidiä olisi jäämässä ihkaoikealle eläkeelle kevätkesän aikana. Saa nähdä, täytetäänkö heidän paikkansa, vai viedäänkö toimet täältä Herjaamolta toisaalle. Olisihan se mukava olla ihan vakituinenkin - toisaalta, väliäkö hällä... laiskuus nostaa isoa rumaa päätään ja vilkuttaa puolihuolimattomasti!

--------------------------------------

Huaaaaaaaaaaaahmenta, kissinkat! Vähäks mä oon väsyny. Me herättii sen mamin inhoherättimen äänee. Mä en tajuu, miten mä en ollu aikaisemmi heränny - eikä ees mami. Tai kyll mä kuulin, ett se oli hereill, mutt nukku uudestaa. Siis hei, mikään oo niin karmeeta ku herätin. Paitsi ett sen jälkee onneks mamiskaki liikkuu heti. Ett mä saan mun aamupalan. Oli vähän aamunälkä nääs. Orja ei eilenkää laittanut mun ruakaa, se oli viäläki löytäny sitä kumilenkkii. No, kyll mä sitä vähä sitt söin. Ei kyll mamikaa sitä oikee irvistelemättä syäny, se tunki jotai sörsselei siihe sekaa taas. Aika metkaa ainetta, se semmone kevytlenkkijutska. Se ihan tutisee ja on ku jotain muavikumia! *virn*. Ett sitt tuli vaa tavallist kissanmuanaa ja napikoita. Onneks mami ei niis maitonapeis säästele. Ootteks te muute sitä miältä, ett ulkona on galsa? Mä nimittäin meinasin aamull palelluttaa mun piänet tassut tuala partsilla, hrrr. Vaiks siälä on matto, niin tassui palelsi. En mä kun vähä terottelin kynsii ja kerran joikasin, tulin aikastas äkkii takasi.

No, juu, mä nyt laitakkaa mun fotoo. Vaiks kyll mull on, mutt tarttee jemmata. Kun Poika ei pääsekkää tänne nyt vähää aikaa, sill on siälä sen skoles jotai juttui. Ett sen niinku tarttee ihan olla siälä. Omituist! Mutt nii, tää foto. Tää on ihan yksinkertane jutska, jokane kissi saa arvata kuka (tai mikä) täss fotos on... lisäkuva luvass viäl huamena!  Oikee arvannu saa joko kunnon halit ja pusut (leidit) tai kunnon kissapainit (kollit)!

Mä kyll meinaan, ett sitt ei heti haeta mamii apuu, nih! No, onneks orja lähti. Taas se mumis jotai, ku mä goisin jo sen sängyll. Vetelin ihan kunnolla unii nimittäin. Väitti taas, ett se haluis olla kissa. No joo, onhan tää oikeestaa ihan kliffaa! Se on purrrrrrrrrr taas huamisee kaikille kavruille.

-----------------------------------------

Olen kade, huomattavan kade Vincentille, joka saa jäädä lämpöiseen nukkumaan. Kyllä minäkin töihin tulisin, mutta myöhemmin ja sitten vastaavasti taas lähtisin aikaisemmin. Olisikohan se mahdollista? No niin, joo, unohdetaan koko juttu. Taidan aloittaa ns. työt, heti kun joku on tullut ja aloittanut yhteistyön kaffenkeittimen kanssa!

Päivän slogan: Ei minun tarvitse kehua itseäni, olen riittävän hyvä muutoinkin!

Päivän biisi: Kaljanlanttauslaulu

Luettua: Niin, se eilen aloittamani Lontoolainen rakastaja - suosittelen, erittäin ovelaa tekstiä...,D Sen jälkeen tuli luettua: Juntta Kuulasvuo - Leka. Linkkejä ei ole. Eli lyhykäinen tarina vankilamaailmasta, hörhöistä ja venkuloista. Tuota, ihan ok muuten, mutta slangi osittain epäuskottavaa, ikävä kyllä, samoin osa tapahtumista. Vaikka tämä onkin olevinaan ilmeisesti dokumentinomaista tekstiä. Lähempänä lienee dokumäntihkö. Malmilla ainakin ollaan siis tätä mieltä. Ei yllä Nikki Pitkäsillan teksteihin parhaimmillaankaan ,>  Ja nyt aamulla pääsin aloittamaan vielä Koo Reiman - Tulen tuhkaa, aika mielenkiintoista, mutta pelottavan todellisen oloista tekstiä...lisää rapoa huomenna.

                              

                           TIMANGIA TIISTAITA!

                                 

ONKO SE TALVI NYT TULLUT?

Näyttää ainakin huolestuttavasti siltä. Jotakin valkoista on maassa, peittää sen jään, osittain on pluikasta. On kylmä. Karhuturkki aukeaa helposti. Työhuoneessa on kylmä. Täältä on ollut lämmitys pois tai siis vain ylläpitolämmitys koko viikonlopun. Minä en tykkää, en kylmästä enkä juuri nyt työnteostakaan. Koko yön oli vähän paha olla enkä saanut kunnolla nukuttua. Riittääkö kerran viikossa vedetyt kympin unet (!) korvaamaan kuusi huonoa yötä? Olisi kiva tietää...

Odottelen fyssalta postia. Siis herra majailee tuossa aivan lähellä, mutta reseptit ja paperit piti lähettää postissa. Että en voinut noutaa niitä. Etten taas paremmin sano, stna. Kaikki olisi sujunut niin näppärästi ja sanoinkin siitä, mutta jostakin syystä hän ehdottomasti halusi lähettää postia. Saakohan siitä jotakin lisäpongoja, jos käyttää postin palveluja? Että on niinkuin hirmu hyvä palvelu. Minulle parempi palvelu olisi ollut se, että olisin saanut ihan itse hakea ne tarvitsemani reseptit ja paperit. Nyt joudun laskemaan riittävätkö lääkkeet (no juu, kaksi päivää) ja jos paperit eivät tule tänään, kuusessa ollaan. Hitsi, mikähän kiva byrokraattinen koukero tässä oikein mahtaa olla?

Eilinen sunnuntai meni tapansa mukaan ketuille. Luin, söin hätäiseen jotain, luin, tein sen kosmeettisen siivouksen, hain pyykit, luin, luin, niin ja mainitsinko vielä, että luin. Juu, katselin tunnin verran kuvalaatikkoa. Tein lohkoperunoita mikrossa, kun en jaksanut syventyä mihinkään vaativampaan. Miksi sunnuntait ovat niitä viikon masentavimpia päiviä, ne vievät voiton jopa näistä maanantai-aamuista? Joku saisi neuvoa, mitä tehdä sunnuntaina, jotta olisi kivaa! Kunhan ette vaan ehdota mitään liikuntapitoista siis....

Tuossa postikorttikelissä TT kyyti minut taas äsken tänne Herjaamolle ja lupasi iltapäivällä myös noutaa. Minun on pakko korvata nämä kyydit jollain mielenkiintoisella idealla, hmmmm. Oli kuulemma hyvä keli, autoille varmaan, kyllä. Kun astuin autosta Herjaamon pihalle, oli tämän hötökkälumen alla sama vanha tuttu jää, mikä sinne perstaina jäi. Äärettömän vaarallista... siis tulla yleensäkään töihin.

Ja kissaraukka jäi yksin sängylle nukkumaan ja odottamaan minun paluutani, sniiff...

---------------------------------------------

Purrrve, kaverit! Joo, mä varmaan nukun jo, mutt mä kerroin mamiskalle jo aamull aikasi, mitä se voi skrivaa. Tai siis ettei oo mitää ihmeellist skrivattavaa oikeestaa. Paitsi ett ulkona partsill oli tosi galsa aamulla. Mä en tajuu mitä varte - nyt siälä voi käydä vaan  hätäsee raapittaa kynsiä mattoo ja koritualii ja ihan vähä joikasta. Sitt tarttee äkkii tulla takasi, ku tassui alkaa jäätää. Onneks mami lähti, niin mä voin kaivautuu sen peiton alle sitte. Toistaseks mä makaan keskell sänkyy. Ei täss oo nii lämmintä ja pehmosta ku siälä kahden vällyn ja tyynyje välissä. Siälä on kissin paras paikka! Njäh - mami sitt eile laittanukkaa uusii heekkui, vaiks mä luulin. Ku lauvantaina oli kaikkee njamskista. Nouvei, eile ollu mitää. Jotai pottui ja salaattii se söi ja sitt kulki se yhen kirjasa kaa. Omituisii noi ihmiset! No, vähä aikaa se katteli kuvalaatikkoo, ett mä sain makoilla sen päällä ja se raapututti ja silitteli. Nii ja sitt ku mentii nukkumaa nii tiätty sillon mä sain iltarapsuttelui ja paijatusta. Mutt ruoka-asiat meni ihan nyt kyll kissimuanan pualelle. Saiskohan sen tänää tekee jotai kunnon ruakaa, mist mäki saisin ees jotai. Mitä siit ittest, mutt ajattelis nyt muaki välillä!

Hei, pakko mun oli viäl tänään valkata tämmöne basefoto - mähä oon tässä ihan hereill, ja tsiigatkaa mun öögii! Eiks ookki mageet, ihan eri väriset ,D Mä oo mikään tavallinen kissa, tai en oikeestaa kissa olleskaa... tää on ihan jotain muuta, mutt siit ei saa kertoo kaikill, sano mamiki, ett ku me ei viälä muisteta, millon meit tullaa hakee ja mistä! Hups - puhuinks mä jo liikaa. No, nyt mä kuiteski goisin jo - hyvii päikkäreit kaikill kavruill kaa - se on huamisee taas!

--------------------------------------------

Vincent jorisee levottomia...ihan totta! *huoh* Vaikka kyllä minut saisi vaikka hakea jonnekin. Kunhan ei tarjota pientä pyöreää pehmeää huonetta eikä pitkähihaista paitaa, jossa on napit takana! Mitä tahansa mömelöitä saa tarjota, kaikki on varmaan kivoja! Jään odottamaan kaffe-hurjastelijoita. Minen siihen helvetinkoneeseen koske! Nih!

Päivän slogan: ....ja kahdeksantena päivänä Jumala alkoi pitää omaa blogia....

Päivän biisi: Nasty Piece Of Work

Jahas, ja luettua on tullut eli eilinen tiiliskivi (Syysrummut), jossa oli muuten n. 1100 sivua, jeee! Ja sen lisäksi Jenny Dahlberg - Sopivasti lihava, suosittelen kaikille, jotka painavat yli 60 kg! Senkin anorektikot, painukaa hiiteen!!! ;D Aamulla luin Martina Haag - Meidän kotona, suosittelen myös kaikille, jotka luulevat, että heillä menee kotona asiat sekaisin... tuota ... tästä ei ehkä ole apua, mutta saa ainakin nauraa asialle. Lisäksi ehdin aloittaa: Meritta Koivisto - Lontoolainen rakastaja, vaikutti lupaavalta....

                                      

                               MASENTAVAA MAANANTAITA!

 

SUPIMUKAVAA SUNNUNTAITA!

No niin - eilisen tuplahömelönukutuksen jälkeen ei sitten tullut eilen otettua edes päikkäreitä ja yökin meni kehnosti, pirle. Osansa lienee ollut silläkin, että käytiin Belgarionin kanssa retkellä. Ja piti kävellä, josta lähtien koipia sitten onkin puikoteltu ihan olan takaa. Eilen iltapäivällä jouduin taas ontumaan pitäen erinäisiä huonekaluja pystyssä ja ottamaan tuplalääkityksen. Mutta kaikki asialliset asiat tuli hoidettua kuin Ellun kanat! Haa, kävin välillä vilkaisemassa meiliä - TT lupasi kyytiä minut ainakin huomenna, huh helpotusta!

Jee - kirjasto tarjosi 9 varausta ja 4 muuta opusta, lisäksi tuossa oli jo parin kirjan jömma, joten pärjännen niillä tämän viikon. Pari helmeäkin on joukossa. Että muuten harmittaa joidenkin kirjojen ohuus, siis nyt ihan kirjaimellisesti vähäinen sivumäärä, toki myös ohuus aivan arvostelumielessäkin. Pahinta on, jos molempi ohuus sattuu saman opuksen kohdalle, siinä on Welhottarellakin jo vitsit vähissä. Lisäksi Belgarion avitti melkoisen ruokamäärän kantamisessa, taas oli yksi kirjakassi ja kaksi ruokakassia. Joudun elämään niillä ainakin viikon, ehkä kaksikin. Belgarioilla on matikan prelit ensi lauantaina. Mihin se aika menee, vastahan kiikutin tuota "lasta" tarhaan ja takaisin ,D

Ja sitten nautittiin kunnon myöhäislounas: tein kalaseljankaa kaikilla lisäemmeillä (itse vaatimattomasti mainittuna - aivan mainiota!), jälkkäriksi rahkapiirakkaa ja mansikka-valkosuklaata sekä kaffetta. Että muuten maistui - myös Belgarionille. Lisäksi tuli todistettua, että meillä asuva kissa pitää rahkapiirakasta. Tuli myös hoidettua jättipyykki (kiitos kisuliinit, kyllä lähti läikät petivaatteistakin...), nyt pitää vaan muistaa hakea peitot ja lakanat kuivaushuoneesta. Belgarion laski ja mittasi myös mahdollisten uusien kirjahyllyjen tarpeen, eli määrän ja kustannusarvion. Asia jää vielä pariksi viikoksi harkinnan alle. Riippuu niin monesta asiasta, sijoitanko niihin hyllyihin vaiko muualle. Hyllyt olisivat ehdottomasti tarpeen, mutta... se maksaa. Nuo hyllyt, joita katsastelin, ovat tietysti Ikeasta, joten sitten olisi tarve myös kyytimiseen ja kuljetukseen. Belgarion lupasi kyllä koota ne. Ei kai näissäkään mikään ongelma ole, mutta on myös toinen asia, johon rahat saisin uppoamaan -  täsmälleen saman määrän. Ja tässä nyt sitten pohdiskelen, sijoitanko itseeni vaiko itseeni. Ompa muuten vaikeaa! No, tämä siis saa ratkaisunsa kahden viikon sisällä, piste.

Tänään päivä jatkuu jälleen pakollisilla toimilla, kuten sunnuntait aina. Kosmeettinen siivous, kukat, parin päivän ruoka, ruisku, työvaatteiden etsintä. Ja ehkä ainakin yhdet päikkäritkin olisivat paikallaan. Mitenkäs nukkumisesta tulikin mieleen, Kummisetä soitti eilen ja kertoi, että mamma on jälleen oikein pirteässä kunnossa ja voi hyvin. Hienoa. Hrrr... ulos asti en taida uskaltautua. Eilen oli KYLMÄ, ei pakkasta kovinkaan paljon, mutta täällä ainakin tuuli meni tiikeriturkkini läpi. Olisi pitänyt ottaa karhuturkki. (HUOM! Turkeissa kun on valinnanvaraa ;D)

-------------------------------------------

Purrrrve, kavrut! Mä enää miteskää kipee oo, eileki sain jääfisuu ja kaikkee. Ja mami anto semmost uunis tehtyy jälkkärii, se oli muuten hyvää. Se sano sitä rahkapiirakaks. Aikastas njamskista. Vai luulette te, ettei kanervot tee hyvää. Mä oon sitä miältä kyll, ett ne on mulle hyväks. Siis ku jos mä en syä ruahoo, nii ni miks mä en muka voi haukkaa vähä kanervoja? Ja miks mamiki sitt anto mulle nii paljo donarii, ett meni masu sekasi? No juu, kyllähä mä siis söisin sitä vaiks kuin, mutt oma vika ku antaa nii paljo, nih! Ei kai sitä piäni kissi voi olla ihan varma, mitä masu kestää. Ett sillee. Nyt ei oo mikään vika! Sain just kalkonii ja maitonapikoita, mami putsas laatiko ja laitto kissinmuanaa, raksui ja vodaa. Ett kaikki on ihan jesh. Mä lotkotan tässä  koneen viäress ja sanelen orjall, ett se skrivaa kaikki oikee ja sitt kohta mä valkkaan mun kuvan tohon. Ai juu, nii, Poika kävi eilen....mmmmmmm....mä sain taas maata sen Repun viakuss ja nuuskuttaa sitä. Ja Poika meinas hyppää kattoo, ku se luki ja söi sen piirakkaa ja ku toi soffapöytä on nii matala, ni mä pistin pääni se lautase viäree.  Oisitte nähny, ku se sohas isoll lusikall ja mä olinki siinä *kikattelee*. Se säikky ja hyppäs melkee ilmaa ja kiljas, sitt se nauro ja mamilt mä sitt sain sitä jälkkärii. Meill oli tosi kliffa päivä ja sitt ku me oltii yällä hereillä vähä aikaa mamin kaa, ni en mä alkanu jorisee enkä mitää, käytii tsöges vaa ja tultii sitt takasi goisii. Kyll mä välillä hei osaan käytäytyykki ihan. Ja osaan olla hiljaaki. Mutt aamujolinat ja kynnenterotukset pitää päästä heittään, ne mä oonki jo kyll tehny!

Tsiigatkaa, mä oon välill ihan hereilkii! Täss mä oon tuloss kattoo, mitä mami duunaa. Se yllätti kaameralla mutt, kun mä en heti hiffannu, miss se on ja mitä se väsää. No ni, nyt mä kääriydyn kerälle ja rupeen ottaa kunnon aamutirsoi, ku orjaki on herätetty päivän hommii. Se on söndaagia vaa sitt kaikill mun kavruill ja muilleki, ku sattuu tänne eksyy - tassutellaa lisää taas huamenna!

----------------------------------------------------------

Siis todellakin, meillä asuu rahkapiirakasta pitävä kissa - joka kyllä syö lähes kaikkea muutakin. Jostain kumman syystä lihapullat eivät maistu... Tämä tässä lähtee kohta riipimään toisen saavin kaffetta ja lueskelemaan sänkyyn. Siis lueskelemaan, ei, ei mitään aamupäikkäreitä, eihän?!

Päivän slogan: Kaupunkini on epätoivo, umpikuja on katuni nimi! (Ja tämä on taas estottomasti varkastettu Kottolasta, ziitos vaan!)

Päivän biisi: Da, da, harasoo

Luettua eilen ja aamulla: Tuuli Rannikko - Veriura, eipä kummempaa, tavallista Rannikkoa, eli kyllähän sen nippanappa luki. Essi Kummu - Mania, suosittelen estottomasti, monikerroksista tavallisen naisen erilaista elämää! En kerro enempää, kirja on lyhyt, mutta tämä kannatti poimia uutuuksista. Viikon paras kirja! Ja nyt on sitten puolivälissä Diana Gabaldon - Syysrummut. Vaatii vähän taustoittamista, eli pitäisi lukea ensimmäiset kirjat, jotta pääsisi kunnolla sisään asiaan eli kyse on mm. aikamatkailusta, Skotlannista, nyt ollaan sitten Amerikoissa 1700-luvulla jne. Eli suosittelen kyllä, mutta lukeminen kannattaisi aloittaa sarjan ensimmäisestä osasta. Tämän voi toki lukea tällaisenaan puoliromanttisena hömppänäkin, mutta Gabaldon on varsin perehtynyt historiaan ja ensimmäisten osien perusteella on helpompi seurata päähenkilöiden pelkojen syvyyttä ja "yliluonnollisia" tapahtumia ,D Sopii luettavaksi muiden puuhien ohella.

                            

                  EDELLEEN SUPIMUKAVAA SUNNUNTAITA!

HAISUJA, NUKKUMAORGIOITA JA MUUTA MUKAVAA!

Vincentin eiliset haisut (kts. eilinen Vincentin postaus) ovat jo hyvin haihtuneet ja poju kerjää maitonappeja täpöllä. Toivottavasti kyseessä siis oli vain kanervojen ja fisun hotkimisesta seurannut reaktio. Taidan olla vähän ylireagoiva, mutta kun Uffe sairastui silloin keväällä ikävin seurauksin, tulee kai huolehdittua vähän liikaa. Nyt kissi makaa tuossa sängyllä ja tuijottelee ruutua odottaen vuoroaan.

Työviikko oli rankka, siis fyysisesti, vaikka TT kyytikin minua... Olin eilen aivan rapopoikki. Kummisetä toi illalla pakettini postista ja jäi tapansa mukaan jorisemaan viinipullonsa kanssa. Mamma voi jo paremmin - hienoa. Ja sitten puhuttiin erilaisia joutavia. Niin, ja huudettiin Kummisedän kännikkään akku Huutiksesta. Sen verran mainostusta, että jos akku maksaa 5.90 + postikuluja 1 juuro, ei kyllä halvemmalla saa mistään. Oma samasta firmasta ostettu akkuni on kestänyt erinomaisen hyvin lähes vuoden ja toimii vieläkin. Näyttävät nimittäin ainakin meillä pyytävän 15  - 20 juuroa (!!!) ns. aidoista Nokian akuista näissä kännymyyntipömpeleissään. Hirveä summa, ainakin Kummisedälle, joka vielä toistaiseksi on työttömänä. Jaksoin kuunnella jorinaa ja vastailla vähän aikaa, sitten aloin pilkkiä. Nukku meinasi yllättää, klo oli jotain 17 paikkeilla.

Kummisedän lähdettyä ajattelin vielä vähän vaellella Lokistaniassa ja Huutiksessa, mutta mitä vielä. Sänky kutsui vieressä. Ajattelin sitten, että voihan sitä vaikka herätä aikaisin, vapaapäivä. Mutta mitä vielä. Todella syvät unet klo  20.00 - n. klo 6.00, mitä siitä tulee, melkein 10 h. No juu, olin välillä hereillä, kun kissikin oli. Ja puoli kuuden maissa Vincent jo läpsi minua, mutta en jaksanut nousta. Venyttelin sitten sängyssä muutamat  kissavenytykset. Oletteko muuten seuranneet kissojen venyttelyä. Fyssan tätsy kerran kehoitti matkimaan niitä, ovat kuulemma hyvin sovellettavissa jäykkäänkin ruotoon, jos ei yritä liikaa. Ainakin se tekee aamujäykkyydelle ihan hyvää ;D

Haa, Belgarion lupasi tulla tänään auttelemaan. Toivottavasti hän ei ole saanut noro-virusta. Meillä Herjaamolla pongattiin jo ensimmäinen sairastunut. Viruksen nimi muuten tulee siitä, että silloin tulee noro sekä ylä- että alapäästä. No, nyt täytyy pitää nassu ummessa, koska taatusti se iskee myös minuunkin, jos se yhdellä on jo ollut. Rapoan sitten aivan varmasti kaikista tapahtumista innolla ja erittäin yksityiskohtaisesti. Niin, siis Belgarionistahan minun piti. Kirjastossa odottaa 9 saapunutta varausta, jeeeee! Ja pari kirjaa on tuossa vielä lukematta. Oi autuutta! Ja jotakin apetta pitäisi myös roudata viikoksi kotiin. Jospa tänään tekisi seljankaa - se on mahdottoman hyvää ja Belgarionkin pitää siitä. Ja Vincent, koska siihen tulee fisua. Lisäksi Belgarionia tarvitaan pyykkiasioiden hoitamiseen, erinäisistä syistä on aika paljon pyykkiä...

--------------------------------------

Purrrrrrrrrrrmenta kaikki mun kavrut! Hei, mä oon jo ihan kondiksess tänää. Olin mä jo eilenki illall, mutt mua vähä väsytti. Me nukuttii kimpas mamin kaa tosi pitkät yäunet, mäki siis nukuin melkii koko yän. Olin mä kerran hereill ja mamiki heräs, mutt sitte me mentii uudestaa sänkyy. Aikastas mukavaa, mä nukun nyt joka yä mamiskan viakus. Siin on tosi lämpöst ja sillee. Ja sitt ku se rapsuu ja paijattaa mua illalla, ei tarvii ku pää tyäntää esille. Ja jos se ei muka hiffaa, mä kiivin sen päälle! Ett sen on pakko sitt olla kilti! *virn* Mä  toss aamull pääsin jo partsill  vähä joikaa. Mami ei vissii huamannu, että vähä mä taas haukkasi kanervoi. Must tuntuu, ett ne on mulle sama ku ruaho muille kissinkoille. Se siis tekee mulle hyvää - mä oon iha varma siittä! Ei toi mami muuta sanonu, ku pyysi mutt pois siältä ja anto sitt maitonappei ja kalkonii, tai siis toisin päin tiätty. Ku napit kerta on  jälkkärii! Mmmmmmmmmm - kiva Poika on vissii taas tänää tulossa, ja Pojan Reppu, ihana, sulokas...mmmmmmmmmmmmmm...ja Pojan sukat!!! Niissäki on kliffa haisu! Mutt Reppu on iha yliveto. Mä pakastan Pojan Reppuu ja Poikaa, ku se tua mulle siinä sen Repussa mun heekut aina! Kilti Poika, oikeen kilti!!! *huoh, tyytyväinen syvä huoh*

Heh, täss mä taas goisin bases, aika sikeesti, koska mun pää jo roikkuu tollee, enkä mä heränny *vinrn*. Hei, hei, mä osallistun sitt tällä fotoll siihe Kissakuva haasteeseen, miss eka aiheena on Uni, siit unest mull on paljo fotoi ja lisää varpisti tulee ,D Must nukkumine on nii kliffaa... Se on mun lemppariharrastus, ja syämine, joskus hiiruloleikit, hepulirundit ja mamin kiusimine! Ett on mull niinku harrastuksiiki, hei. En mä oo mikää tylsä kolli. Mutt nyt alko unettaa taas. Aamupäikkäreille, mamiiiiiiiiiiiih, tuutko sä kaa! Se on moi taas kaikille, tassutellaa huamenna lisää!

------------------------------------------------

Vincent urvahti nyt, keskelle sänkyä. Miten kissa voikaan venyä noooin pitkäksi ,D

Päivän slogan: Jos sinusta alkaa tuntua hyvältä, katso vain peiliin, se paljastaa armottoman totuuden!

Päivän biisi: Cocaine Blues

Kirjoista, sain juuri edellisen luettua ja nyt aloittelen uutta. En vielä tiedä, kumman valitsen, joten rapoa asiasta vasta huomenna! Tänään ehtii lukea ainakin kaksi kirjaa....;D

                            

                  LUMIPITOISTA LAUANTAITA KAIKILLE!

PERSTAIIIIH, JEEEEEEEEE, PERSTAIIIIIIIH - olen hipihiljaa sitten!

Oikei, oikei - jos tämä raastoi absoluuttisia sävelkorvianne, olen todella hiljaa. Saanko kuitenkin kirjoittaa? Ai niin, mutta siitähän minä kai päätän itse. Vai päätänkö? Kyllä, jatkan kirjoittamista. On se omituista, eilen iltapäivällä ja illalla ei ollut tavanomaista torstaikipuilua ja veetutusta, koska ei ollut niitä loppuviikon koipikipuja. Jalkoja siis kyllä särkee, muttei niitä nyt jatkuvasti puikkokoukuteta tahi viillellä. Kiitos vielä kerran TT:lle, joka on tässä jaksunut kyyditellä. Tänään joudun iltapäivällä miettimään muuta kyytiä, tai sitten kokeilemaan kävelyttimiä. TT on iltapäivävapaalla, toivotan siis kivaa puolipäivävapaata ja "joulusiivousta". Muuten, iltapäivälle luvattiin paashkakeliä, Herjaamon tiet olivat nyt jo liukkaita ja jos tuohon sataa lunta päälle - arrrgh!

Ai niin, noin infoluontoisesti, nukuin viime yönä n. 6 h, hipoo jo ennätyksiä näin työpäivien välillä. Upeeta, mahtavaa!

Heh - se eilinen osastomiitti oli juuri sellainen kuin kuvailinkin etukäteen! Ihan totta - kaikki vaativat saada tietää tulospalkkion määrän, mutta sitä ei esihenkilökään vielä tiennyt. Mutta ylläripylläri - kaikki sairaslomapäivät lasketaan siitä pois! Ei muuten mitään, mutta tämähän vain yllyttää ihmisiä tulemaan kipeänä tai kesken sairasloman töihin! Uskomatonta... no, Tsadi on Tsadi. Lisäksi keskustelu velloi kiihkeästi koulutus- ja virkistyspäivistä: minne, mitä, paljonko rahaa, syödä, juoda... Huh, aina samat asiat. Yksi asiallinen tiedotus Tsadin puolelta: 1.4. alkaen Tsadi tukee työntekijöiden julkisten liikennevälineiden käyttöä 10 juurolla/kk, eli työntekijä saa ns. 10 juuron liikennesetelin, jos ostaa lipun vähintään 30 päiväksi, 2 seteliä, jos 60 pväksi jne. Tämä annetaan jokaiselle halukkaalle Tsadin työntekijälle, kunhan täyttää lomakkeen ja palauttaa sen. Käy myös seutulippua tai VR:ää käyttäville. Lisäksi on laskettu, että tämä ei vaikuttaisi verottajan kannalta mihinkään, eli meillehän tämä on kuni hyvin pieni palkankorotus. Eli rahaa ja säästöä se on sekin ja tuo toivottavasti lisää joukkoliikenteen käyttäjiä - että ei kuljeta omalla autolla... ,D En nyt kohdista tätä kehenkään lukijaani, en toki, en missään nimessä... Ja luen myös kimppakyytiläiset pois tuosta, koska se on aina järkevää.

----------------------------------------------

Purr vaan kavrut! Pitääki heti tunnustaa, ett on vähä nolo olo. Ei, enkästäs oo merkannu, en varpisti. Mutt vähä hullusti kävi. Mä luulen, ett tää on kyll oikeestaa vähä maminki syy. Siis enste mä vähä haukkasi eile kanervoja ku mä pääsin partsill. No siit mami heti sano ja huus mut pois siältä. No sitt se alko tekee sen evästyksii. Mmmmmmmmmmmmm, se teki donariruakaa. No tiätty mä kävin ihan kuumana ja purisin siinä niin kauan, ett se anto mulle sitt ainaski kaks isoo lusikallist donarii. Njam. Mä söin ihan kaikki ja nualin viälä lautasenki. Sitt mä sain viälä jälkkäriks maitonapiskoja. Mutt yälä sitt alkoki tapahtuu. Orja nukku ihan raatona, se mihinkää heränny. Mutt mulla alko massu kiärtää ja mä kävi laatikoll. Ku mä tulin takasi ja meinaan jo nukuin, nii uness alko massu kiärtää uudestaa - enkä mä jummi sentää ehtiny mihinkää. Se piäni kakki tuli sitt mami peitoll. Vähä nolotti, mutt ei siält ehtiny mihinkää! Mami ku sitt heräs, se painu kylppärii ja tyhjäs mun laatiko. Sitt se alko tehdä leipii ja kaffetta. Mutt se sano, ett sen nenää viäläki vaa haisee, onkoha nenäs vikaa, se meinas. No, se lähti sitte ettii ett mikä makkaris oikee haisee ja katto kaikki nurkat ja sängyn alusen. No juu, siinä vaihees meitsi oliki jo hiipiny varmuuden vuaks basee jömmaa. Kyll se löysi sen kakkiksen - otti koko peiton ja lakanan ja tunki ne sitt likapyykkikoriin. Ei se ollu mulle vihane, jotai se vaa mutisi, ett hyvä ett on isoi konei pyykkituvas. Nii, että ei mua sitt kurmuutettu ja mä sain napikoita ja uutta ruakaa ja puhtait puruja! Hui, mä vähä pelkäsin, ett se sanoo rumasti, mutt ei sanonu. Kyll mä tiädän, ett orjilkii on välill massukiartoo, nii ett kai se hiffas jutskan. Nyt mä taidan tänään ottaa vähä sitt lungisti, jäinki sänkyy goisii ku mami lähti.

Taas näit basefotoi, ku mami on häiriköiny kissinkan lepoo! Kattokaas vähä mun öögii - eiks oo mageet *virn*. No juu, mä lepään ny, toivottavast kukaa muu ei oo kipeenä syämiste takii! Se on sitte kliffaa viikendii vaa kaikille ja  mä tassuttelen lisää sitt huamenna! Purrrrrrrrrve!

--------------------------------------------------

Huh - haisulit olivat merkittävät. Piti tuulettaa tunti aamulla eikä haisu vielä kunnolla lähtenyt... Jatkamme illalla.

Päivän slogan: Odotamme innolla huomista ja yritämme unohtaa eilisen - miksemme sitten elä tätä päivää!

Päivän biisi: Smoke On The Water

Eilen aloitettu kirja on vielä vähän kesken, oli liian lyhyt ilta, piti puuhastella mm. kameran ja koneen kanssa ,>

                          

            PAREMPAA PERJANTAITA LOKISTANIAAN!

TORSTAI JA KAIKKI ON EDELLEEN HÄVIKSISSÄ!

Lupaan kuitenkin, että en tänään enää kaipaile niitä kavereita, jotka ovat minut surkeasti hyljänneet. Kiitos taas TT:n minut kuskattiin Herjaamolle juuri äsken läpi tuulen, sateen, rännän, loskan ja ilmeisesti silkan veden. Ah ihanuutta - päästä ovelta ovelle!

Sitä on ollut iltaisinkin aika pirtsakkana, kun on saanut kyydin kotoon. On tullut istuttua koneellakin tavallista enemmän *nolo virn*. Vaikka olisi tietysti muutakin puuhaa ihan riittävästi. Muutaman mukavan lokin olen taas löytänyt. Toisaalta taas, yllättävän moni mukava lokkaaja on lopettanut. Sääli, ei heitä vaan minua, joka joudun etsimään parempaa luettavaa! Hah - satunnainen blogi Blogilistalta tuo joskus iloa elämään, mutta sattuipa eka kerran eilen yksi omista musteista lokeistani. Huvitutti. Tosi satunnainen olikin ,D

Herjaamolla on tänään yksi suursuosikki, osastomiitti! Esityslista on pitkä (laskin juuri 10 asiakohtaa ja muut asiat), mutta miitti kestää alle tunnin. Ennakkosuosikki on taatusti tulospalkkio, kiivaana kakkosena kiirii kannoille kevään koulutuspäivän aika ja paikka. Anteeksi, mieluummin vaikka räpeltäisin lokia tuonkin ajan. Voi turhuutta ja muka-demokratiaa. On pakko pitää kokouksia, joissa on pakko käsitellä tiettyjä asioita. Ketään nämä eivät kiinnosta, em. asioita lukuunottamatta. Kokouksissa puhutaan päällekkäin, asiat sekaisin, kukaan ei tunnu osaavan ns. normaalia kokouskäyttäytymistä *virn*. Arvatkaa olenko tosissani vaiko tosissani? Perinjuurin sihteerikkönä jotkin asiat käyvät häiritsemään. Mietin juuri, että jos tahtoisin käyttää työjärjestyspuheenvuoron, kukaan ei tietäisi mikä se on. Mutta näin Herjaamolla. Me vain teemme työtä... ainakin suurin osa tekee ,>

Sen verran hyviä uutisia, että mamma voi jo paremmin eli on melkein entisellään. Tuo yleiskunnon nopea lasku oli ilmeisesti vain terveellinen muistutus siitä, että aikaa ei voi olla enää kovin paljon hänelläkään jäljellä. Vaikka kuinka hyvää sitten toivoisikin...

Pakko kertoa, Residenssin Virallinen Hörhö soitti eilen aamulla työaikaan kännikkääni. Ihmettelin suuresti asiaa. Kunnes tajusin alkusanoista: "Olen nyt täällä Sörkassa ja mut viedään kohta osastolle, mä oon jättämässä tavaroita. Soitan parin vkon päästä!" Eli Hörhö oli jäänyt poliisien haaviin ja lähti lusimaan sakkojaan. No, hätäkös pojalla, pari viikkoa valtion täysihoitoa, oviakaan ei tarvitse itse avata ja pääsee lääkäriin hampaansa kanssa. Ja päästyään ulos on taas hyvässä kunnossa! Soiton tarkoitus oli vain infota minua, että kerron hänen ystävilleen, että kiinni on, eikä vastaile puhelimeen eikä maksa velkojaan vähään aikaan. Nauratti vaan, että edellispäivänä soitettiin taas vähän toisen tyyppisestä paikasta, numerosta, jota en tunnistanut ja asia oli täysin eri maailmasta, mutta siitäkin soitosta olin ihmeissäni ja erinomaisella tavalla myös iloissani. Enkä paljasta kyllä mistä ja mitä, en-en-en - tämä ei ole mikään paljasteluloki!

-------------------------------------------------------

 

Mäkään mitää paljastele, hei kattokaa nyt, mä osaan olla toooooosi hyvi jömmaskii! Mamiskan piti taas huseeraa tosi vaikeest ton kaameran kaa, ett kuva on sitt mitä se on. Mutt mähä oon tiätty hurjasti hyvä, eiks? Ja sehän täss on parasta, ett on mun oma foto täss, ei mikää muu.

Vähäks mua pännii toi mamiska. Se ei haluu siis herää yäleikkii mun kaa, vaiks mä nukunki sen viakus. Sanoo vaa rumasti, ku mä yritän höpötellä sille öisin. Se vaan nukkuu ja hornottaa. Ei mun auta muu, kun odottaa, ett tulee melkee herätinaika ja sitt purrrrista se hereille. Tänääki se nous vast neljän maiss, siis niinku vähä myähää hei! Mä sentäs sain uutta kissanmuanaa, uutta vettä ja kakkislodjunki se putsi. Nii ja sitt tiätty kalkonii ja maitonappei aamupalaks. Ja pääsin partsille. Mutt en mä kyll tajuu, miks se sitte on aina katkero, ku mä meen sen jälkeen keskelle sen sänkyy ja alan ottaa tirsoja. Se ku alkaa viälä lukee ja kuuntelee sitä äänilaatikkoo. Nytki se vaa luki ja odotti, ett joku tulee hakee sitä. Höh - mä ketää nähny ett ois tullu, se vaa lähti ovest ja sano, ett menee tianaa meill ruakaa! Herätti mutki, ainaki melkee. Uaaaaaaaaah - nyt on sentää rauha torpass ja meikä saa taas goisii vaiks koko päivä. Ai nii, mutt Kummisetä tulee käymää. Mutt en mä siit välitä. Käyköö vaan, kuha ei häirii mua! Se on purrrrrr taas huamisee!

-----------------------------------------------

Päivän slogania ei tällä kertaa ole, mutta kannattaa tehdä tumpelon torjantain viihteeksi Kyylätesti, paljasta sinäkin siis Sisäinen Kyyläsi! Voi, minä olen kyylä vain 52 %:sti, nyyh, luulin olevani rosenteissa paaaaaaljon korkeammalla ,>

Päivän biisi: Sometimes I Feel Like Screaming

Kirja aloitettu aamulla: Melania G. Mazzucco - Vita, elämäni

                                    

                               TUMPELOA TORJANTAITA KAIKILLE!

ARTISTI SAA MAKSAA - MYÖS HIEKOITUKSEN, PLIIZ!

Joka paikassa on liukasta, myös kylppärissä. Onneksi TT taas kyyti minut töihin ja noutaa tänäänkin. Suurkiitokset, tämä on parhautta! Varmasti myös kavereiden puolesta, ettei heidän tarvitse jatkuvasti kuunnella minun vonkumistani ja valitustani. Kelit vaihtelevat tunneittain - joka tapauksessa piha ja kulku lähimmälle isommalle tielle sekä matka päätieltä Herjaamolle ovat kuni rutosti hangattu kynttelillä ja jäädytetty luistinrata! Ei auta edes uudet upeat kengät tässä tilanteessa. Pari työkaveria oli eilen jo vetänyt kunnon lipat, toinen oli aivan litimärkä, toinen vain horjahtanut lievästi kumoon. Minun tapauksessani olisi tarvittu vähintään PekkaNiskan apua ja ylileveä kuljetus. Ja vahinko olisi varmasti ollut sairaalaluokkaa, koska kun meikä kaatuu  (olen niin jäykkä), aivan varmasti jotain menee rikki, mitä ei voi heti ehjätä. Sitähän minä en tietenkään toivo, joten parasta vain kulkea kyydillä jos mahdollista!

Ikävämpääkin asiaa, Kummisedän äiti, siis W:n äiti myös, on nyt aika huonossa kunnossa sairaalassa. Kärsi vastikään tästä noro-viruksesta ja meni todella huonoon kuntoon, tiputukseen, hengitysvaikeuksia, kovia kipuja jne. Siskokset viettivät edellisyön sairaalassa ja mamma yllättäen alkoikin vähän sitten aamusta piristyä. Mutta 86-v. mamma, halvaantunut ja sairauksiakin jo on, ei selviä kovin helpolla ärhäkästä viruksesta. Nyt tilanne on vakaa, mutta mitä vaan voi tapahtua... Koskaan ei voi olla varma. Tuli taas ikävästi W:n kuolema mieleen. Kummisedän kanssa sitten eilen puhuttiin ihan järkeviä. Eli ei elvytetä, ei radikaaleja toimenpiteitä, ei siirtoa minnekään, vain mahdollisimman tehokas kipulääkitys ja nestetipat sekä tarpeellinen lääkitys. Nyt tilanne näyttää paremmalta, mutta odotan soittoa milloin tahansa. Onhan mamma sentään avoanoppi. Katsotaan ja odotetaan. Illalla vielä muisteltiin sekä W:sta että mammasta Malmilla kulkevia legendaarisia tarinoita. Tuli parempi mieli molemmille, naurettiinkin jo.

Olisikohan mitään iloista mielessä - no juu, saan tänään vielä sen yhden ennakkoalesta tilaamani kirjan! Uusi, lukematon kirja ja sen tuoksu - lähes parasta! Taidan vähän säästellä sitä, kirjaston varauslista on taas täysi ja lauantaina täytyy noutaa pino opuksia. Kivaa, että on jömmassa jotain taatusti lukematonta pahan päivän varalle. Ja kenkiin olen tyytyväinen, tukevat mukavasti nilkkaa ja runttukoipia. Niin, nukuttuakin on tullut melkein joka yö ainakin 5 h. Tosin kivut ovat entisellään *huokaus*. Niihin ei tunnu purevan mikään. Ai niin, valivalivali oli tässä! Sen verran vielä, että heräsin tänään vasta herättimen inhoääneen, siis minä! Eli on nukuttu hyvin, tosin Vincent taas jorisi yöllä. Lisäksi tämä kyytien saaminen on estänyt kaikkein pahimmat nilkkakivut kokonaan - ihmeesti jaksoin eilenkin vielä kirjoittaa yhtä juttua vähän valmiimmaksi.

----------------------------------------------------------

Siis hei kavrut, mä arvasin taas väärin safkajutskan. Mami laitto jotai soossii, joho tuli jotai kevytlenkkii... Vähäks oli omituista, joteski niiinku kummii, mutt kyll sitä vähä söi, siis hei toooooooooosi vähän. Sitt mä pummin taas kissiruakaa ja maitonappei - niit se ei enää ikuna oo kiältäytyny antamast mulle. Ja sitt mä sain taas nukkuu sen viakus. Vaikkk yälä mä taas yriti jutella sen kaa. Kai sitä voi jutella, jos hiffaa, ett  toine on jo vähä ainaski hereill? Eiks? Oikeesti mä taidan olla tykästyny nukkuu jo siin paikass. Mmmmm....zzzzzzzzzzz - huh, melkee unkko yllätti! Nii ja Kummisetä kävi taas illall jorisemass, se rapsu muaki ihan kunnoll, sill oli joteski vähä vaisu olo, se ei yhtää leikkimollannu mua niinku sill on yleensä tapa. Mä yritin sitt olla sille kaa kilti, ja olinki. Nih! Ja mamilkii, oikeestaa mä taidan olla aikastas kilti kolli *ylpee kissavirn*. Mä en oo tehny oikee mitää pahoi pitkää aikaa, siis ainaskaa pariin päivään. Oonkoha mä jo tuloss vanhaks, ku mä en tiä kuin vanha mä oikeesti oon? Ja mitä sitt tapahtuu? Mä tahtosin tiätää, ai niin, löytää oikeen leidin, niinku Kirreki! Kai te kaikki jo ootte kuullu,ett Kirre ja Tyyne on alkanu seurustelee? No - sitt sitä varmaa kandeeki venttaa, ett tulee ikää lisää ;D

Yritä täss nyt sitt soffan reunall päivystää ja ottaa tirsoi, ku taas mami häiriköi. Se oli just duunannu safkaa ja mä aina tsiigaan täss, kun se söhertää niit soppajutskii. Mutt täss se on jo syäny ja  mä oon syäny ja vaan vähä relaan ennen maitonappei - ne on aina iltajälkkärii! Mutt nyt mä meen aamu-unkoill ku mamiskaki lähti maitonappei varte duunii! Heippa vaa huamisee, tassutellaa taas lisää.

-------------------------------------------------------------

Kateeksi kävi, kun Vincent köllähti maitonappien ja aamuhöpöttelyn jälkeen taas keskelle sänkyä kerälle ja vajosi syvään aamu-uneen. Tämä täällä odottelee taas kai-tiedätte-mitä saavillista saadakseen jotain aikaiseksi!

Päivän slogan:  Jos raataa selkä vääränä siitä saa vain väärän selän! (lainaus Freukkareiden biisistä)

Päivän biisi: Kersantti Karoliina

Kirjoista - eilinen opus on vielä kesken Kummisedän vierailun takia. Tiesittekö muuten, että ennen vaaleja ilmestyy aivan sattumoisin nelisenkymmentä kansanedustajaehdokkaan kirjoittamaa kirjaa? Eikö olekin viehättävää, miten luovuus  on näin puhjennut yhtäaikaa kukkaan kaunehimpaan ,D

                                      

                          KÄLYISTÄ KESKIVIIKKOA KAIKILLE!

 

JÄÄPERUNAPELTOA, LIUKASTA - OLKAAPAS VAROVAISIA!!!

Hui, olipa kamala keli! Olkaa oikeasti varovaisia. Pääsin pihalle asti, totesin, että askelkaan ei onnistu, joten taksiherra sai jälleen töitä. Siitä huolimatta, että Welhotar eilen investeerasi aivan upeisiin talvikenkiin, joissa on jopa valmiina piikit (jotka käännetään tarvittaessa päälle-pois). Työkaverini T. (Minnin äitee siis) oli ostanut K-Kengän loppuunmyyntialesta samanlaiset kengät ja kun hän esitteli niitä, minulle tuli töiden jälkeen kiire käydä ostamassa samanlaiset. Edelliset kengät nimittäin alkoivat irrottaa paloja itsestään kävellessäni. Olin onnekas; kenkiä oli yksi pari kokoani jäljellä, ale 40 % ja kaupassa vain yksi asiakas. Mustat, goretexia ja mokkaa, valetut pohjat, pitoa, lämmikettä, heijastinta, tukea - oikein mukavat. Jee, kengät ovat mahtavat jalassa, tukevat nilkkoja ja ovat varmasti kohdallansa - mutta tällä kelillä oli jopa auton vaikea selvitä meidän pihasta, päätiet olivat sulana, mutta sitten osuus Herjaamolle oli taas aivan luistinrataa. Taksarikin jo mainitsi asiasta... En olisi taatusti selvinnyt ehjänä Herjaamolle itsekseni. TT olisi myös kyytinyt, mutta vähän myöhemmin - hän lupasi mahdollisesti hakea minut täältä kidutuspäivän jälkeen sitten pois ,D

Asioista kuudenteen, sen kauppakäynnin jälkeen en sitten enää saanutkaan mitään aikaiseksi. Syyn vieritän vaihteeksi Kummisedän ja Hörhön niskoille, jotka olivat yhtäaikaa käymässä - Hörhöllä vielä drinkkiä mukana, joten taas sain kuulla poikain hölötystä. Pidin kyllä myös molemmille pientä jupinaa. Minulla on lupa. Lisäksi tarjoilin makaroonia, vihanneksia, pestoa ja pikkulihapullia, ei kun siis pastaa i pesto e frikadella? Menisiköhän paremmin läpi? Nyt pitää vaihteeksi taas kehaista Liiteriä - ai että Liiterin tomaattipesto on nannaa, on se tavallinenkin, mutta tässä kyllä hinta-laatusuhde on niin kohdallansa kuin olla ja voi. Varsinkin kun ostin aikaisemmin Liiteristä makaroonia, ei kun siis pastaa, 10 pussia 1 eurolla, on sitä ainakin nyt sitten kaapissa ,D Eli pojut saivat myös syödäkseen. Jotenkin tuntuu, että kumpikaan ei aina saa päivittäin aikaiseksi lämmintä ruokaa... Toisaalta, kumpikin tekee minulle pieniä palveluksia aina silloin tällöin (posti, pyykki yms.), joten ruokin toki heitä ihan mielelläni!

Herjaamolta ei nähdäkseni mitään uutta. Työtahti alkaa jälleen kiristyä ja se tuntuu jokaisen kohdalla. Työkaverini T. sekä minä alamme kärsiä säryistä ja kivuista entistä enemmän, kun pissitauotkin pitää hoitaa lähes lennossa. Ja kun tuo ns. työmoraali ei aina anna periksi jättää asioita ajelehtimaan, vaan pyrimme hoitamaan kaiken samantien pois. Sairaslomaahan tässä jo eilen mietittiin. Jossain vaiheessa se on varmasti taas molemmilla edessä. Ikävä kyllä. Ketuttaa muuten tämä lääkärien tapa, sairaslomaa tulee yksi viikko. Kyllä, viikossa saa itsensä lähes oireettomaksi, mutta varsinaiseen palautumiseen ja toipumiseen tarvittaisiin se toinen viikko. Ja tämän toisen viikon sairasloma vaatii yleensä käyntiä ihan itse näyttäytymässä lääkärin luona. Grrrr. Ymmärrän kyllä, mutta lääkärinkin luulisi jo tajuavan diagnoosin perusteella, että kyllä ihminen itse tietää, milloin on täysin työkuntoinen ja milloin ei. Viimeksi olin vain viikon poissa, vähän se korjasi oireita, mutta sen jälkeen olen kestänyt lievää jomotusta,vihlontaa ja pahempiakin kipuja 1.5 kk. Jos olisin ollut poissa  kaksi viikkoa, olisin taatusti paremmassa kunnossa. (Vali-vali-vali-vali -osuus oli siis tässä tältä päivältä! Voitte jättää suosiolla väliin, ziitos...)

Muuten tuli vaihteeksi nukuttua äärimmäisen hyvin, siis se 5 h jonka nukuin. Ja Vincent heräsi minun jälkeeni, heheeheh (kiusivaa hekotusta)! Jotenkin kissa näytti vähän pöllämystyneeltä =)

----------------------------------------------

Purr vaan taas! Jumaleissön, mamiska heräs ennen mua, toi on siis ihan epistä ja uskomatonta. No kyll mä pääsin heti vähä kostaa, mä tiputin yhen kattilan kannen tiskipöydäll, se piti hirveetä räminää ja kolinaa. Varpisti heräs kaikki naapurit. Nih! Ettei tarvii siis nousta sillee, ett mä herää, ku mun pitää enste herää ja herättää mami. Mikähä mulle tuli, varmaa semmone isompi uni. Mä kyll nukuin taas mamin viäress, ett jos sill on jotai vaikutus, ku on lämpöst ja pehmost. Ja lukiess mami illalla aina rapsuu mua, jos mä osun oikeesee kohtaa, ett sen käsi ylettyy! Eile toi orja sitt  laitto semmosii lihapulleroit, joita mä muute en syä. En tiädä miks, mutt mä en tykkää niist. Jauheliha jauhelihana eikä miteskää pulleroina. Mutt tänää se varmaa laittaa fisuu tai jotai mulleki sopivaa, ku sill ei oo jääkkäriss tai siin toisess kylmemmäs jääkkäris muuta enää, hih. Mä tarkistin. Joo, joo. Kattokaas ku se välill ettii siält jotai ruakaa ni mä oon aina viäres tsiigaas, ett mitä siälä on. Mä tien, ett nyt siälä on fisuu, kalkonii, roipentelii ja vihanneksii ja siänii. Enkä mä nyt usko, ett se  pelkkii vihanneksii laittais, ei kai. Mamiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiih - teethä sä tänää jotai, joka sopii kiltin kisun pikkumasulle? Jookosta, jooha? Mä lupaan taas olla ihan kilti ja nukkuu sun viakus sitte taas. Mamiska sano, ett sen miälest on kauheen kotosta, ku mä ihan vähän kissikuarsaa. Okei, myännetää, mutt ihan piäntä ääntä vaan...>o<

Tsiigatkaa, hei kavrut! Tässä patterill voi maata vaiks miten päin, tää on nimittäi aikastas levee jutska. Toss viäress on se kasvi, yks niistä. Sen nimi on Jukka ja sill on kaks poikasta. Mä käyn välill salaa haukka niit, siks ne on vähä ränsistynee näkösii toss. Mami yritti tehdä jotai täll fotoll, mutt mä sanoin, ett jos se tekee jotai, nii must jää jotai pois - nii ett täss se on sitt ihan tämmösenää ku se on otettu! Tää on nyt talvell yks mun suasikkimesta, ainaski sillo, ku mamill on partsin ovi auki ja mä oon jo ollut siälä tarpeeks! No mä jatkan taas goisimist, kliffaa päivää vaan kaikill kissinkoille, jotka sattuu tän lukee! Se on moips taas huamisee!

-----------------------------------------

Jaa, Vincentin kauniin pyynnön jälkeen iltaruokana lienee kalaa tai broileria ja riisiä. Jälleen kerran odotan kaffevastaavaa saapuvaksi, sitä ennen taidan maksaa pois pari laskua, öh...

Päivän slogan: Lempisairaalani on mielisairaalani! (varastettu ilman lupia Kottolasta)

Päivän biisi: Roland The Roudie And Gertrud The Groupie   =D

Eilen aloitettu kirja: Hanne-Vibeke Holst - Kruununperijätär; huom. nimi on todella harhaanjohtava, kysymys on siitä, miten juuri valittu ympäristöministeri pärjää politiikan v-mäisillä poluilla naisena ja miten muut häntä syyllistävät, kirja perustuu löyhästi Mona Sahlinin kohtaloon... suosittelen asiasta kiinnostuneille.

                          

                TILAPÄISTÄ TIISTAITA, EIKÖ?