Uaaah, eilinen meni melkein nukuskellen, lukien ja syöpötellen jokaisessa sopivassa välissä. Tänään on sitten jo palattava perusteltuun päiväjärjestykseen. Juu, aloitin jo – päivityksillä, prle. Kestikin taas melkein tunnin päivittää kaikki, no, oli siinä viruksentorjuntaohjelman uusin versio ja muuta mukavaa myös. Mutta kone käy nyt siis suorastaan kuumana, kerrankin *virn*.
Sain myös eilen tehtyä kaikkea pientä ja tarpeellista, juu nou. Kursorinen imureeraus, pyykkäystä, jättikattilallisia juureksia tuli keiteltyä, kirjoja uudelleensijoiteltua jne. Että en minä nyt ihan koko päivää kuitenkaan nukkunut. Kirjoitettua en saanut yhtään mitään, leikin, että ajattelen asiat ensin vähän valmiimmaksi *muka*. Ehkä tässä kohtapian saan puhdin päälle ja jotakin ihan aikaiseksikin, toivoo tämä.
On se sitten jännä, että yksi tuollainen 2.5 – 3 pvää palava öljykynttilä lyhdyssä kuivattaa ja lämmittää tuota parveketta mukavasti! Suuresti olin hämmästynyt, koska siellä on ollut jatkuvasti kylmänkosteaa ja nihkeää. No, tietty kelitkin ovat vaikuttaneet, mutta silti. Hyvä pitää mielessä ja ostaa taas niitä lisää halvennuksella, kun se aika tulee. Nimittäin Tuijan talvehtimista pitänee seurata tänä vuonna paremmin kuin viimeksi. Se kärsi selkeästi sekä talvesta että kesästä. Jospa tuo lämpö silloin tällöin auttaisi siihenkin... No, on kuitenkin mukavampi istuskella siellä tupakalla (ja kuunnella alakerran naapurien kälätystä) jalat kuivina ja lämpiminä. Tuosta naapurien svinduilusta – svinduilisivat omille seinänaapureilleen; suorastaan yököttävää oli katsella, kun landeleidi puisteli aivan kaikki peti- ym. vaatteet parvekkeelta suoraan alas! Siis tuohan on jo jokaisen talon, meidänkin, järjestyssäännöissä kiellettyä. Arvatkaas, olisiko kiva saada niskaansa kapallista pölypunkkeja ja ties mitä muuta? Puuttuisivat mieluummin siihen kuin meiltä tuleviin ruuan tai tupakan haisuihin. Argh, taas.
Tämä päivä meneekin taas valmistautuessa Varastolle menoon ja koko viikkoon. Ei siis mitään uutta tai sen kummempaa. Kunhan etsiskelen jotakin puhdasta ja ehjää vaatetta. Pakkoruiskukin on taas edessä, jäks. Lisäksi eväkset pitäisi laatia, mutta se on helpoin vaihe – juurespaistosta on tulossa iso läjä joka tapauksessa. Sitä riittää ainakin yhden päivän eväisiin myös. Taksotkin on taas tellittävä... perjantain jätän auki ja varmistan myöhemmin. Siitä on ihan erikseen sovittava Belgarionin kanssa ja jospa samaan saisi mahdutettua myös yhden käynnin muualla.
Josta tulikin mieleen, että eihän Upo ollut muistanut, että olen lomalla. Kävin perstaina konfirmeeraamassa häntä asiasta ja kas, taas hän etsii jonkun ns. lomittamaan *huoh*. Toivottavasti ei samaa leidiä enää ikinä, koko viime viikon jouduin korjaamaan hänen mokiaan – ei siis millään pahalla, mutta teen mokani mieluummin itse ja vastaan niistä siten myös itse ,D No, kaksi lyhyttä työviikkoa on mukava ainakin ajatuksena ja se takaa myös pari toimenpidettä täällä residenssissä. Welhottaren tuurilla nimittäin eilen aamulla makkarin valolamppu simahti! Just, en minä sitä sinne saa vaihdettua, joten joudun odottamaan Belgarionin tuloa. Ei se oikeastaan hirveästi haittaa – täällä on parikin erilaista lukuvaloa, jotta toimeen tullaan. Kivaa tämä ei ole, aina tulee mieleen, että tuossahan se olisi, mutta kun... Prleen kyvyttömyys ottaa kaaliin niin, että ette uskokaan!
Juuei, ei todellakaan mitään sävähdyttävää kerrottavaa. Kunhan ollaan ja köllötellään Vinskin kanssa rauhassa, kerrankin ,D Jatkamme samaa rataa tänäänkin, mikäli ei muusta muuta johdu.
Purrrrrrrrrrve, kavrut! Mähä sanoinkii jo, ett kyll on kissipäivät. No oikeest on, mä sain eilen ekaks mjunuaisii ja sitt viäl illall donarii. Ja lisäks kissinkaakkii ja mami etti mun leluikii, mmmmm. Oikee kiva. Ja sitt mä kävin monta kertaa partsilkii tsiigaas sitä kynttelii ja kuuntelees äänii ja semmost. Mutt melkee mä goisin koko päivän. Tuli syätyy sen verra tuhdist, ett meen just goisii uudestaa. Mami kyll uhkaili, ett tänää tulee vaa ihan tavist kissimuanaa. No, ihan okei, ei siin mitää. Kuhan vaa välill tulee tollee heekkui, paijatust ja makaamist, mä oon iha tyytyväine. Nou proplems, eiks? Ei mullakaa oo uutta kertomist, mitää niinku. Mä meen nyt goisii, täss o kerranki vaihteeks foto iha vaa must ja ton ittesä ottama (silt se näyttääki!).
Kliffaa söndaagii hei viäl kaikill kissinkoill! >o<
Vincent, kerrankin tyytyväinen ja hiljainen kollipoika – ei mitään valittamista =o
Päivän slogan: Olen tyytyväinen melko vähään, tosin en itseeni – mutta se ei olekaan vähän!
Päivän biisi: White Rabbit
Luettua: Josh Bazell – Niittaa noutaja, aika terävä opus, jota en suosittelisi sairaalassa olevalle tai sinne joutuvalle – työntekijöille kyllä ,D Asiaan liittyy toki kaikenmoista sivujuonta mafiasta lähtien, pääpaino sijoittuu kuitenkin enemmän sairaalamaailmaan lähes sellaisena kuin se oikeasti onkin – iik! T. C. Boyle – Hatka City, tästä Welhotar piti kovasti. Tarina kommuunista, joka ensin asustelee etelässä ja lopulta tilanteen pakottamana muuttaa Alaskaan. Tarina on niin täynnä häröjä hippejä, tilanteita, tuttuja asioita ja kaikkea kivaa, että tätä ei voi kuin kehua. Siis Welhottaren ikäisille ikihipeille sopiva opus, lähes tiiliskivimallia. Tämän voisin jopa haluta hyllyyni ja se on nykyisin paljon se. Suosittelen kaltaisilleni.... vai mitenkähän tämän nyt ilmaisisi ,D
KAIKKI KENKÄT EDELLEEN LEVOSSA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti