Uhhuh – huomaa, että on keskiviikko. Meikäläinen on rättipoikki heti aamusta, aivan repona. Ei millään jaksaisi, mutta on pakko. Lisäksi koipia sattuu aivan stnasti ja selkää juilii aivan prleesti (ruma sana on pakko sanoa!). Syynä eiliset pelastusharjoitukset – portaita ylös-alas pikapikaa isolla porukalla ja seisoskelua pihalla kovassa, hyytävän kylmässä tuulessa pitkään. Ei kuulkaas tykkää meikäläisen vasen koipi varsinkaan tuommoisesta, eikä selkä! Lisäksi joku kehtasi vielä kysyä, miksi en käyttänyt hissiä :O Eikö nyt jumankauta aikuiset ihmiset ole jo oppineet, että oli sitten harjoitus tahi tositilanne, käyttäydytään aina kuin olisi tositilanne! Nih! Sanoinkin siinä, että hänenä en paljon svinduilisi. Oli kyllä tosi raskasta kiivetä. Ei, ei muuten käynyt kunnon päälle, sattui vaan! Ja tietysti nyt särkee sitten täpöllä. Mutta tein sen. Kaiken uhallakin.
Josta taas päästään siihen, että en tod. ole ainoa, joka ei jaksa. Toinen työkaveri jäi juuri kesän yli pitkälle saikulle, samoin osastoltamme yksi hyyppä. Röökikaveri on myös hyvin väsynyt eikä jaksaisi millään kremppojensa kanssa. Taas mietimme sitä, milloin ja millä ihmeen keinolla pääsisi eläkkeelle, edes osa-aikaiselle! On tämä kummallista ja outoa. Eli viittaan taas siihen, että kremppaisia akkoja pidetään väkisin töissä ja nuoret, fiksut ja terveet ihmiset ovat työttöminä ja etsivät kuumeisesti mitä tahansa hommaa! Ei mitään järkeä, ei.
Toisaalta, päättelimme, että Joku Taho odottaa sitä, että meikäläiset kuukahtavat pakostikin työnsä ääreen ennen aikojaan. Silloin ei ole tarvis maksaa yhtään mitään eläkettä – siinähän voittaa yhteiskunta ja toki työnantaja! Alle lujaa, sanon minä. Olen kohta valmis äärimmäisiin tekoihin päästäkseni pois. Ei siksi, etten haluaisi tehdä näitä hommia. Välillä se on jopa ihan kivaa. Mutta kun eilenkin tein pitkää ja hankalaa juttua parisen tuntia pötköön, koska sain asian päästä kiinni enkä uskaltanut sitten lopettaa, olin tuon jälkeen notkea kuin rautakanki ja selkää viilleltiin pitkällä veitsellä. Samoin koipia nipisteltiin ja tuikittiin vekkulisti! Liikkeellelähtö kesti vartin – oli pakko varovasti oikoa ja venytellä itseään, ennenkuin uskalsi lähteä edes kävelemään.
Belgagin poikkesi yllättäen iltakylässä. Tai siis pyynnöstä, koska iiPein myyjä oli sekoittanut hänen ja minun nimeni eräässä paketissa, joka tuli kirjattuna kirjeenä ,D Joten hän sai sen ihan itse hakea täältä (ja samalla tuoda kissanpuruja). Minullehan se paketti tietty oli, semmoinen paperipaketti nimittäin. Semmoinen, joka on paaaaaaaaaljon halvempi muualla EU:ssa kuin Suomessa. Eikä tästä sen enempää! *huijausta, kähmintää, EU-kauppoja* =D
Mitäs muuta – no, tänään menen käymään Hakiksessa ja ainakin siis ViiVoanissa. Tofu on loppu, samoin tandoor masala, inkivääriäkin olisi tarvis, osterikastiketta, pippurikastiketta ja vaikka mitä muuta pitää taas hamstrata kehiin. Tein eilen ison kattilallisen porgana-kesäkurmitsa-purjo –keittoa, johon raastoin vielä mukaan pari vanhaa keitettyä perunaa. Kun raastoin koko satsin ja keittelin sitä hissuksiin, heittelin mausteita sekaan ja lopulta itse kasvatettua chiliä ja yrttejä oli makukin mukavan tulisen pehmeä ja taas tuli eväskeittoa pariksi päiväksi. Ei paha, hinta ei ainakaan hirvittänyt ja annoksista tuli mittavat. Tosin tuo on melkoisen kevyttä muonaa eli vaatii ainakin illalla salaattia tai jotakin lisäpurtavaa!
Lisäksi pitää poiketa Etolassa ja hakea jonkinmoinen pehmuste klaffisoffaan – kukaan ei ole minkäänlaista tarjousta esittänyt. Ei kai se nyt ihan hirmuja maksa, jos ostan määrämittaan leikattuna suht ohuen pehmukkeen ja päällystän sen itse. Tikkikangastakin on juuri sen verran tuolla jömmassa, että saan aika kivan päällyksen. Tai oikeastaan, ei se ole tikkikangasta, se on Belgan vanha päiväpeitto, jota ei ole käytetty paljoakaan. Sopiva ja pätevä, käy meikäläiselle!
Ja sitten kotoon ja äkkiä, sillä raitis ulkoilma ja ihmisjoukot väsyttävät nopeasti! Pahus, hallista pitää äkkiä hakittaa munuaista kissinkalle... pakkohan se on, pienelle karvakasa-herneaivolle =/
Nyt tämä lähtee pakotetusti kaffelle ja riipimään jumalattoman ison kourallisen isoja mömelöitä *yäks*, osa ei tahdo enää mahtua kunnolla kurkusta alas!
KISSIKENKÄT YRITTÄVÄT KAMMETA VARASTOLLE – YRITTÄVÄT SIIS....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti