Lauantai – meikäläisen ns. lepopäivä, toivottavasti. Belga on tavan mukaan tulossa lounaalle. Tarjolla vaihteeksi *hah* fisua ja uusia pottuja sekä vihanneksia. Jälkkäriksi tällä kertaa tyrnitäyttäriä pieni pala, Serkuista, tottakai. Serkuista saa noita ohuita täyttäripaloja sopivan kokoisina annoksina, ei tarvitse ostaa kokonaista isoa mähnäkakkua. Tuossa on ohut pohja, välissä rahkaa, sitten päällä tyrnihydelöä. Hyvältä näyttää!
Tässä on kohkattu noista epsanjalaisista kurkuista. No, minä ostin viikko sitten kotomaisia porganoita SS-kaupasta. Kun avasin pussin, sieltä paljastui yksi rotansyömä, limainen yksilö, joka oli saastuttanut läheisetkin kaverinsa.Oli pakko heittää pari porganaa roskiin, pestä ja kuoria muut hyvin ja sitten vasta tunkea ne ruokaan. Että se ”suomalaisesta laadusta” ja muusta. Minä kun en kotimaisuudelle nykyisin juuri laske painoarvoa. Viimeksi ostamani kotomaiset tomangit olivat nimittäin pahoja. Paljon parempia (ja halvempia) olivat hollantilaiset luumutomaatit. Että se taas vihanneksista tällä erää. Tsioski tarjosi puolestaan ison pussukan herkkareita 1 juurolla, samoin ison pussin paprikoita (4 kpl) juurolla. Muuten normitavaraa, myös juurolla. Että näin meillä!
Ja nyt taas pakko-kertoa –tarina. Vain Malmilla voi tapahtua näin eli huomatkaa miten sallivia ja mukautuvaisia sekä mukavia meillä ollaan. Odotin eilen taksoa noutamaan minut, seisoin torin kulmalla jo ennen aikojani. Siinä seisoskeli myös hörhö, joka on ikänsä asunut täällä ja hörhöillyt. Vähän huonossa hapessa, kuluneissa ketineissä jne. Pummasi minulta röökin ja pyysi avaralainaa. Annoin tupakan, en rahaa. Hän jäi siis jatkamaan pummimista. Tuli erinomaisen hyvin pukeutunut tummapintainen vanhempi kaveri, jolta hörhö pummasi 40 senttiä sanoen sen menevän suoraan pullon hankkimiseen. Mamu nauroi leveästi, kokeili taskujaan ja sanoi: ”Ei ole kuin juksi euuro. Tässä, sinä saa sen...”. Molemmat toivottivat toisilleen kiitokset ja hyvää jatkoa. Merkittäköön vielä, että hörhö ei ollut mitenkään uhkaava, hän on pieni ja heiveröinen kaveri. Toinen oli iso, harteikas ja ronski mies eli mistään pakottamisesta tai uhasta ei ollut kyse. Minua nauratti – tässä sitä malmilainen hörhö, fattan suosikkiasiakas, pummii työssä olevalta mamulta rahaa flindaa varten! Ja toinen vielä antaa – aika tyylikäs veto kummaltakin, sano.
Jahas, tässä onkin alettava mittailla kirjahyllyjä ja mahdollisia uudelleensijoituksia. Asiasta ei vielä sen enempää, pitää odotella Belgan tuloa. Ähh, näyttää se pientä hommaa pukkaavan tällekin päivälle. Ensi viikollekin. Hui, minä tunnen olevani kamalan kiireinen ja ylösotettu.
Eilinen päivä Varastolla oli taas yhtä hemmettiä. Olin kipeä kuin koira, töitä teetettiin kuin hevosella ja muutenkin olin varsin eläimellisellä tuulella. Sama jatkuu ensi viikolla, varauksia jo tehtiin eli miten olenkaan paikalla. Ei tykkää. Lisäksi olen sopinut kaikenlaista heti alkuviikolle – tyhmä minä. Mitenkähän minä taas jaksan kaiken....
No, menen nyt keittelemään toiset kaffet. Kai se tästä lähtee käyntiin tämäkin päivä! Kliffaa lauvantaita vaan kaikille.
POLKA, JONKA PITÄISI TÄNÄÄN VIETTÄÄ LEVÄNNYTTÄ PÄIVÄÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti