Syyslunssa iskenyt Welhottareen. Ei jaksa, ei kykene. Pakko kuitenkin Varastolle, jos pahenee, omisarvikselle. Mutta tämähän on ”vaan pikku lunssa” – niinhän se aina. Vatsaa särkee vimmatusti, sitäkin. Ei, ette saa enempää rapoa, koska pää on täynnä kuumaa kaurapuuroa tai jotain vastaavaa.
Te saatte aina vaan negatiivisia rapoja, mutta kun mitään positiivista kerrottavaa ei nyt vaan ole! En minä voi positiiviksi muuttua... Mitään ei tapahdu, missään en käy. Uusia kirjoja sentään luen ja ne ovatkin maaillmani ainoa piristys ja tapahtumat. Edes ne. Muuta minä en enää odotakaan.
Lunssan lisäksi joka paikkaa särkee, mikä voi olla pahempana tietty tuon lunssan vaikutuksesta. Mömelöinti alkaa olla luokkaa ”mittava” eli syön kaikkea, mitä vain löytyy tilaa vähänkään helpottamaan. Sekokäyttäjä oikein, mutta onhan tässä joskus vähän yritettävä nukkua ja saada edes vaatteet päällensä, nih kerta!
POLKA – AINA KIPEÄ OTUS, JOKA PAIKASTA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti