se osa-aikaisen hakulomake kaikkine hemmetinmoisine liitteineen. Ja heti sen – oikein hätäisesti ja huolimattomasti – täytettyäni laitoin samantien postiin ja käsiteltäväksi. Tuleepahan sitten ainakin hylky tosi nopsasti! En edes usko sen menevän läpi, omisarviksen lausunto oli luokkaa laimeahko.
Yhä vähemmän viihdyn Varastolla, yhtä kyttäystä ja juoruamista tiettyin akkain kesken. Nimenomaan erään porukan. Jotenkin rasittavaa, en minä ihan tuommoiseen ole tottunut. Kun kulkee ohi, aletaan sihistä, kähistä ja suhista. Paskat, minä halua edes tietää, mistä puhutaan! Puhukaa vaikka meikästä, ei sillä ole mitään väliä. Tuo käytös on vain erittäin epämiellyttävää.
Juu, vähän oli lomitettu ja kiitettävästi töitä jätetty. Lisäksi eräs leidi toi taas ja jälleen kerran korjattavaksi hommia, joita minulle ei taaskaan ollut toimitettu. No manasin ja kiroilin oikein isoon ääneen ja kirjoitin kaiken uudelleen. Mitä siinä muuta olisi voinut! Säälin suuresti vastapäistä nuorta inehmoa, joka joutuu kuuntelemaan ”värikästä kielenkäyttöä”. Toisaalta, olen hänelle kyllä ollut erinomaisen kiltti, ainakin minuksi.
En minä voi sille mitään, että typeryys vetuttaa. Vaikka se ilmenisi hyvin koulutetuissa ja ns. korkeassa asemassa olevissa ihmisissä. Oikeastaan se vain pahentaa tilannetta. Typeryys ja pelleily pikku asioilla... se kai tässä ei oikein ole meikäläisen alaa. Voi kun viitsisi edes lotota ja haluaisi edes voittaa, mutta kun ei jaksa! Ei tuosta prleen työstä muuten eroon pääse. En ainakaan usko. Paitsi hankkimalla fudut ja sitten voi taas sanoa heipat pitkäksi aikaa ansiosidonnaiselle. Epäkiva ajatus, ei sovi. Rahaa tarvitaan, ikävä kyllä, vuokran ja laskujen maksamiseen ja syödäkin pitää. Toteuttamiskelvoton ajatus siis. Tosin suostuisin erinomaisen hyvin lähtemään taloudellisista ja tuotannollisista syistä; talouteni on jo kuralla ja minähän en tuota mitään. Olen kuni maho lehmä!
Raivo on edelleen se ainut käyttövoimani tällä(kin) viikolla näköjään. Jos joku tulee puhuttelemaan minua veemäisesti, kostoni on oleva garmiwa. Lisäksi muistan kaiken kokemani vääryyden, viekkauden ja pahan!
Minä menenkin tästä harjoittelemaan vaikka nyt ensin Vinskin kanssa! *uhkailee* Jospa ensin juotaisiin kaffet ja syötäisiin kissinmuonaa kuitenkin.
POLKA – TUO PERSIISEEN AMMUTTU KARHU!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti