ainakin seuraavat 4 kk, kiitos. Minä pääsen väkisin pungertamaan töihin ja takaisin kävellen ja julkisilla - tämä on pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri Welhottarelle. En minä muuta taida sitten pyytääkään, se riittäisi. Ja jos jotakin näihin kipuihin, kiitos. Piste.
Toivottavasti Vuodatus nyt toimii kunnolla, tai siis paremmin. En saa eilisestä lokista hyvän näköistä näköjään tekemälläkään. Fonttikoko ei vaan muutu, vaikka kuinka yrittää...hmph. No, olkoon. Siis ei minun vika, kerrankin, ei minun vika! Muuten kommenttienkin pitäisi näkyä, samoin kuvien. Toivottavasti tänäänkin. Näköjään aika moni on siirtynyt muualle Vuodatuksesta, tuota, samoja ongelmia sitä näyttää olevan muuallakin. Ei siis kannata - eiköhän tämä taas tästä!
Muutoin olen sitä mieltä, että työyhteisöt ovat noin yleensä ottaen omituisia. Täällä jo 3 v. olleena pidän edelleen itseäni ulkopuolisena, koska en ole vakituinen. Ehkä se auttaa pitämään tiettyä etäisyyttä tai katsomaan tilanteita eri kulmasta. Hassua, miten selkeästi ihmisten kemiat toimivat ja pienikin, siis todella pieni, asia riittää aiheuttamaan äärimmäistä kitkaa ennen keskenään kaveeranneiden ihmisten välillä. Ja toisaalta taas, toiset, erittäin pienet asiat, saavat eräät ihmiset kiipeämään seinille ja käyttäytymään ikävästi. Onko tämä sitä, että kun ei pystytä puuttumaan suuriin linjoihin (palkkaus, työn paljous, kiire, yleinen ahdistus työssä), puututaan sitten näihin pieniin, helposti sormella osoitettaviin asioihin isompien asioiden sijasta. Näin Welhotar on pienessä päässään pähkäillyt. Valitettavasti minullakaan ei ole mahdollisuutta puuttua pätkätyöläisenä yhtään mihinkään. Minulla ei ole käytännöllisesti katsoen mitään asemaa. Ainoastaan velvollisuuksia ,>
Ja tästä on pakko kirjoittaa, vaikka joku sitten tunnistaisikin henkilön... Työtoveri, joka oli lomalla sormikipunsa vuoksi, kertoi eilen "että on niin paha kuluma toisessa pikkusormessa ja toisessakin vähän, että kyllä tästä eläkkeelle...tai ehkä uudelleenkoulutukseen". Pirulauta, kerroin hyppääväni suoraan junan alle, jos hän pääsee eläkkeelle. Ei hevletti mene minun järkeeni edes ajatus, että joku pääsisi eläkkelle pikkusormensa takia. Stna, minulla ei taida olla yhtään niveltä joka EI särkisi. Purvele. No, tässäpä minä siis valitan, pitäisiköhän vaihtaa kuvaukseen myös: jatkuvaa valitusta ja itsesääliä. No, ei tämä minusta kyllä ole itsesääliä, vaan kuvausta tilanteesta ja vihdutusta siittä, että jotkut pitävät sitten sairaslomaa sen sormensa takia, plauta! Olen kiihtynyt, juu, taidan ottaa kohta lisärauhoikkeen...
----------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrmenta, kissinkat. Joo, mami sitä tarttiskin lisärauhoketta. Onneks mä en joutunu yksin sitä eilen illalla kestää. Kummisetä kävi taas, oli se jo muutaman päivän poissaki. Mull oli jo vähä ikävä, ku se ei ollut täällä. Se aina leikki-haukkuu mua vaiks miks ja sitt mä muka möksötän sille ja sitte se rapsuttelee mua ja mä puffaan sitä. Se on meijän yhtene juttu. Joo, nii, onneks se tuli jorisee mami ja mun kaa. Mami vähä taas jupisi niit omia jutskiaa ku se tuli himaa, enkä mä tiätty tajunnu ees puolikaa niist. Jotai duunist taas. Lähtis pois siältä ja olis mun kaa. Voi ku se voiski nakuttaa kotona. Se sano, ett se töiski nakuttaa vaa, nii vois se nakuttaa täälki. Se ois tosi kliffaa, sitt se ois himass kuiteski ja mä voisin aina käydä unkkojen välill tarkistaa, ett mull on kavru täällä. Ja jos mä tarviisin jotaki, nii mami ois heti jeesaas. Vaiks ei se varmaa kyll sitt heekkuja antais. Mä oon huamannu, ett mull on iha selkee heekkukiintiö: aamulla yks kalkonileike ja joku maitonappi. Sitt tiätty laatikon putsaus ja naksuja koko kuppi ja vähä pehmoruakaa. Illalla taas jotai, jos se laittaa, nii mulle jaa. Jos se ei laita, ei tuu heekkuu *möks*. Ja just ennen ku se menee muka lukee sänkyy, taas tulee maitonappei... Ei paha ollenkas! On se aikastas hyvin hoitanu noi hommat. Ja fisut aina fifti-siksti, se on sovittu yhessä!
Tää on se mun lemppari kerjuumesta. Tähän mä kiipeen, ku mammi hössää ja on lähössä duunii. Sitt mä istun ja katon sitä surkeena, nii se kaivaa maitonapikat siält kaapist ja sitt mä oon tyytyväinen. Toimii!!! No, nyt ku se on menny, täytyy mennä goisii taas, ett on sitte levänny ja valmiina toimimaa, ku se tulee. Jotain jäynää *kiero kissavirn*? Se on purrrrrrr taas huomiseen!
--------------------------------------
Juu, Vincent pummii - aina kun mahdollista. Minä menen odottamaan, josko joku keittäisi kaffetta. En ole koskenut meitin kaffenkeittimeen sen jälkeen kun siitäkin tuli haukut ;D Pientä, pientä...
Aamulla aloitettu kirja: T. Jefferson Parker - California Girl
Päivän slogan: Sankari tai säveltäjä? Ihan sama kunhan soi!
Päivän biisi: Up Around The Bend
Eli tällainen päivä tänään, katsotaampas esikatselua... Juu, esikatselu näytti hyvältä, mitenkähän se lopullinen versio ,> VOI VILLU - se teki sen taas, ämmiä täynnänsä koko hiano loki, perkele!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ehheehheh - mitä ihmettä täällä mahdetaan myydä??? ;D
HPMP - KOITTAKAA KESTÄÄ TÄMÄKIN PÄIVÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti