Mutta miksi se kesti niin kauan, ennenkuin se tuli, siis perjantai? Tämä on taatusti ollut yksi vuoden pisimpiä viikkoja. Tänään kuitenkin oli ihana sohjovesikeli, eli pääsin kuin pääsinkin purgertamaan Herjaamolle ihan itse. Siis pysäkille, pysäkiltä. Kyllä siinä silti meni puolen päivän energia jo ihan matkaan. Onneksi Eräs oli ollut fiksu ja täällä oli perjantai-tarjottavaa eli hapankorppua ja tuorejuustoa. Toinen taas toi sulhaspiirakoita, joita nyt paistelee tuolla uunissa, hyvät on tuoksut. Nääs kun Pomo I ja Pomo Varapomo ovat ns. koulutusritseilyllä, kissat ovat poissa ja hiiret hyppivät siten pöydällä. Ei, kyllä katselin jo töitä. Siis nimenomaan katselin. Ei kiireellistä, nou hätä, siis. Lisäksi tuossa odotellessa kaffepöydässä leikkelin lumitähtiä. Ei, en itselle, vaan muille. Kun kerta osaan tehdä vähän erilaisia kuin muut yleensä tekevät. Siis tähtiä, siis lumitähtiä, siis kopiopaperista!
Onneksi saa huomisaamuna edes nukkua pitkään, ainakin 6 asti. Tai mennä uudestaan nukkumaan. Toisaalta huomenna on aivan pakko itse lähteä kaupoille. Belgarion kyllä käy listan mukaan kaupassa, mutta ei välttämättä osaa ostaa oranssia ,D Ja nyt jääkaapissa on vain kissanruokaa, riisi-kala-vihannes-sieni -hässäkkää ja pätkä kurkkua. Ei ole hurraamista siis. Ja kirjastoon on tullut vain 3 varausta, joten sinnekin on ängettävä valitsemaan itse luettavaa. Belgarion ei ole aivan samoilla linjoilla lukemisen osalta. Fantasiapuolen hän kyllä hallitsee, mutta olemme lukeneet lähes kaikki samat kirjat. Josko taksiherra veisi sinnekin... Ja apteekissa pitäisi käydä hakemassa lisää laillisia huimeita. Ettei vaan sattuminen lakkaisi, tai alkaisi sattua vielä enemmän (olisikohan se edes mahdollista?).
Juuri tuossa juttelin Työkaverin kanssa ja totesin, että tuolta ensiviikon lekurikäynniltä ON saatava lähete kipupkl:lle. Pakko. Minen kestä enää muuten. Tai sitten mentävä yksityiselle, mutta ensin käyn ravistelemassa tuota lekuria hiukkasen, ihan vähäsen vaan. 1.5 v. tässä on saanut jo kärsiä. Pirle! Minulla ei ole enää sosiaalista elämää ns. normaalissa mielessä. Jollei minua joku hae jonnekin tai tule meillä käymään, en edes tapaa ihmisiä. En jaksa lähteä edes kapakkaan. Olen mökkiytynyt, mutta tyytyväinen siihen. Silti vapaus lähteä työpäivän jälkeen tai viikonloppuna jonnekin puuttuu - eli fysiikka ei kestä. Ja sekös jaksaa kudhuttaa. Vaikka ei ole tarvetta lähteä, mahdollisuus siihen puuttuu ja se kohottaa vihdutuskäyrän äärimmilleen! Kun tähän vielä lisätään se, ettei pääse lokittamaan, kun selkäpuikotus äityy äärimmilleen, käteni alkaa hamuta lähellä olevia aseita kuten mm. - tuota, siis, lehtiötä ja kynää? Kännykkää?? Korppuja???
------------------------------------
Purr vaan taas kavrut! Ahhh - on mamiska aikastas kiva kuiteskii, purrrrrrrrrrr. Se laitto eile sitä jääfisuu ja mä sain oikee ison biitin. No tiätty mä söin sen kokonaan ja yritin pummii viälä lisää, mutt ei se kyll antanu. Se sano, ett voi mennä siitäki massu sekasi. En mä kyll usko. Mutt se vissii säästi vähä sitä hötskää, jost voi ottaa fisuu mulle sitte. Ett mull on sitt illallakii viälä fisuu. Yesh! No, kun mä olin vetässy sen fisun, tuli hirmu iltaunkkojen tarve. Mami yritti selittää, ett mun pitäis pysyy hereill, ett mä en sitt herättäis taas sitä aamulla. Mutt mähä sammuin siihe soffalle. Heräsin mä siihe, ku mami tunki goisii. Ja herätin sen kolmen aikoihin taas kysymällä, ett joks me herättäis! Se sano taas rumasti ja mä menin mököttää viälä tunniks. Sitt se suvaitsi herätä ja laittaa mulle ruokii ja antaa parit napit. Ihan niinku neki olis kortilla. Hmph! Nyt mä vaan oottelen sitte iltaa. Nii varmaa toi mamiskaki. Se sano, ett lopultaki on viikonloppu eessä. Yesh - sitt me ollaa himass ja syädää hyvin ja Poika tulee ja kaikkee kliffaa. Ja mami nukkuu mun kaa päivällä ja nakuttaa yällä ja sillee...;D
Hiihiiiiiiiiih - tää on Pojalle, ku se ny on semmone nörtti, toivottavast se joskus hiffaa taas tsiigaa tänne ,D Nyt mä meen taas goisii ja odottelee mamii. Se sano, ett se lähtee heti himaa ku pääsee. Pääsis jo. Kliffaa viikendii kaikille kattiskoille Lokistaniassa!
---------------------------------------
Huh - Vincent oli elementissään saatuaan fisua! Pelottava tiikeri häiriköi tehdessäni ruokaa: Sinne menee mun fisut, prrrrrrrrrrrrrrrgrauhhhhhhhhärrrrr. Hyvä, etteivät tassut palaneet. Tämä on saanut nyt jo kaksi mukia kaffetta ja ruokaa. Nyt tämä kohta alkaa leikitellä töillä.
Luettavana kirja omasta hyllystä: Andy Warholin elämänkerta, johon nyt ei löydy linkkiä...
Päivän slogan: Asialliset hommat hoidetaan kuin Ellun kanat!
Päivän biisi: Like A Rolling Stone
TÄMÄ MEITIN LOKI
Kiitokset Tuomakselle, joka sai Vuodatuksen taas toimimaan!!!!
SE ON SITTEN TAAS VIIHTEELLISTÄ VIIKONLOPPUA LOKISTANIAAN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti