Muhkea täysikuu mollottaa tuolla Malmin taivaalla ja erilaiset oliot varmasti jo lentelevät ympäriinsä. On Kekri, Pyhäinpäivä! Meillä ei Ameriikoista tullutta Halloweenia juhlita, nih! Keskitymme mieluummin alkuperäisiin merkityksiin ja taidankin ruveta köyrihönttämöksi tänään ,D Tutustukaa alkuperään, heittäkää kurmitsat ja lepakot huis hiiteen. Vaikka lepakot ovatkin aika vinkeitä lentimiä, eipä silti.
Vincent suvaitsi herättää minut klo 4 tietämillä. Ikävä kyllä, vaikka hän onkin viisas kissa, hän ei ole vielä oppinut eroa vapaapäivien ja työpäivien välillä. Olisin voinut nukkua pidempäänkin, ehkä. No, nyt menen taatusti aamupäikkäreille parin tunnin päästä. Olen kuitenkin nukkunut jo ainakin muutamana yönä 5 - 6 h ja se on sentään riittävästi minulle, jopa aika paljon. Vincent siis sai aamuherkkunsa. En vain ymmärrä, miksi tuo kalkkunaleike on niin must. Onhan se minustakin hyvää, mutta kissin se saa lähes tolaltaan, tungetaan pää ja tassut jääkaappiin ja huudetaan suoraa huutoa (onneksi melko hiljaista, ei sentään kollijolinaa), kunnes leike tulee. Ja sitten maitonapit. Sen jälkeen tulee pitkä hiljainen kausi.
Mietin tuossa illalla taas näitä veroasioita ja joidenkin ansioita. Miten joku henkilö voi olla sen arvoinen, että hänen vuosipalkkansa on ehkä sen verran, mitä minä tulen ansaitsemaan koko eloni aikana? Mihin nämä ihmiset käyttävät ne rahansa, kun useimmilla on vielä pääomatuloja, optioita ja muita tulolähteitä? En ole kade sinänsä, mutta olisi kiva, jos ei tarvitsisi aina laskea rahojaan jopa ruokakaupassa: ostanko ihan tuoretta kalaa vai kalapuikkoja, hintaero on meikäläiselle huimaava. En minä haluaisi liikaa rahaa. Minulle riittäisi se, että laskut tulevat varmasti maksettua, saisi ostaa suht. terveellistä, hyvää ruokaa ja kissatavaroita, muutaman vaatteen Huutiksesta sekä yhdet hyvät talvikengät. Voisipa joskus jopa olla ylimääräistä tuhlattavaksi uuteen sänkyyn tai johonkin muuhun kotona tarpeelliseen tavaraan. Tai vaikka elokuvissa käyntiin. Käyn toistaiseksi töissä normaalisti, saan kuukausipalkan, jossa ovat jo mukana kaikki määrävuosikorotukset. Silti elän kädestä suuhun laskien lähes joka pennin. En katso olevani köyhä, paljon vähemmänkin ansaitsevia on. Veetuttaa vain tuo joidenkin rahastus jostakin olemattomasta, kuten vaikkapa tästä voi todeta. Mitä villua joku Sarasvuo on tehnyt? Minä inhoan sitä ihmistä, henk.koht. siis! Ja katsokaapa hänen ansioitaan ja kertokaa minullekin, mitä sen arvoista hän on tehnyt, että hän on päässyt tällekin listalle. Ei ole kaikki tässä maassa kohdallansa, ei todellakaan!
Säästän seuraavan asian huomiseen päivitykseen. Koska monet perivät todella runsaasti varoja ja omaisuutta, Welhotar on miettinyt siihenkin jo ratkaisun. Seuratkaa siis lokia - tulette yllättymään ehdotuksista *kiero virnistys*!
-----------------------------
Purrrrrrrrrrrmenta kattiskat! Mä en oo kiaro, no ehkä ihan vähä vaa. Sopivan kissimäisesti. Winde - hei, hei, tiätteks te, ett Kuningattarill on oikee lepakko asumassa niitte himassa. Tai ei siis sisällä, mut kuiteski. Vähänks on vänkää. Mäki haluisin näkee niitä. Mami sano, ett sen entisen himan lähellä niit lenteli tosi useen ja paljo. Mä en muista, ett mä oisin ees näkeny semmosii muuta ku täss koneella ja sitt kerta idioottilaatikoss. Hei, mä oon muute nähny tuoll laatikoss isoi kissoja kaa ja erilaisii kivoja elukoita. Mutt mami ei aina muista kattoo semmosii ohjelmii, mitä mäki voisin tsiigaa. Pitäis nyt parempi huoli siitä, ett on ajan tasalla ja ett mäki voisin näkee erilaisii jutskii, nih! Kerta mä näin oravan ja menin sen laatikon taakse kattoo, onks ne siälä. Ei ollu. Sitte mä tajusin, ett ne on kuvei, niinku täss mun lokissaki, vaiks vaa vähä erilaisii. Hei, vähäks kesti, vaiks mä en oo tyhmä! Eile oli taas kliffaa mamiskan kaa. Se pääsi lepuuttaa heti ku tuli himaa ja sitte se oliki jo ihan hyväll tuulell koko illa. Mä sain heekkuja ja sillee. Ja sitt se katto just sitä laatikkoo. Se oli niin leviävän näköne taas, ett mä hyppäsin sen kyljen päälle (tai pualiks masun, ku se leviää siis) ja kierryin siihen kerälle purrrrrrrrrrraamaan ja tassuttaa. Ja mami silitteli mua. Mull oliki tosi hyvä olo ja mä melkee nukahdi siihen eikä mamiska uskaltanu lähtee, kun mä näytin kuulemma nii tyytyväiselt! Hei - tyytyväinen mä oonki. Mun tarttee taas sanoo, ett mä muistan viälä, kun mä vuos sitte olin ilman himaa tuall ulkona. Ett on se vähä eri olla omass kotona!
Tost mami aina vähä heemostuu. Ku mäki tykkään hoitaa kukkii, niinku seki kasvattelee tota viidakkoo tääll himas. Mutt jos mä vaiks vähänkii tongin kukkaruukkui tai vähä apuharvennan, nii taas tulee rumii sanoi! Nih! Kattokaas nyt vaiks tota, kliffaa se on, hei...ei siit pitäis suuttuu. Enkä mä mitää kissiruohoo taho, se ei oo sellast, mitä vois harventaa tai riapoo tai sillee. Pitää olla jotai jänskää >o< Mä meen nyt baseen aamu-unkoille, mutt yritän viälä pummii pari maitonappii. Mamiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiih - yks nappi tais mennä soffan alle, mä EN saa sitä, mammmmmmmmiiiiiiiiiiiih!
-------------------------------------
Juu, juu, äiti antaa ja hakee ja tekee. Eihän sitä nyt kissin itse tarvitse.
Päivän slogan: Ihmisten ikä on lyhyt ja täynnä ikäviä käänteitä rauhankin aikana!
Juuri äsken aloitettu kirja: Ruth Rendell - Hepokatti
Päivän biisi onkin tällä kertaa Kekrilaulu muinaiseen tapaan:
| Ei aina Kekriä kestä, Ei aina Tupia pestä, Ei aina höyky, Ei aina möyki, Ei aina wiina flaskusa löyky | Kosk juomme hywä oltta, Niin mahdam tupakkaa polttaa; Isken siis walkiat taulaan, Ja wirwoitan kaulaan, Ja wihdoin iloisest laulan.'' |
Kuvassa siis hyvin nykyaikainen kekripukki - suorastaan designia!
HÄMÄRÄÄ, PELOTTAVAA JA KYNTTILÄPITOISTA PYHÄINPÄIVÄÄ KAIKILLE LOKISTANIASSA LENTELEVILLE OLIOILLE, ETENKIN VELHOILLE JA MUILLE VELHOTTARILLE - PYSYKÄÄ KYYDISSÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti