sunnuntai 12. marraskuuta 2006

RAPOA RAPON PERÄÄN


Aivan ensimmäiseksi: Tyypilliset valitukseni eivät ole muuttuneet mitenkään, joten ne voittekin lukaista aikaisemmista päivityksistä. Eikö olekin kätevää? ,>


Toiseksi: Mikäli jollekulle on vielä epäselvää, mistä tulee nimi Polgara, niin kannattaa vilkaista tätä sekä tutustua muutenkin Eddingsiin, koska myös Belgarion löytyy täältä, siis Poikani, Kiven vartija.


Ja vielä: Juu, kiitosta vaan, että joku ehdottaa tutustumista HelMetiin...melkein loukkaannuin. Olen käyttänyt sivustoa sen perustamisesta lähtien. Mikäli ette tiedä, HelMet ottaa vain 20 varausta kyytiinsä, ei yhtään enempää. Ja minulla on se 20 jatkuvasti täynnä. Joissakin kirjoissa on vaan sellainen kysyntä, että varaukseni on esim. tilalla 347/726 ja kirjoja saattaa olla vain parikymmentä. Ja jotkut kun pitävät yhtä kirjaa jopa yli kaksi viikkoa - nuo porsaat! Pelastus on kuitenkin tullut ns. Best Seller -hyllystä. Nimi on harhaa - tuo tarkoittaa vain sitä, että kirjojen laina-aika on viikon eikä niitä voi etukäteen varata eikä lainaa voi pidentää. Kyse ei siis ole mistään myyntilistojen perusteella laadituista kirjoista, vaan tähän hyllyyn laitetaan 1 kpl uutuuskirjoja, jotta kierto lopultakin hieman nopeutuisi. Tätä olen toivonutkin jo usean vuoden ajan. Eli tälläkin hetkellä lainassa on kasa tuosta hyllystä, pari ns. pikalainaa, joiden laina-aika on 2 vkoa ja 3, joissa on ns. normaali laina-aika. En halua kehuskella, mutta olen todella lukenut määrällisesti niin paljon, että minun on todella vaikea löytää luettavaa ns. normaalihyllyistä, joskus historian puolella onnistaa, samoin elämänkerroissa. Mutta muutoin - aivan turhaa seikkailla siellä. Jos aikaa on, voin tietysti viihtyä siellä ja selata, mutta en enää juurikaan löydä mitään uutta lukemista. Onneksi kotona on lähemmäs 20 hyllymetriä opuksia, joita voi ja pitääkin lukea uudestaan. Ei vaan aina jaksa niitäkään uudestaan aloitella. Useimmat on luettu jo moneen kertaan.


No niin, se on taas sunnuntai-aamu, keli näyttää epäilyttävältä, joten en tänäänkään poistune residenssistäni. Poikani Belgarion, Kiven vartija, kävi eilen jopa pyykillä (!!!) puolestani ja nyt vain käyn roudaamassa kuivaushuoneesta pyykit sisään. Lisäksi pölkkäröinti eli kissan viikottainen kidutuspäivä, kevyt moppaus ja kylppärin pikasiivous. Kyllä se saa riittää, tällä viikolla ainakin. Ja pitänee sitä valmistautua huomiseen, ihanaan työpäivään, vaikka sairasloma kovasti houkuttaa. Riippuu ja roikkuu, saisiko vastaanottiajan minnekään. Katsastan asian aamulla. Jotakin ruokaakin on laitettava. Luultavasti kotitekoisia lohkopottuja ja hipaus kylmäsavulohta, jota on säästellen syötävä, maustettua raejuustoa. Ahhh. Tulee jo nälkä, vaikka äsken vetäisin kaffet ja pienen kurkku-raejuustoleivän. Niin ja vitamiinit. Tuo tuleeko lunssa vaiko eikö -tunne voi tietysti johtua siitä, että otan allegrialääkkeet aina aamulla ja ne alkavat tehota vasta parin tunnin sisällä. Sen aikaa on aina tukkoisa olo. Toivon kovasti sen johtuvan siitä. Yläkerran naapuri on pärskinyt ja huutoaivastellut nyt yli 2 vrk:ta. Oikein kovaa, koska kuulen sen hyvin. Tekisi mieli viedä valikoima troppeja. Ei varmasti ole siellä nyt kivaa...  Jospa kävisi heittämässä sellaiset mömmöt, että reppana saisi ainakin nukuttua ;D Siis C-lääkekaapista. Laatikoissa A ja B lojuvat lähinnä silloin tällöin tarvittavat valmisteet. C-kaappi taas on joka hetki käsillä olevat tuotteet, joita tarvitaan. Eli relaksantit, uninapit, kipu- yms. mömelöt.


-----------------------------------------



Purrrmenta, kaikki Lokistanian kissinkat! Juma - tiätteks te mitä - mein Kollikalenteri on nyt tosi kuulusa!!! Mamiskan yks kaverinkaverinkaveri oli tehny siitä mamiskan työkaverille semmosen hianon niinku oikeen kalenterin, semmosen ison, kiiltävän, miss on semmoset kierrejutskat ja kaikki. Ja sitt se työkaverin kaveri oli näytelly sitä sen duunissa. Kaikki oli ollu ihan kankeina ihastuksesta!!! Ett nyt me ollaa melkee kuulusia ja oikee piireiss, hei. Siis niinku yliopistolla ja mainostoimistossa, hei. Eiks oo aikastas päheetä!!! Ja meill kävi eilen taas kauheesti ihmisii. Kävi yks mamin työkaveri ja se jäiki nukkuu tänne, ku silläki oli univelkaa. Mutt seki anto mulle maitonappei - oikee  kiva ja kiltti täti siis! Ja sitt kävi Poika, se toi mulle broiskuu ja kissinruokaa, kivaa, njammm. Ja sitt kävi Kummisetä, jota ei ookaa nähty pariin päivää. Sitä on aina kiva nähdä, ku se jeesaa mamii ja mua useen. Nii, ett niinku paljo mein mielestä kävi väkee. Ja mä sain maitonappei ainaski sen 10, ku mami sano, ett jokane saa antaa pari nappii ja sitt mamiki viälä anto. Ja sitt mä sain broiskuu. Sellast oikeeta koipee, siit leikattui ja huuhdottui paloja. Ett ei niinku mausteit. Vaiks mami ja poika sano, ett ei siin sitt kypsänäkää mitää mausteita oikee ollu. Mutt hirmu hyvää fogelii seki oli. Ja sitt lisäksi viälä kissinruokaa. Huh - mä oon viäläki vähä täynnä. Mutt pari maitonappii vois mennä, just ja just!



Hih - ette muute varpisti arvaa, mitä pussii mä tuijotan! Mami  otti ton, ku se loju pikkusoffalla ja kissikarkit oli viälä tossa pöydällä. Se nauro ihan pöhkönä ku mä yritin kerran avata pussii. Ja sitt mä menin vaa tyynesti tuijottaa sitä. Ett jonku pitää se avata! Ja heti! Tai sitt mä yritin niinku ajatuksen voimalla *kikatusta*. No nyt mä meen tolle tualille aina ku mä haluun nappei, vaiks ne napit ei oo enää siälä. Mami ainaski heti hiffaa, mitä mä haluun! Eiks oo aikastas hyvä, hei? Mamiiiiiiiiiiiiiiiii  - mä en oo saanut muute mun aamumaitonappei - mamiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiih!


-----------------------------------------


Juu, juu, äippä tulee ja antaa kissiraukalle herkkuja. Pakkohan se on, ei sitä voi olla antamatta. Samalla vetoava ja vaativat katse - ja hipaus sitä, että "kun mä olen ollu koditonki ja yksin ja sääli-sääli-sääli", niin että pakkohan se on toimia.


Päivän slogan: Osta aina halvinta. Se tulee lopulta kalliiksi ja kallis on laadukasta!


Päivän biisi: No tässäpä kerrankin sekä kuvaa että ääntä, nauttikaa ;D


Kirjoista: Luin eilen Reko ja Tiina Lundán - Viikkoja, kuukausia sekä Anna Kortelainen - Rakkautta sattumalta. En yleensä arvostele tässä, koska se veisi liikaa aikaa ja vaivaa, eikä siitä makseta... Mutta nyt on sanottava, että Lundánien kirjanen oli floppi siinä mielessä, että asiasta on kirjoittanut paljon paremminkin esim. Martti Lindqvist ja moni muu. Hiukan tuntuu rahastamiselta Rekon "kuuluisuudella", vai olemmeko me taas vainoharhaisia. Kirjassa siis ei ole mitään uutta, tällaista kirjallisuutta on eri muodoissaan enemmän ja parempaakin. Ainoana positiivisena piirteenä tässä on kuvattu hyvin naisen raivo miehen sairauden edessä, jonka tunnistan kovin hyvin itsestäni. Älkääkä sitten ihmetelkö Kortelaista ja kirja nimeä, katsokaa ensin linkki. Suosittelen, ainakin Kortelaista! Ja kyllä tuon toisenkin voi pikaisesti lukaista.


No niin, minä menen nyt tupakalle, muut saa silittää!


Nauti sinäkin tänään kylvystä tai suihkusta, ole BI ;D


                                    


PUHTOISTA SUNNUNTAITA LOKISTANIAN VÄELLE!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti