mutta minun mielestäni siellä on sietämättömän kylmää eli TT:n mukaan n. 18 astetta ja lisäksi tuulee! Hrrrrrr - odotin vain pari minuuttia ulkona ja silti jäädytys alkoi jo koivista. Koivet ovat ilmeisesti muutenkin nykyään niin tuntoherkät, että ottavat tuostakin vähän pahakseen. Eli vastenmielistä, minä tahdon tänne kevään. Edes loskan. Tai kuivan pölykelin. Ziitos, ei muuta tällä kertaa.
Että sitten meni eilinenkin niin pärsheilleen kuin olla ja voi. Virallinen Hörhö ehti soittaa jo kahteen kertaan töihin, milloin hän voi tulla käymään. Ja kunto oli, no joo, vähintäänkin etukumara. Omia rahojaanhan hän tuli noutamaan, ei siinä mitään. Mutta tuo samojen asioiden toistaminen jurrissa vie hermot totaalisesti, ja se uho. Yritin jälleen esittää, että menisi lopultakin hakemaan henkilökortin, että voisi avata pankkitilin. Ansiokkaasti lupasi, mutta ihmettelen, jos saa sen aikaiseksi. En minä hänen käyntejään mitenkään pane pahakseni. Olen vain iltaisin yleensä kipeä, josta seuraa ärtsyneisyys, josta seuraa veetutus kaikkea kohtaan. Eli nyt hän otti sen verran raha-nimistä hyödykettä, että voisi hyvinkin jopa johdattautua hakemaan henkilökortin tai vastaavan... Tosin, tänään Hörhöllä on lääkäri ja heti perään hammaslääkäri, joihin hänet myös aikoinaan pakotin varaaman ajan. Voipi olla, että ainakin jälkeen tarvitaan myös puuduketta. Kummisetäkin säntäsi vielä illalla meille, silmät ymmyrkäisinä. Oli nähnyt niin kamalaa painajaista, että ei uskaltanut olla yksin kotona. Ymmärsin. Itselleni on käynyt samoin, haluaa vain jutella jonkun kanssa vähän aikaa. Kyllä se menee sitten ohi. Painijainen oli todella ollut, no painijainen. Juteltiin siinä tunnin verran, Kummisetä rauhoittui ja annoin vähän rauhoiketta myös mukaan. Hänelläkin kun on tänään asioita toimitettavana ja pitää myös saada nukuttua kunnolla yö. Että vilkasta oli taas illalla ,>
Kukaan ei vaan huomannut kysyä, sattuuko minuun tai millä tuulella sitä meikäläinen on? Voi - minä paljastan sen teille. Sattuu nilkkoihin kuin kuumilla sukkapuikoilla tahi niillä perkeleen virkkuukoukuilla silvoittaisiin jänteitä nilkoissa ja siitä alaspäin. Heräsin siihen taas yöllä. Ja klo 2 jälkeen en sitten ole nukkunutkaan. Veemäiseksi menee. Uni kyllä tulee illalla aikaisin, mutta ei sen kesto tahi laatu ole miksikään parantunut. Kun olen syönyt tuon purkillisen mielipidemömelöitä, otan viimeistään yhteyttä arvon fyssaan, josko jo uskoisi, että voisi muutakin lääkitystä saada. Minen kohta taas jaksa! Ja kaikki tämä, vaikka TT kyytiikin nyt minua. En uskalla edes ajatella, mitä tapahtuisi, jos joutuisin kävelemään...
Muuta tärkeää? Kaikki ympäröivä on tärkeää, mutta nyt en jaksa keskittyä juuri muuhun kuin tähän ns. työhön ja erilaisiin hoidettaviin asioihin, niin ja tietysti lukemiseen. Muu saa sitten aikansa ja paikkansa, kun nämä on saatu pyörimään kunnolla. Rapoa siis seuraa - sama Welhotar-aika, sama Welhotar-blogi! Kannattaa pysyä lukijana ,D
----------------------------------------------
Purrrrrrrrrrrmenta taas kaikille! Hah - orjat on taas outoja. No eilen mä vaihteeks heräsinki siihen ku mami tuli. Nii ni nyt se kysy multa, ett onks joku hätä vai mitä mä etsin, ku mä menin sitä vastaan ja jolisin. No ei mull mitää, oisin voinu jotain heekkuu syädä, tiätty. Ett mikää ei kelpaa. Jos nukkuu, huudetaan, ett miss mä oon. Jos mä meen vastaa, ihmetellää mikä nyt on. Ei niill kyll sitt mikää taho kelvata. Päättäis toiki jo, mitä se oikee haluu. Ai niin, eile se ainaki laitto taas kunnon safkaa - kiltti mamiiiih! Se oli ostanu niit maustamattomii roipentelin paloi ja niit se pilppo mulle. Ja nyt se anto niit vähä kerrallaa. Siksi ett mull ei tulis paha olo. No, nolo tunnustaa, mutt kävin mä taas aamuyälä oksulla. En mä tiädä, mä kai sitt syän ne aina nii noppaa, ett jossai vaiheess ne alkaa kiärtää masus. Ei mami siit oksust mitää sanonu, korjas vaa aamulla pois ja kysy, ett onks viälä huano olo. Äh - mull mikää ollu. Pummasin kaikki aamusafkat ja napikat. Ja sain taas päiväks sitä uutta kissanmuanaa. Ett en mä siis kipee oo, kyllhän kaikki kissit välill aina oksuu. Ja mamiki tiätää sen. Se tiätääs en sen verta hyvin, ett tänää ei taida heekkui tulla! Muut siis ku napikoita...pöh...sill on sellane tyyli. Ett jos oksuu, nii pari päivää sitt niinku vähä keveemmin. En mä siit kyll diggaa, mutt voiha se olla oikeeski?!
Puhdas kissi, joo ,D Mull ei oo käyny ikuna näin, mutt mami kerto, ett sen frendin kissill oli tapana vetää päikkäreitt pesukoneess, joss siälä oli vaatteit. Ja kaikkiin piti aina tarkistaa ne vaatteet, ettei kissi ollu siälä, ku kone pantii pyärii. Tääki on vriijustkist - Poika on sitt laiska *huoh*! Mamiiiiiiih - laita Pojall meilii niist mun kuvist, jooko, hei, joo?! Muute mä en enää haistele sen sukkii ja Reppuu... nih... mä lakatan tykkäämästä siittä *uhkailee*! No, tassutellaa taas huamenna!
-------------------------------------
Selvä, Sir Vincent, otan yhteyttä Belgarioniin asian tiimoilta. Tosin Poika on niin hajamielinen, että tämä on täysin normaali tilanne.
Päivän slogan: Outoa, että kaikki älykkäät ihmiset ovat samaa mieltä kanssani!
Päivän biisi: Day-O (Banana Boat) ;D
Kesken oleva kirja: Christian Jurgersen - Poikkeus säännöstä; aivan kammottava kirja, pakko lukea, ihan pakko. Psykologinen trilleri, jossa kaivellaan henkilöpsykologiaa, työpaikkakiusaamista, valehtelemista, jopa mahdollista murhaa jokaisen osalta ja kannalta. Mahdoton kuvailla, lue itse! Suositan kaikille, kirja jäi kesken ja huomasin äskenkin vielä miettiväni kohtaa, johon jäin...
TIIVISTAHTISTA TIISTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti