Tämä viikko on ollut henkisesti hyyyyyvin pitkä ja rasittava viikko, jostakin syystä. Ehkä siksi, että kertakaikkiaan mitään kovin mainittavaa ei ole tapahtunut. Siis ainakaan sellaista räväkkää meininkiä, ei mitään jännittävää kerrottavaa, ei edes krapulaa eikä pelkotiloja. Mitä nyt normaalia kipuilua ja angstia sekä liian vähäistä nukkumista.
Herjaamo sai minut eilen suorastaan mykistymään! Kertokaa, onko tämä klassinen esimerkki nepotismista? Lähiesimiehen tytär on ollut täällä parina kesänä kesäsijaisena. Hän aloitti aikuislukion syksyllä, mutta lopettikin saman tien ja alkoi tehdä täällä puolta päivää. Kuvittelin viattomasti, että hänkin on määräaikainen ja opiskelee jossakin, koska näitä puolipäiväkkeitä on kovasti paljon. Mutta ei, nuori leidi itse vahingossa paljasti eilen, että hän onkin vakinainen puolipäiväinen! Siis missä perkeleen välissä hänet vakinaistettiin ja millä ihmeen tavalla. Minä olen määräaikainen kokopäiväinen, ja palkkani maksetaan 50 % - 50 % kahdelta eri momentilta. Nyt, nyt ei Welhottaren päähän oikein mahdu. Eikö minut olisi voitu siis vakinaistaa puolipäiväiseksi ja maksaa 50 % muualta? Vai loppuiko jonkun taloushallinnon haldaaminen tuohon em. prosessiin. Tämä on sikäli hauskaa, että nuorella leidillä ei ole äitinsä sukunimeä, joten paperillahan tällaista ei edes huomaa. Voi miten veikeä kusetus ;D Pystyisimpä minäkin tuollaiseen!
Alkoi sen verran veetuttamaan tuo juttu, että welhotarkoulutuksen alettua alan katsastaa työpaikkoja sillä silmällä. Lisäksi veetuttaa se, että huomasin Herjaamoa lähellä olevan tahon ilmoittavan pitkää määräaikaisuutta. Ja juuri silloin, kun en oikein voi poistua täältä. Lähinnä tämän koulutuspuolen takia. No - odotetaan ja katsotaan. Kai se vuosi menee näinkin ja tässäkin. Ja kyllähän tuollakin taholla tulee paikkoja jossain vaiheessa auki. Pakkohan se on. Grrr, miksi kaikki hyvät jutut saavat seuraukseen vähintään pari ikävää juttua? Enkö minä saisi olla iloinen mistään?
Kummisetäkin on hakenut koulutukseen, lähinnä siksi, että työvoimapoliittinen koulutus katkaisee liiton korvauksen. Niin ja tietysti motivoidakseen itseään ja ollakseen aktiivinen ,> Että kohta olemme molemmat opiskelijoita. Kummisedän tyttöä asia huvitti huomattavan paljon... mitäs me opiskelijat siis! Kohta alamme viettää hurjia opiskelijabileitä, ryömiä kurassa ja suunnitella erilaisia älyttömiä tempauksia. Mutta miten se eroaa normaalista elämästämme? Nih!
-------------------------------------------
Huaaaaaaaaaahhhhhhhhpurmenta kaikki! Ett mull on sitt väsy. Kattokaas ku eile oli taas semmone päivä, ett mami laitto vaa jotai ihme jutskaa itellee eväkseks. Sitt se rouskutti näkkärii ja juustoo. Siis ei niinku mua ajateltu taas, ei. No, sain mä kyll illalla sitt kalkonii ylimääräsenä. Mutt hirveen kauan piti siinä jolista ja esittellä itteesä mamiskall ja Kummisedäll, ku seki oli täällä. Mä jolisin ja hyppäsin parvekkeell vähä välii, nii ett noi olis hermostunu. Mutt mitä viälä, ne vaa jorisi jotai joutavii. Ja sitt mamiki ei muuta ku goisii kauheen aikasin. Höh. No, kyll mä tiätty menin sen viakkuu ja ku se heräs aikastas kolme jälkee, nii mä alotin heti aamumarinan. Kyll se sen hiffas. Mä sain uutta kissinruakaa, kalkonii ja maitonapikoita. Hei, Sirius vissii kysy, millasii ne maitonapikat on. No ne on sellasii makeit maitosii ;D Must ne maistuu sokerikermalt tai joltai semmoselt. Ja ne on tosi hyvei, mä oon ihan varma, ett voisin syädä koko pussin, mutt niit saa antaa vaa alle 10 päiväss. Kissanminttunapikoist mä en tykänny, muute. Maitonapikat on mun homma. Ja ihan ne Tassu-napikat, mitä saa tavallisest ruakakaupast. Mamiskaki sano, ett ne ei oo kalliit, ett jos mä niist kerta tykkään, ni mulle tuodaan niitä. Kandee kokeilla, hei! Eiks teilkii oo iso sakki, joka vois tykkää niist? Ja jos te tykkäätte, eiks ne ois aika jänskä juttu siin agilitis vaiks? *virn*
Basekuviiki löyty viälä, melkee oon tippumas. Tääki on TT:n joteski parantama, mä en tiädä kuin. Kun mä oon kuiteski fiksu ja filmaattine ,D Just nyt mä oon jo taas goisiis mein sängyss, mamin paikall, ett se on purrrrrrrrrrrrrr taas huamiseen ZZZZZZZ-zzzzzzzzzz-zzzzzz!
--------------------------------------------
Päivän slogan: Työttömät ovat onnettomia, koska heillä ei ole työtä; työläiset taas siksi, että heillä on!
Päivän biisi: Five To One
Juuri loppuun luettua: Frédéric Beigbeder - 8,99 €, mainosmaailman raadollisuus on kuvaajansa ansainnut, Welhotar suosittaa... jäks!
PERJANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti