tiistai 20. helmikuuta 2007

WELHOTAR KEHUSKELEE YLTIÖPÄISESTI ITSEÄÄN ILMAN SYYTÄ


...kuten tavallista. Minä vaan olen niin hirveän hyvä ;D Ei, täytyy kehua sillä, että te, kaverit, olette käyneet lokissani ja klikanneet itsenne Monsteriin. Minä sain nimittäin eilen ilmoituksen, että olen voittanut kaksi leffalippua ja Monster-pehmolelun - niin että kiitosta vaan ihan kaikille, myös sinne Monsterin puolelle. Welhotar harvoin voittaa mitään ja lottoaakin vain silloin, kun tietää voittavansa eli erinomaisen harvoin. Tämä on siis ehkä pieni tapahtuma teille, mutta suuri harppaus Welhottarelle!


Ja sitten pientä taksirapoa. Eilen olikin mielenkiintoinen matka Malmilta Hakikseen. Siinä välillä ehdin nimittäin tutustua myös uuteen Viikkiin, Herttoniemeen ja Roihuvuoreen. Onhan siinä toki keräilykuljetuksissa järkeä, eikä minulla kiirettä ollutkaan - enpähän tiennyt sitäkään, että Viikissä on niin paljon taloja ,D Eli käytiin viemässä leidi täältä Roihikseen, josta sitten pikapikaa Hakikseen. Sain hoidettua asiani hyvin nopeasti. Welhotar on aina tehnyt hyvän etukäteissuunnitelman, eikä siis koskaan turhaan mene hallin 2. kerrokseen, koska siellä saa varmasti menemään kaikki rahansa. Tyydyin siis Yrjöllä shampoo- ja kosteusvoideostoksiin - kaupan päälle tuli nätit fleece-hanskat ja pari meikki- tms. laukkua (mitäkähän minä niillä teen?!). Hallista piti ostaa roiskeita, niitä tulikin kilon verran kahdesta eri paikasta. Lisäksi Vincentille herkkua, eli possun munuaisia 3 valtavan isoa köntikästä. Lisäksi vähän mausteita.  Kovasti teki mieli leipomon valtavia hillo-kermavaahto -laskiaispullia, mutta kovaluontoisena en ostanut. Sen sijaan ostin spelttileivän, joka oli halvennuksessa. Oli hyvää! Paluumatkan olin ajoittanut väärin, tarkoitus oli tavata ystävä, joka ei päässytkään ja unohdin eilen töissä (kiirusta!) vaihtaa noutoaikaa. Aika hyvin toimi kuitenkin kyselyni, että olisiko joku vapaana vipsauttamaan minut kotiin n. 45 min. ennen aikojansa. Eli 10 min. päästä tuli takso hakemaan ja ehdin vielä kotimatkalla hakea apoteekista uudet mömmöt eli, hah, vaihteen vuoksi antipiloottikuurin. Jos näistä ei mene pää tai/ja vatsa sekaisin, on lääkkeitä jo niin paljon, että varmasti menen laskuissa sekaisin. Etenkin kun antipilootit ovat huomattavasti saman näköisiä kuin kipumömelöt!  Matka siis sujui kaikkien ohjearvojen mukaisesti, koska asiat tulivat hoidettua aivan kuten pitikin. Ja matkailuhan tunnetusti avartaa, kaikenlaisia näkemyksiä ,D


Omituista kyllä, olin kotona taas aivan repopoikki. Hätäiseen käväisin pariin otteeseen koneella, laitoin Wanhaa Kostajaa roiskeilla ja pilpoin kissille vähän munuaista. Olin kypsä nukkumaan jo klo 20 tienoilla, no kirjan kanssa vähän tuli vetkuteltua vielä ihan väkisin, mutta uni voitti. Ja heräsimme Vincentin kanssa molemmat vasta pakkoherättimen inhoääneen. Käääk!


Otin toiveikkaasti töihin mukaan pari opiskeluun liittyvää paperia, jospa jossain välissä niitä ohimennen silmäillessä, tulisi jotakin järkevää piirrettyäkin niihin. Tai saisi jonkun kuningasidean. Aina sitä voi toivoa - vai mitä?


------------------------------------



Purrrrrrrrrrrve, kavrut, uudet ja vanhat! Mä huamaan, ett on tullu uusiikii kavrui tsiigailee mun ja mamin jutskii - tervetuloo vaan ihan kaikki! Joo, ai mutt kyll mun mami on niin, niin .... mmmmmmmm..... melkee ihana >o<. Se toi mulle siältä reissusta kolme valtavan isoo munuaista! Siis hei kavrut kolme - no, se kyll pilppo ne piänemmiks ja laitto sinne pakkasen pualelle. Mutt sain mä yhdestä melkee pualikkaa iltaruuaks. Kyll se sitte oli njamskista, mä pistelin menee ihan koko hössän ja viälä nualin lautasenki. Ja oisin taas voinu syädä enemmänki. Mut tiätäähä sen, mami taas sano, ett ei liikaa ja ett mä en sitt tänää saakaa sitä. Ehkä huamenna, se sano. No, pääasia ett mä tiijän, ett mull on nyt sitä sitt siälä jömmassa. Ihmee hyvin se on muistanu taas mua. Aamupalaks sitt tuliki tavallist kissanmuanaa, pala kalkonii ja maitonapikoita. Niillä mä pärjään tän päivän ja oottelen mamiskaa duunista. Mamii muute nauratti ihan äldesti, ku mä olin saanu syätyy, mä sammahdin keskelle sänkyy ihan heti. Se sano, ett se oli itekki väsyny. Nii ett ku mä vähäks aikaa heräsi, se joi vähä kaffetta ja mä sain taas napikoita, nii ni me mentii oikeesti goisii. Ja sitt se kamaluus-herätin soitti mein korvissa aamulla. Jäks. Karmee ääni siis, hei! Ihan hirvee...



Joo, taas näit vriijutskii, ku Poika on varpisti unohtanu MUN fotot, se on just semmone! Mutt mä painun nyt goisii ja toivottelen kaikille kliffaa Laiskiaistiistaita - mä oonki vissii vähä laiskiainen *kissavirn*!


-------------------------------------------


Vincent, se on Laskiaistiistai *huoh*, onneksi kissa ei halua pulkkailemaan kanssani!


Päivän slogan: Selibatia ei ole perinnöllistä!


Päivän biisi: Rock and Roll


Luettua: Kirjoittamisen aika: Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963 - 1969, toimittanut ja selityksin varustanut Tuula Hökkä, minä pidin tästä kovasti... Kirjeet ovat ajalta, jolloin Manner asusteli lähinnä Espanjassa, kertomuksia eri käännöstöistä, elämästä kaukana kotimaasta, erilaista ajankuvaa 60-luvulta, taustoja Mannerin omiin julkaisuihin jne. Mannerista pitävälle ehdotonta luettavaa! Ja taas selkeä tyylin vaihto, kuten tapoihini kuuluu, eli aamulla aloitettu James Ellroy - Hurmeinen kuu, joka vaikuttaa myös erinomaisen luettavalta kirjalta.


 


                                 


                         LOKOISAA LASKIAISTIISTAITA ,>

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti