Palaaminen töihin on jälleen edessä maanantaina. Siksi tästä viikonlopusta tuleekin ns. normaali. Belgarion tulee lounaalle ja rapoamaan yöllisistä metsäretkistä *virn*. Alustavasti kuulin vain, että jalat näyttävät sielläkin mielenkiintoisilta. Hän hoitaa myös jättipyykin, lounas- ja kakkukaffe-palkalla. Lisäksi Kummisetä tuo isomman kukkaruukun, johon parveekkella hyvin juurtunut Jukka tulee siirtymään eli uusi koto Jukalle. Toivottavasti viihtyy ja lisääntyy. Huomenna taas on vuorossa sunnuntai-angstia eli siivousta ja ahdistusta vuorottain.
Työkaveri soitti eilen hyvin varhain aamulla ja kertoi Herjaamon kuulumisia. Riitoja, mökötystä jne. Hän halusi varmistaa, että minä todella olen tulossa ma töihin. On kuulemma lievästi tylsää, kun ei voi kertoa joistakin asioista kellekään. Lupasin, ainakin siis ma mennä. Kai yksi viikko siinä taas menee. Seuraavalla viikolla onkin kahtena päivänä menoa, joten se viikko jää mukavan lyhyeksi, joudun pitämään lomaa neuron ja koulutuksen takia. Ei, ne eivät todellakaan ole meikäläiselle työaikaa ,>
Eilinen meni mukavasti tehden näkymätöntä. Kummisetä kävi kyselemässä ja hoitelemassa tulevaan työhön liittyviä asioita. Keittelin kattilallisen soppaa ja ruokin hänet samantien. Lisäksi keittelin punajuuria, jäähdytin ja kuorin sekä loppukäsittelin ne. Nyt on punajuuria purkeissa ja pakkasessa. Menihän siinäkin aikaa. Varastot alkavat täyttyä. Paha vain, että koipisärky oli eilen vielä sellaista, että en pystynyt edes seisomaan pitkään kuoriessani niitä pleen punajuuria vaan piti ottaa taukoja välillä. Särky jatkuu edelleen. Nukuin 2 h, heräsin, ei unta. Otin lisäahinapin, unta taas 2 h. Sen jälkeen oli jo pakko nousta, ei tästä mitään tule! Särkee ja valvottaa. Lisäksi joku hyttysenperkele oli eksynyt sisään! Siis, hei, tähän aikaan vuodesta? Inisi inhottavasti korvan vieressä ja sitten iski kiinni – no mihinkäs muuhunkaan paikkaan kuin särkeviin sormiin. Inhaa yrittää nyt raapia sitä puremakohtaa, koska se on juuri nivelen tienoilla ja sama nivel on äärettömän arka. Argh! Lisäksi särkylääkkeet alkavat olla loppu ja repsu odottaa työpaikalla. On tuolla varanappeja, mutta ei yhtä tehokkaita. Maanantaiksi on kuitenkin säästettävä aitoa Panacodia, muuten ei pärjää.
Tuosta äskeisestä tulikin mieleen, lupasin linkittää Minhin ja haarakiilakonttorin tähän. Ihan vaan, että sinnepäin tulisi parempi olo. Eli tässä se sitten on! Auttaako? Muuta ei nyt näin lokiteitse voi tehdä ,D
Muuten ei ole mitään kerrottavaa, kukaan ei ole jaksanut ilmeisesti lukea ja kommenteerata eilistä jättipostausta. Joten täällä ei siis ole mitään erityistä! Päärynä on edelleen päivän sana...
-----------------------------------------
Huamenta, kaiffat! No nih, no nyt alkaa orja olla vissii kondikses. Mä oon saanu hurjan hyvii ruakia, kissinmuanan lisäksi kaikkee kinkkuu ja semmost, oikeet heekkuu niinku. Ja sitt mä oon saanu nukkuu mamin kaa, en kyll viäläkää tyynyll. Mut varmaanki jo tänää. Ei se ikusesti voi olla mulle vihaskana, kilti mami. Kato ny, miten söde mä voin oikee olla? Hei, kato! No – se mitää kato, ku nakuttaa vaa, vaiks mä oon täss viäress tosi nätisti ja tsiigaan sitä ja purisen... Eile mami luki mull äänee sen juttui ihan niist ekoist päivist, ku mä olin tullu tänne. En mä yhtää tunnistanu itteeni tai mitää. Mä ees muista enää tommosii! Muka vähä arka, enkä luata ihmisii. Nii, no joo, kyll mä ihan vähä muistan... mutt ei kauheesti kiinnostanu kuulla. Hei, oikeesti siis. Mä sain taas äske aamupalaks oikeen läjän kinkkuu ja sitt napikoita. Ett nyt alkaa taas väsy. Mami jo sano, ett mä kuarsaan. No joo, melkiistä kyll...
Tält mä just näytän, melkee mutt en ihan goisiis. Mutt kliffaa viikendii kaikill, huamisee!
---------------------------------------
Päivän slogan: Ellen kirjoita suoranaisia valheita, kirjoitan latteuksia!
Päivän biisi: Jerry Cotton
Luettua: John le Carré – Pakanalaulu, vähän erilainen romaani tekijältä tällä kertaa. Tulkki omituisessa ja vakavassa tilanteessa. Mukana myös rhomantiikkaa ja toki poliittisia ambioita. En ihmeemmin välitä näistä Carrén opuksista, mutta tämä on kuitenkin siitä luettavimmasta päästä.
LAMAISTA LAUANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti