No joo, on tämä yhtä perkelettä! Ketuttaa niin maan stanasti, ettei ole tottakaan. En tiedä edes mistä aloittaa. No juu, tentit meni ok ja kohtuusti, yksi pieni osio pitää uusia eikä tuota onkelmaa! Mokasin itsestäänselvyydessä, se tässä olikin pointtina. Murrrrrrrrr! Ai niin, että kaikki olisi todella täydellistä, Vuodatuskaan ei suostu toimimaan! Ärrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr!
Mutta kaikki muut, joo, perkeletto! Neuro oli kiinnostunut vain läskistä, juomisesta ja tupakoinnista – tähän meni puoli tuntia! Sitten kävelin pari askelta. Puristelin eli näytin käsivoimia. Välillä kuuntelin MITÄ, MITÄ, MITÄ -hokemaa! Onko jäbä huonokuuloinen vai puhunko muka muuten niin hiljaa? T Ä H ? Tekisi niiiiiiin mieli kirjoittaa vastinetta, mutta tiedän, että siitä ei koituisi mitään hyvää. Taidan kirjoittaa sen, mutta lähettää vasta viimeisen ns. yhteenvetoistunnon jälkeen, joka on tammikuun alussa. Muutenhan jäpikkä ei taatusti saa mitään järkevää sanottavaa minusta. No, tuskin saa muutenkaan. Ja ennakko-oletus on jo se, että juu ei Kipupolille, ei eläkkeelle – ei siis yhtään mitään. Koko perkeleen selvitys näyttää olevan täyttä paskaa, nih! Tämän jälkeen aika neuropsykolle ja parille terpalle. Olisin päässyt psykiatrillekin, jos olisin halunnut. En halunnut. Nekin ovat hulluja. Villut – minä jään työttömäksi ja juon itseni hengiltä. Se on taloudellisempaa ja kätevämpää, lisäksi se on suhteellisen miellyttävä tapa!
Lisäksi taksoilla on taas minua vastaan jokin kampanja! Eilen odottelin kotoa noutajaa 20 min. Normitakso, joka taas ajoi pihojen kautta meille, jostain Taka-Mongoliasta oleva kaveri. Ei osannut edes oikeaan paikkaan kunnolla – piti suullisesti neuvoa vielä paikantimen lisäksi. Että Helsingissä, ej Espo, ei Vanta. Noutoa neurolta odotin vähän yli tunnin. Oi jospa joku kertoisi minulle, mitä hyötyä on tehdä viikon varaukset etukäteen? Luulin, että siinä on järkeä. Siihen asti, kunnes eilinen koppitakso sanoi olevansa vähän myöhässä, koska sai kutsun ollessaan Vantaalla. Ei jumalauta! Tänään noutaja meni taas vastapäiseen taloon, löysi sitten kuitenkin kotiovelle kun huidoin heijastinta ihan viimeisen päälle ja olin jo soittamassa. Koppitaksokin vielä, prle! Opastin Herjaamolle ja kerroin mistä kääntyä. Juu ei, ei hän siitä voinut kääntyä vaan ajoi välttämättä Päätalon kautta ja sanoi, että kyllähän siitäkin pääsee. No pääsee, pääsee, jos haluaa kierrellä betonisikoja, siimalippuja ja muuta mukavaa. Ei helvetti, kun ei luoteta, että minä todella tiedän mihin olen menossa!
Nyt minulta kertakaikkiaan on mennyt maku joka asiaan, ihan jokaiseen! Minua vastustaa kaikki. Mistään ei tule mitään. Minua suoraan sanoen VITUTTAA niin ankarasti kuin olla ja voi! No niin, siinä on sanottu viimeisen 24 h:n tuntemukset täsmälleen. Lisäksi särkyjä ja unettomuutta. Kiitti vaan, taas!
--------------------------
Moihuamenta vaa! Mamiska on juu kettunen joistain asioist, ei nyt täll kertaa mulle. Onneks. Mä sain eilen taas heekkuu ja mulle oltii kiltei ja sillee. Mä sain nukkuu mamiska viakus, ku se otti päikkärit ja sitt viäl ku se nukku oikeesti. Joku sitä kyll vaivaa. Ei se mulle kertonu, mutt raivona se vähä oli. Sano vaa, ett ei oo kissinkall vihane. Ett näi. Turhaa siin sitt on niinku mitää tekee. Mäkää nyt osaa oikee mitää skrivaa. Paitti ett mull on hei ihan uus mylpyrä, semmone erilainen. Valkone, semmone piäni ku rullaa vinkeest ja jota voi purettaa kans ja ottaa kiini ja semmost. Eile mä onnistuin jo hävittää sen pari kertaa, mut kilti mami haki, vaiks oliki huanoll tuulell. Nii mä sain leikkii oikee kunnoll viäl illall. Oli kliffaa – uus lelu. Me tiädetä kumpikaa, mist se oikee ilmesty. Mamikaa ei muista =O Mutt kiva ku löyty!
Täss on taas mun basekuva. Mami sano, ett mun värit sopii hyvin basee, ni se laitto sitt toisenki. Ei oo tarvis nyt muit fotoi ,D Ja leidit voi kerätä must basekuvei *virn*. No joo, mä goisin varpist siihen asti ku mami taas tulee. Jos se ois sitt jo paremmall tuulell. Huamisee!
--------------------------
Tästä ei tuuli muutu kyllä nyt miksikään – ai stnattotturle ja kaikki mahdolliset rumat sanat samaan syssyyn!
Päivän slogan: Ylilääkäri ei ole ihminen, vs. eval ei ole vastaava erikoistuva lääkäri *hiihiihhhih* eikä myöskään ihminen, kandi on eläin!
Päivän biisi: Antaa vituttaa
Luettua: Lisa See – Lumikukka ja salainen viuhka no, niin, tuota – onhan tämä kaunista kieltä ja liikkis tarina, mutta ei oikein kuitenkaan Welhottaren makuun. Jotakin jäi puuttumaan. Sitäpaitsi, tunnen lukeneeni jotakin hyvin samankaltaista aiemminkin... ei pahalla, hömpäksi sopii. Minulle tämä ei antanut mitään. J. Pekka Mäkelä – Nedut, mmmmmmmm. Welhotar piti kovasti. Aikoinaan maasta paenneet neandertalilaiset palaavat takaisin ja ottavat haltuunsa osan maapalloa, josta seuraa yhtä ja toista ,D Mukavaa kerrontaa vanhan rokkarin elämästä jotenkin tutun kuuloisissa olosuhteissa, ihmissuhteista, shamanismista ja kaikesta mahdollisesta, myös ns. normiarjesta nedujen aikaan. Suosittelen – voipi avata silmiä. Voi tämän lukea toki ihan kertomuksena muiden seassa. Huom. en luokittele scifiksi, vaikka joku muuta väittäisi. Tekijälle kiitos kirjasta!
TUHOTTUA TORSTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti