Mistäkähän tänään aloittaisi narinansa? Juu, eilinen päivä vajaamiehityksellä oli siis kiiruinen, pletto. Ei se kiire sinänsä mitään, määräänsä enempää ei ehdi tehdä. Jossain vain on käynyt pieni kämmi, eli erään henkilön käyttöoikeuksia on muutettu niin, että minä en pääse tekemään tiettyjä hommia nyt lainkaan. Argh. Tämä tuli eilen minun syykseni siis. Täytyy tänään selvittää kuka oikeasti on jutun takana ja saada minulle samat oikeudet. Muuten ei homma pelaa ja Welhotar saa huonon maineen (siis voiko vielä huonomman saada?)! Eli osa töistä odottaa tuolla tiukassa jömmassa.
Niin, tuota, siis ilmoittauduinko minä tenttiin? No en, kun, tuota, oli niitä kiireitä. Ei, ei minua jännitä eikä pelota! Ei yhtään *vääntelehtii kiusaantuneena*. Se ilmoittautuminen tuntuu vaan aina niin peruuttamattomalta. Minä lupaan, että teen sen tänään! Ihan totta *ristii sormiaan leveän selkänsä katveessa*.
Vai että Zimbon mielestä Welhotar ei ole sosiaalinen? Se on TOTTA, en minä olekaan. Miksi minun pitäisi edes yrittää olla? Tai mennä pilaamaan muiden fiiliksiä jonnekin tapahtumaan takakireänä ja ärtyneenä, koska nämä kivut saavat minut sellaiseksi? Ja Zimbo-boy, etpä sinäkään aina niin ihanteellisen sosiaaliselta vaikuta ,D Vai onko ruokalan tätsylle pitkän ja turvattoman työttömyyspolun toivottaminen kivaa ja kohteliasta? Siitäs sait, kihihih!
Kummisetä teki eilen jo tunnin sisään töitä ja säntäsi sitten innoissaan suoraan meille. Ei suinkaan sen takia, että oli lähdössä toimittamaan minun asioitani. Tärkein asia oli löytää hirttonaru (-> avainkaulanauha) uudelle lätkälle sekä stikille. Se piti olla heti ja laitettu ja valmis. Welhotarta nauratti. Etsin nauhan, etsin sopivia mylpyröitä ja järjestin kaiken kauniisti roikkumaan. Sitten Setä oli valmis lähtemään retkille. Kaikki hoitui ja jälleen kerran sain lisäpuuhaa. Kummisetä toi ison kaalin, josta pitäisi nyt laatia vaikka kääryleitä. Jeps! En kuitenkaan eilen alkanut illalla niitä enää vääntelehtiä. Sen sijaan tein muussia ja nauravia nakkeja, oikeaa juhlaruokaa, joka syötiin pieniltä lautasilta etikkapunajuurien ja herkkukurkkujen sekä sinapin ja ketsupin kanssa. Molempia nauratti, muisteltiin vanhoja! Sitä sitten jatkettiinkin vielä, koska Setä oli työstä niin innoissaan. Eli muisteltiin vanhoja käyttiksiä ja ohjelmia, hehkutettiin helppoja ja nopeita asennuksia jne. Hei, siis minäkin!!! Koko iltahan siinä meni, pitkälle oikein. Kun lopulta pääsin sänkyyn kissin viereen, sammahdin melkein heti. Keskeytymätöntä yöunta melkein 5 h, hei siis VIISI. Jeee, aika hyvin!
Tänään siis lupaan ilmoittautua sinne tenttiin. Lupaan myös yrittää tehdä töitä. Lupaan myös nauramatta syödä eväkseni, eväksinä on pari lusikallista muussia ja pari nauravaa nakkia ;D Odotan kommentteja työkavereilta. Hupia se on pienikin hupi - näissä olosuhteissa.
--------------------------------------
Purrrrrrrrrrve, kaiffat! Hei, vähäks on omituista. Mami on joka päivä nyt poiss, siis siälä duunissa. Tosi kummallisen olosta, ku se ei oo himass. Mä vaan goisin yksin ja sillee. Vähäks on ikävä. Mutt eilenki mä en mukamas heränny, ku se tuli. No siis oikeesti mä kyll heräsin, mutt mä flöittasin, ett mä en heränny. Mä halusin, ett se huutelee mua ja vähä hualestuu tai jotai. Höh - se sanonu mitää. Höpisi vaa, ett antaa kissin nukkuu. Ei niinku yhtää välittäny meikäläisest. No sitt se teki noill sitä ruakaa. Enkä mä saanu mitää *möks*! Vaiks mä en syäkkää nakkei, nii ni mun miälest mull kuiteski pitäis niit tarjota, eiks? Ett mä voisin jättää sitt syämättä. Nyt mä söin sitte sitä lohimärkäsafkaa, se on aika jees. Ja raksui. Ja sitt mamiska aamull taas onnistu heittelee mulle napikoita just sillee ku mä tykkään. Ett mä saa juasta ne napikat kii ja hyäkkii kunnolla. Vedin mä muute eilen illallaki oikee kunnon juaksuhepulit, ku noi vaa joris eikä välittäny musta. Sitt ne alko kyll välittää ku mä juaksin häntä pörhöss ja jolisin mennessäni! Huisin hurjaa meininkii... ja sitt mamin viakkuu goisii, mmmm. Oli taas nii lämpöst ja mukavaa. Sen takii mun pitiki herättää se, vaiks se jotai vänisi, ett ois voinu goisii vähä viälä. Turhaa, orjan tarttee herätä sillon, ku mä tarviin mun aamuheekut, ulkoiluu ja semmost. Kyll se sen tiätää, nii miks se sitt aina narisee?
Jahas, juu! Mami käski sanoo, ett toi on Hesarist, ett se oli niin liikkis juttu sen miälest... mutt aika huanost se on sen laittanu, ihan vinoski. Mogas taas, ei orja osaa *huoh*. (Toim. huom. ei, ei osaa, mutta parempi tämäkin kun ei mitään, ei ainakaan Vincentiä =E). No, mä jään taas goisii ja miättii omiani, huamiseen!
-------------------------------------------
Minä jään odottamaan, josko joku tulisi keittelemään kaffetta!
Päivän slogan: Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella, mutta jossain sitä on uteliaankin märehdittävä...
Päivän biisi: Higway To Hell
Luettua: Setä kävi siis hakemassa muutaman kirjan minulle, ziitosta vaan! Mukana oli myös Hannah Alexander - Vala sitoo (sarjasta Päivystyspoli ,D). Ehh, tämä on sitä ristillistä kirjallisuutta, mutta eipä tuo tässä ihan hirveästi haittaa. Luo vain lievää epäuskottavuuden tunnetta. Valitettavasti Mr. J. ei ole mm. tullut maksamaan minun sähkölaskuani tahi häivyttänyt kipuja tms. sinne minne ne kuuluvatkin. Kirjasta - sujuvaa kerrontaa jenkkityyliin, mukaan on ängetty dharmatiikka, rhomantiikkaa, ristillisyyttä ja kaikkea melkolailla päällekkäin... Sopivaa luettavaa siinä kaalikääryleiden tekemisen lomassa. En suosittele kuin asioihin vihkiytyneille *virn*. Polgara on täysi pakana, juu nou!
KETTUMAISTA KEKSIVIIKKOA!
PS. Ne keksit voi yrittää noutaa täältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti