Ehheeh - tai ei siis naurata pätkääkään! Exähän oli "muka" katsonut, ettei Belgarion ole kotona. Juu, kännipäissään, prle. Poika oli kuulemma ollut nukkumassa. Ja vaikka ei olisi ollutkaan, mikä oikeutus hänellä on syyttää minua siitä, että olen muiluttanut tai yllyttänyt Belgarionin jonnekin? Soitin eilen sitten Belgarionille ja kerroin tämän koko tarinan. Oli vähän ihmeissään, siis että ketä oli etsitty ja mistä. Ei ensin ymmärtänyt lainkaan. Kun sain lähes sana sanalta selvitettyä tilanteen, sanoin vain, että kai hän nyt ymmärtää, miksi erosin isästänsä. Ei tuollaista seko-hämäröilyä kestä. Lisäksi exällä on muitakin omituisia tapoja, niistä joskus toiste. Ei paljon kiinnosta! Eli Belgarionin pitäisi nyt olla hyvässä tallessa omassa tuvassaan Riksussa, herätys on ollut n. 12 min. sitten ja meno lienee ennallaan. Erityiskoulutus on lähes puolivälissä, jee! Lomallekin pääsee taas ensi vkonloppuna, ellei erityistä komentoa tule. *puuuuh*
Eilinen menikin lopulta aika kepoisasti, vaikka nukkuminen jäi tod. huonoksi. Sain pestyä pyykkiä (ihana kone!) sekä esiteltyä kosmeettisesti imurille keskilattioita. Ystävä kävi kylässä, oli ihan mukavaa jutella ja juoda kaffetta kahden kesken. On nimittäin kivaa, kun joku muukin käy kylässä, eikä vain Hörhö ja kummisetä. He eivät ole vieraita, he kuuluvat lähinnä kalustoon - toisinaan, ikävä kyllä. Ruuaksi ahnehdin illalla perunoita ja kilon ruusukaalia. En siis syönyt koko kiloa, mutta keitin valmiiksi. Mussutin sitä siinä perunan kupeessa, vähän raejuustoa ja mausteita päällä, lisänä sienikastiketta. Olipa hyvää! Samaa on tänään eväksenäkin. Lisäksi omenapäärynä tai päärynäomena, kumpi se ikinä sitten onkin! Onko terveellistä, täh?
Muuten, niin, töitä on ja jäljessä pyyhitään. Ja kaiken muun lisäksi on vielä maanantai! Prletto. Aina on jotakin tekemättä, koskaan ei ole ns. ajantasatilanne. Tämä ei ole sellainen työ, jossa se olisi edes käytännössä mahdollista. Aina siis on kiire, ainakin vähän. Taidan taas siirtyä tänään katsastamaan hakemuspohjia. Lisäksi valmistaudun keskiviikon lekurikäyntiin. Ja sitten pitäisi... ai niin, lupasin olla pari päivää puhumatta niistä typeristä opiskeluista. Mättää vieläkin oma mänttiys, että Welhotarkin osaa olla tyhmä!
-------------------------------------
Huamenta, toosi hianoo huamenta, kaikki kissikaiffat! Meill oli eile vähäks pahaa ruakaa. Tai mä en siis ees syäny. Kaalii! Jäks! Mä sain sitt onneks puukkiruakaa, sitä hyvää. Mut hei, sitt kävi ihan mun suasikki-ihmine, mun Gummititi. Se on siis tosi kliffa leidi. Mutt enks mä mogannu taas. Siis joku tuli, joku kumma iski päähä. Mä puretin-hyäkitin sen handuu. Tsori, Täti, ihan hirveesti! Mä oon ihan kamalan pahoillaa ja mamiskaki viälä illalla vähä sano mulle, ett mä olin tuhma. Mä en vaa voinu sille mitää. Hei, jos ootte lukenu mun aikasempii juttui, nii tällee on käyny pari kertaa mamin kaa ja kerran Kummisedän kaa. Mamiihan mä raatelin oikee pahasti =( Nii, Gummititi, voisinks mä saada anteeks? Mä lupaan ja vannon yrittää olla kilti kissinka, jookosta. Ku mami uhkas, ett sä et enää tuu käymää olleskaa, jos mä hyäkin-puretan-raapitan. Nii ja se lupas ostaa semmost kissirauhoketta tai jotai! Ett jos sä kuiteski joskus taas tulisit? >o< Tää kissi täälä pyytää massullaa anteeks ja yrittää, hei oikeesti yrittää olla nätisti! Enempää mä en voi lupaa...
Eihä kukaa voi olla näi piänelle paha, eihä? Mä meen nyt viälä goisii ja vähä funtsii näit jutskii. Tarttee laittaa pää joteski kondiksee >O< Huamisee...
-------------------------------------------
Vincent, syytä olisi! Minun arpeni ovat vieläkin nähtävissä.
Päivän slogan: Minä synnyin tällaiseksi. Mikä on sinun puolustuksesi?
Päivän biisi: Spanish Caravan
Luettua: Hillevi Wahlin pakinoita - Paksu täti rokkaa tykimmin, keski-ikäisen paksuhkon (ainakin välillä) leidin mietteitä ja oivalluksia. Oikein suositeltavaa luettavaa, hihityttävää, ei stressaavaa. Ei sisällä laihdutusvinkkejä tms. ainakaan tosissaan. Lue, hihitä ja nauti suklaalevyn kera! Ari Paulow - Kahden tulen välissä, kotimaisen perinteisen vauhtidekkarin ystäville mukava tuttavuus. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, lievästi hupia, naisia ja viskiä mukana. Eli aivan käypäistä luettavaa, lievästi Welhotar vierastaa tiettyä asenteellisuutta tekstissä... Muuten tällaisen tyylilajin ystäville varma valinta Oulusta.
MAHDOTTOMAN PITKÄÄ MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti