Täytyy sanoa, että tällä kertaa EN aloita valittamalla. Siis aloita, huom! Totean vaan, että näköjään sitä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, muillekin eikä aina minulle. Eli ihan oikeasti huonomminkin voisi olla, aika karmea tunnustus minulta. Näin nyt kuitenkin asiat on nähtävä. Eikä tämä ole positiivisesti sanottu, tämä on asioiden hyväksymistä siten kuin ne nyt juuri sattuvat olemaan!
Jos ketä kiinnostaa eikä ole lukenut Hesaria 21.6., toveri toisaalta toimitti lehdessä olleen jutun fibromyalgiasta. Juu, oli pakko kirjoittaa tämä auki hakusanojen takia *wirn*. Ihan vaan teillekin tämä siis luettavaksi - kerrankin minusta asiaa!!! Eli tässä linkki artikkeliin, eipä ollut muuten kovasti näkysällä netti-Höskässä. Joutui oikein etsimään, sano. Mutta kuvaa aika hyvin lekureiden suhtautumista ja sairastuneen tuntoja. Tosin em. henkilö ei ehkä ole tyypillisin esimerkki, mutta silti ihan hyvä. Tuo loppu vähän jää raivottamaan ”voi ottaa päivätorkut”, hmph...
Lähetin muuten tästä kopsun omisarvikselle, joka onkin ylläri-pylläri lomalla. Ilmeisesti en siksi ole saanut edes potilasasiakirjoja. Koska hän on myös vastaava ttl *pthyh*, hänellä lienee asiaan myös puumerkkinsä pantava. Hain muuten eilen mömelöt taas apteekissa ja yhdellä repsulla oli niitä prleen Ketipinoreja se 90 kpl. Tuttu seutti siinä suoraan ihmetteli, miksi niitä oli määrätty ja millainen olo minulle tuli. Kun kerroin, oli leidi melko kauhuissaan ja sanoi, että kyllä hän on kuullut kaikenlaista tästä ao. lääkkeestä, mutta isommalla annoksella ja pidemmän käytön jälkeen. Totesimme sitten siinä yhdessä, että tod. lienen jotenkin yliherkkä näille mömmöille. Eli kaikki muutkin tuntemukseni mielipidelääkityksistä eivät tod.näk. ole mitään omaa keksintöäni (no, ei todellakaan) tai psykosomaattista vaan minä yksinkertaisesti reagoin vain niihin herkemmin kuin joku toinen. Hyvä, että tuli juteltua hänenkin kanssaan asiasta, vahvistaa kantaani. Olen tähän asti totisesti ja oikeasti suostunut kokeilemaan loppupeleissä ihan kaikkia määrättyjä mömelöitä, mutta mikään ei ole tehonnut ja kaikista on tullut melkoisen kammoja oireita. Huippuna Lyrica, jota kuulin erään herran syövän fibroon 350 mg / vrk ja pärjäävän hyvin - ja meikä oli 75 mg:sta 2 pvää pihalla kuin lintulauta.
No, se ehkä sairauksista! Siirrytään sitten näihin konepuolen sairauksiin. Työkoneen sain toimimaan aamulla ihan ok lopulta. Tosin siinäkin alkoi iltapäivällä taas jokin tökkiä, meillä ajetaan näitä päivityksiä nyt tosi tiuhaan. Ei niitä kyllä päivällä pitäisi olla, tai ainakin niistä tiedotettaisiin... en nyt tiedä, mitä sanoa asiasta. Epäilen edelleen, että jossain on pieni säähköonkelma, joku piuha jossakin. Minut tietäen arvaatte, että en millään ole päässyt kaikkiin naruihin käsiksi. Täytynee pyytää joku notkeampi kaveri tänään apuun! Kotikone on aivan pershiillänsä, en muuta sano. Asetukset eivät pysy, Winkku tilttaa ilman mitään – siis vaikka olisin keittiössä – tilt! Belgarion yritti antaa meilitukea, tein mitä piti, ei onnistu -> sama jatkuu. Hän saa seuraavalla lounaalla tutkia asiaa tarkemmin. Minä en enää jaksa, oikeasti. Kun minä vain tarvitsen kirjoituspohjaa ja nettiyhteyttä ja niiden olisi pelattava saumattomasti milloin tahansa. En minä paljoa pyydä, enhän? =I
No, eilen kävin hakemassa kolme opusta postista, ne mömelöt apteekista sekä kasoittain kuivatavaroita kaupasta. Sellaista tarpeellista, joka oli kaikki lopussa; kaffet, näkkärit, vessapaperit, kissinpurut, osa kissanmuonista jne. Hyvin selvitty, sanoisin. Kotiin tultua melko repo. Näin alkuviikosta ei kuitenkaan ihan hirveän poikki, jaksoin jopa tehdä ruokaa ja syödä. Kissa oli puolestaan närkkiintynyt ja tulostanut minulle lämpöiset ”Teretulemas öhtupuhkuselt!” –oksut. Niin kiva ja kiltti kissi... *ärisee*.
No niin, ei tänne siis todellakaan mitään kurjuutta kummempaa. Nyt vitamiinit, mömelöt, kaffet ja kaikki normiaamun appeet sisään ja sitten odottamaan tehoja ja pakolliset aamupuuhat sen jälkeen. Toki, toki minä muistan ehdottomasti käydä aamutupakalla sekä kastella vesikasvatuksessa olevan kesäbasiliskonkin...
Tänä aamuna ei teille, armaat lukijat, sitten muuta. Olen suoraan sanoen taaas kirotun väsy ja melkoisen kipeä, joten lukulistaa ja muuta ehkä huomenna. Sentään on kirjoja ja lukuhaluja. Mitään muita haluja ei enää olekaan ,D
Ai niin, sen verran vielä, että Litha meni kuten pitin: katsoin auringonnousun sekä –laskun enkä edes nukkunut välillä. Luontoonkin kiinnitin huomiota, varsinkin toiseen luontooni *ehhh*. Että tästä eteenpäin vain kohti pimeyttä jälleen, jihhaa!!! *kiljuu innosta*
POLKA LÄHTEE, KOHTA TAAS TULLAKSEEN HÄIRIMÄÄN KUNNON KANSALAISIA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti