Tiedä häntä, pitäisikö sitä edes yrittää päivitystä. Eilinen meni vähän pärsheelleen eikä ollut meikäläisen vika. Toomaksen mukaan joissakin lokeissa on ollut samanlainen ongelma ja yst. härra poisti sen. No, sain ohjeet miten korjata tilanne jatkossa mikäli näin tapahtuu. Ja minä kun laadin oikein jättipäivityksen kaiken lusmuamisen jälkeen =(
No, ihan ensiksi: muistatte kai, kun manailin, että invataksoja ei kouluteta tarpeeksi. Sinä yhtenä aamuna kun ajeltiin taas sight seeingiä ympäri Tsadia. No, eilen tuli sitten vastine. Tai oikeastaan otsikkona oli Vastinen – se kyllä kuvaakin erinomaisesti jälleen asiaa eli tässähän tämä:
Annoitte palautetta 20.5.2010 tehdystä Helsingin Matkapalvelun työmatkasta jolloin jouduitte ohjeistamaan kuljettajaa, koska hän ei osannut lukea navigaattoria eikä hallinnut paikallistuntemusta.
Todennäköisesti ollut uusi kuljettaja liikenteessä. Olemme välittäneet liikennöitsijälle viestin lisäkoulutuksen tarpeesta.
Ystävällisin terveisin xxxxxxxxxxxxxxxxx
Aivan, ihan asiallinenhan se, tavallaan. Mutta aina sama juttu, Matkapalvelu ei ota mitään vastuuta koskaan mistään itse. Ei sitten millään. No, toivottavasti asia on mennyt oikeastikin eteenpäin. Ketuttaa, kun nyt on paljon sijaisia ja kesätyöntekijöitä. Ei muuten, mutta pitää olla itse niin helkkarin tarkkana, että ajavat oikeaa kautta ja edes vaihtavat oikealle kaistalle. Sen ei pitäisi tietenkään olla asiakkaan tehtävä, mutta jos sitä ei tee, matka voi pidentyä puolella tunnilla. Ai, että minulle sillä ei ole väliä, kuten on sanottu useamman kerran? Kyllä pirulauta on, se on puoli tuntia liikaa muista puuhista ja varsinkin lepuutuksesta! Nih kerta... suurin osa kavereista on kyllä ollut ihan mukavia. No, nyt tänään tietysti tapahtuu, kun tästä kirjoitan ja on muutakin kyytimistä.
Se muu kyytiminen on tällä kertaa reumatologin vastaanotti töiden jälkeen eli klo 16. Argh, leidi ei ota vastaan kuin iltaisin eli tekee päivätöitä muualla. Raivostuttaa jo sekin. Ja häntä suositteli siis omisarvis... pahaa pelkään. Toivottavasti he eivät ole ystäviä tai muuten sielun siskoja! Jos ovat, meikä onkin ulkona jo klo 16.05 ja odottaa mitä vimmatummasti taksoa kotoon!
Varastolla ohjelmisto oli päivitetty *vaisu jee* ja iltapäivällä se alkoi näkyä outoina kysymyksinä ja KÄÄÄÄK-huutoina sekä Varaston pitsiniskoille epäluonteenomaisilla reiluilla manauksilla *heheheh*. No, kävin neuvoilemassa ja etsin itsekin muutamia asioita esille jo varmuuden vuoksi. Tästä tulee kyllä vielä sanomista. Kun yhdelle leidille kerroin, miten ohjeiden ja standardien mukaan tehdään tästä päivästä lähtien, hän kieltäytyi tekemästä niin. Sanoin sitten vaan, että minä kyllä tsekkaan ja näin tehdään Ylemmässä Varastossakin. Jätin asian sitten sikseen. Ohjeistusta Terävämmälle Päälle kun ei ole laadittu lainkaan, vain rotille ,D Vielä tästä erinomainen soppa syntyy, sanon minä. Tulen rapoamaan aiheesta, kaikkiahan tämä kiinnostaa niin maan perskaleesti, eikö?!
Ehkäpä tämä sitten – miten tupakointi aiotaan kieltää jokaisen omassa kodissa, ei tietenkään omakotitaloissa.... *kiroilee ääneen*!
Ei, minulla ei ole mitään uutta eikä jännittävää kerrottavaa edelleenkään. Vinski vietti eilisen päivän parvekkeella ja oli tyytyväinen. Saa tehdä niin tänäänkin....
Minä taas aloittelen normaalit aamutoimet ja menen myös parvekkeelle AAMUTUPAKALLE – eipä ole oikein hyvä olo tänäänkään, hmph.
Päivän slogan: Terrorin vallitessa on osallistuttava vallankumoukseen!
Päivän biisi: Itseoikeutetusti tietysti First We Take Manhattan
Luettua: Josiane Balasko – Asiakas, seksuaalisia palveluksia tarjoavan nuoren miehen / pojan ajatuksia sekä asiakkaan pähkäilyjä. Dharmaa, koska vaimo saa asian selville tai oikeastaan se kerrotaan hänelle. Poikkeuksellisen virkeä vaihtoehto vaikkapa Puumalle ;D Suositan tsekkaamaan teoksen ja linksun... Pascal Mercier – Yöjuna Lissaboniin, arvostettu opettaja jättää tuntinsa kesken ja lähtee erään naisen hahmon perässä Portugaliin. Ilman tietoja, päämäärää tai ajatuksia. Jo matkan aikana selviää kaikenlaista miehen sielunmaisemasta ja tämä onkin yllättävän mielenkiintoinen opus, vaikka aluksi ei siltä vaikuta. Varauksellisesti suosittelen eli linksusta lisää. Ira B. Nadel – Leonard Cohen, elämäkerta. Kaikki, mitä Cohenista on mahdollista tietää ja nyt suomeksi. Tämä tykkäsi tietysti täpöllä ja suosittelee ihan jokaiselle! Uskonnolliset taustat, runoilijan ura, huimeet ja naiset tulevat tutuksi kuin myös sitten musiikkikin – hyvä opus. Eva Pietarinen – Sarah, kertomus suomalaisesta juutalaistytöstä, jota heitellään valtakulttuurin ja juutalaisuuden välillä joka asiassa. Kertomuksen pilaa jokin outo vivahde, jota en nyt juuri tunnista. Ehkä ajankohta eli sotien aikaan syntynyt, on hiukan erilainen kuin odottaisi. Eikä tässäkään nyt kyllä vältytä stereotypioilta, vaikka pääasioista onkin kerrottu kohtuu neutraalisti. Ei oikein ota eikä anna. Cohenilta parempaa tietoa muuten myös juutalaisuudesta, asiaa ja tiukkaakin sellaista. Eli unohtakaa tämä kotomainen romaanikudelma.
JAHAS, SE ON VARASTOPÄIVÄ TÄNÄÄNKIN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti