Täytyypä myöntää, että eilinen meni – siis meni. Ei edelleenkään huvituttanut yhtään mikään. Mikään muu kuin lukeminen ja lotkotus. Olisi ja pitäisi, ähh. Annoin olla, mitäs minä, prle. Ei tod. huvita, ei jaksa, ei haluta.
Aivan pakolla laitoin muonaa, myös evääksi. Kävin pakkoruiskussa, väkisin. Joo... sitten jämähdin yhtäaikaa lukemaan ja kuuntelemaan Froikkareita. Ehh, paaaaaaaaaaha yhdistelmä. Hirmuinen viinahinku, hirmuinen hinku kuunnella biisejä vinyyliltä – karmiva yhdistelmä näillä kulmilla. Melkein, melkein, muttei ihan. Siis juutuupiva ja vettä. Ähh. Ei sama. Alkoi itkettää(kin). Itsesääliä. Vain.
Nyt olisi tarvis kunnolliselle perskännille sekä jonnekin kuuntelemaan oikeaa musiikkia! Uutena juttuna kerrottakoon, että alakerran naapurien svinduilun lisäksi seinänaapurin kaunis leidi kirjoitttelee parvekkeella läppärillä. Aina kun menen ulos tupakalle, hän häipyy sisälle! Hän itse polttaa jatkuvasti – ilmeisesti häiritsen hänen esteettistä silmäänsä – olin kuulevinani jotakin, että taas se läski ilmestyi sinne, kun hän oli kirjoittamassa. Oujjee, miten ihania ihmisiä. Minä olen haju- ja näköhaitta. Voisiko joku kiikuttaa minut suoraan ongelmajätelaitokselle?
Ketuttaa koko viikko heti alkuunsa. Kaikki mitä taas pitää ja pitää. Pitää, vaikka olisi kuinka kipeä, väsynyt ja vittuuntunut. Minähän olen, kaikkea. Juu, tänään ei kuulkaas tule tästä tämän kummempaa. Ei mikään väläytä missään. Ei edes salama. Eikä Salama. Kehno vääntö.
Ei siis irtoa. Joskus toiste sitten.
Päivän slogan: ...aika ois aamudrinkinkin ja huomenna päivä on uus...
Päivän biisi: Kipee
Luettua. Stephanie Meyer – Bree Tannerin lyhyt elämä, öhh, eihän tästä voi sanoa yhtään mitään. Karmeeta paashaa paketissa, teinareilta rahat pois. Pysykää viisaammat erossa. Tunput likaantuu – ja mielikuvitus. Åke Edwardson – Sen kutsuu elohon. Winter on poistunut kuvioista ja tämä kirjahan on kirjoitettu ennen Winter-episodeja, joten... erinomainen vaihtoehto. Göteborgissa puuhastellaan tällaisen helteen kourissa kaikenlaista, mm. murha ja kaikenlaista kaupankäyntiä. Suosittelen, Edwardsonia melkein parhaimmillaan. Antero Gustafsson – Marko Aho – Mikko Saa Relaa, eli Pekka Myllykosken laulutekstejä tarinoilla höystettynä. Juu, no ei niissä tarinoissa paljoa ole. Kuultu jo osa, ainakin ,D Sen verran nähty FMEJ:tä, Maltaan haukkoja ym. keikoilla. Juu, en laske enkä kerro enempää. Terveisiä vaan, frendit!!! Ostetaan, jos saadaan kohtuuhintaan opus jostain. Ihan kannatuksen vuoksi, saa sillä jonkun tuopin!
VAIKKA KÄNNI PALJON KORJAA, EI TUO SE VARTTA NORJAA, EI PALAUTA SE EILISTÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti