Oujee! Sain kuin sainkin hoidettua eiliset asiat. Pankkijutut olivatkin lopulta ihan ok, lähettävät maksutta uudet tunnarit eli ei oma moka *phuuh*. Olivat vaan vaihtaneet jossain vaiheessa systeemeitään, minulla oli vanhat paperit ;D Ehh, en ole siis edes saanut uusia, olen ilmeisesti tullut asiakkaaksi juuri siinä vaihdon tienoolla. Samoin Sjonera oli saanut maksun eilen tilillensä, vaikka maksoin sen 20.6. eli se oli kuin olikin käynyt jonkin sotkuselvityskeräilyerätilien kautta. *phuuuuuuuuuuuuh*. Ja töiden jälkeen kävin viemässä vaihtohakemuksen Byrokratialle. Ihan hienoa muuten, mutta omatekemät muutostyöt pitää vielä faxata tänään eli kopio käy. Kun heillä nyt on kuitenkin eiliseksi päivätty hakemus siellä, lienee ok. Myöhemmin ehtii sitten vielä toimittaa alkuperäiset sopimukset, niillä ei ole siis kiire vielä. *phuuuuuuuuuuuuuh*. Johan niitä siinä olikin. Asioita siis. Meikäläiselle.
Yritin soittaa vaihtokaverille vielä asiasta, hän ei vastannut. Jätin sitten vaihtoa hoitavan leidin tiedot ja puhelinnumeron sekä em. tekstin lyhennettynä hänellekin sähköpostilla. Tosin tietääkseni hänellä ei ole muutostöitä eli ei siis kiireellistä. Hassua, jotenkin häntä on vaikea tavoittaa eikä hän oikein... niin... on kyllä innokas, mutta... Jokin hassu vaikutelma jää. Olisiko velkaa tai kaveri vain niin zen, että tämä on vähän toisarvoinen juttu hänelle. En tiedä, eikä ole minun asiani tietääkään. Kunhan hommat hoidetaan, se on aina mielestäni pääasia!
Että käy tämä helle oikeasti päähän. Varastolla ei ilma liikahdakaan, vaikka yritän saada aikaan ristivetoa vastapäisen tyhjän huoneen ikkunat aukomalla jne. Ei se auta kuin pari tuntia aamusta. Iltapäivä on kuin kehnossa saunassa, argh. No, sen nippa-nappa vielä kesti. Mutta sitten tuli noutotakso, helkkarin vanha auto. Kuskin ns. nimikkoautossa oli käynyt varkahia ja hän oli joutunut ottamaan ikuvanhan vara-auton, joka oli käynyt noin puoli tuntia kerrallansa. Jo kyytiin ottaessa aapaili, kuinka kauan kestää. Eikä se sitten kestänytkään, piti ajaa loivaa ylämäkeä ja mutkitella Byroohon, joten siihen jäi. Auto ja kuski. Kuumenivat liikaa. Minulle hän sentään soitti uuden tavistakson, joka vei miellyttävästi ilmastoidussa autossa pitkää reittiä (no kerrankin en yhtään hermostunut) kotoon.
Täytyy myöntää, että tällaisella kelillä olisin mieluummin kotona. Ei siellä paljon viileämpää ole, mutta pukeutuminen on hieman *köh* vapaampaa. Varastolla kun joutuu olemaan ihan oikeat, kunnon vaatteet päällänsä. Kotona saa olla miten huvittaa. Ainut ongelma on k i s s a. Juu, katsokaas kun Vinskiä ei ole koskaan kukaan kasvattanut, joten kynnet ovat hyvin epäsopivasti esillä ja hän tarraa mielellään esim. rintamukseen, käsiin, hihoihin jne. Arvatkaas, mihin kissa tarraa mieluusti yöllä kääntyessään (tai kun minä liikun). Nukun nimittäin alasti ja kissa nukkuu polvitaipeessa. No tottajumaliste kissa tarraa ensimmäiseen ulokkeeseen eli Welhottaren jättiläskiperseeseen. Ei enää riitä, että kädet ovat täynnä reikiä, joita eilen jo ihmiset katselivat *narkkari, ties mikä*. Nyt on pärshekin reikäinen, siis siinä on enemmän reikiä kuin sinne oikeasti kuuluu! Että kivat teillekin – en vaan kestä mitään kalsareissa nukkumista näillä ilmoilla. Toisaalta, jospa jättäisi pesemättä *yöks*...
Muuten ei erikoista. Täksi päiväksi on luvattu vielä helteisempää. Ei jaksaisi mitenkään, mutta pakkohan se on. Kaffetta ja äkkiä, mömelöitä ja tomaattimehua, kärtsätty tomaatti-basiliskoleipä kans.
Jahas, se on viikon vinkin aika: Minä Itte olen laatinut tämän viikon JukeQuizin kysymykset ja ne ovat oikeasti nyt helppoja helteen varjolla *tsihih, eikö ollut hauskasti väännetty?*. Joten käykääs kokeilemassa, hush siitä Ujittamolle!
Päivän slogan: Totuus on niin arvokasta, että sitä kannattaa käytellä säästäväisesti!
Päivän biisi: Poroporvarin kohtalo
Luettua: Liisa Kinnunen – Liisan oppivuodet. On se hyvä, että joku osaa kehua ja arvostaa itseään niin mahtavan komean upean mahtavasti. Lisäksi paljon erilaisia ”vaihtoehtohoitomuksia” mainostetaan niin, että pahaa tekee. Kertokaa heti, jos jonkun taudit ovat parantuneet em. keinoin! Jooko... Eli valitettavasti tätä en suosittele sitten yhtään kellekään. Tässä käydään läpi kaikki, mitä on keksitty ja hyvin voidaan – ja jaksetaan kehua itseään! Nämä ovat siinä mielessä pelottavia asioita, että joku voi jättää oikean ja tarpeellisen lääkityksen pois uskoessaan täpöllä, joten argh! Kesken lukemisen melkoisen hyvä tiiliskivi, josta lisää myöhemmin.
TÄMÄ TILAISI VÄHÄN UKKOSTA JA PALJON SADETTA, JOOKOSTA?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti