Mitäpäs tässä huono huokaisi *huokaus*? Mitään ei ole tapahtunut, ei millään rintamalla, ei ainakaan asuntosellaisella. Taidan siis aktiivisesti unohtaa koko jutun. Tosin tämä vaihtokaveri voisi edes ilmota, jos hän ei enää olekaan kiinnostunut asiasta, toivoo tämä. Eli unohdetaan koko kämppä... Hetken sitä jo ehtikin pähkiä kaikenlaista, kivaa ja vähemmän mukavaa. Näin se käy yleensä muutenkin. Mutta ei huolta, minä olen jo tottunut siihen useiden kymmenien vuosien aikana!
Varastolla on pientä kiireen poikasta, ylläriksi asti. Vielä töissä olevat tekevät rästihommia erinäisestä tärkeästä syystä ja siitähän kärsin minäkin. Jäljellä on myös jonkin verran isoja ja hankaloita asioita, joita on venytetty ja vanutettu. Ne sitten kaivellaan myös aina kesällä esiin ratkottaviksi, joten niidenkin kanssa on tässä pähkitty. Tänään pähkitään lisäksi työnjakoa meidän työkavereiden kesken eli pidämme Upon kanssa palaverin asiasta. Lähinnä kyse on siitä, miten lisääntyvät työt jaetaan syksyn alussa eli se, mitä minulle tullaan kasaamaan lisää. Toki tiesin tämän ja selvähän se; siksihän minut vakinaistettiin ja liksakin vähän nousi. No, tämä on siis ihan asiamiitti eikä kauaa kestäne. Hommat on suht helppo jaella, ainakin minun mielestäni... Tarvitaan vaan pomon siunaus tällekin, josta jo keskenämme olemme jutelleet epävirallisesti.
Muuten vain on se normaali roudauspäivä. Kirjoja tulossa reilun oloisesti, suurin osa uutuuksia. Pari sellaista, jotka olen lukenut ja halusin lukea uudestaan. Olenko muuten kertonut, että koska pääsen kirjastoon vain kerran viikossa, minun on aina varattava haluamani kirjat eli maksan aina sen 0.50 €/kirja. Vuoden aikana saan kyllä menemään kohtalaisen summan eli ainakin itse käytän jo ns. maksullista kirjastoa. Toki joskus hyllystäkin jotain löytyy, mutta kun... minä oikeasti olen lukenut niin älyttömän paljon eloni aikana, että en kehtaa edes kertoa. Eli ei sieltä useinkaan lukematonta opusta löydy – tai jos löytyy, ei se ole kiinnostava missään mielessä.
Kun nyt kirjat ovat aina tapetilla *tsihih*, tässä linksu vähän erilaiseen antikvariaattiin, josta voi tehdä erikoisia(kin) löytöjä! Siis hei, lukekaa huolella tarjontaa, vaikka vähän pilkekin silmäkulmissa ,D Erilaisuutta tarvitaan!
Tein eilen illalla taas kauppalistaa eikä se koskaan juuri enempää muutu, mitä nyt tarjoukset täytyy laittaa erikseen muistiin ,D Eli se, onko tomangeja ja paprikoja tarjouksessa tänään Liiterissä vaiko Rismassa ja jos ei, pitääkö ne ostaa tsioskista. Elämä on täynnä valintoja! Huomasin taas, että kassit kyllä tulevat tipitäyteen. Kele, eikä apuja ole. Hörhöllä on maksupäivä ja hän olisi minulle vähän avonainen, saas nähdä, soitteleeko mies vai unohtaako aktiivisesti asian. Ja jos soittelee, milloin ja missä kunnossa sekä voisiko häntä pyytää avittamaan? On tämä niiiiiiiiin vaikeaa. Toisaalta, minulla on sen verran rahaa, että voin ostaa vihanneksia, kissanruokaa ja varmaan vielä muutakin syötävää. Onhan sekin jo jotakin, sano *kumartelee Varastolle päin*. Ai niin, Serkuista löysin eilen tyrnijuggaa (astelpaju!), njam, minulle vaan vähän liian makeaa. Sisältää kaikkia hyviä basiliskoja, on funktionaalinen elintarvike jne. kans, tämä muuten kyllä suosittaa eli herkkuva oli. Makua olisi saanut olla enempi! Juu, suklaata Belgalle ja itselle ihan vähän, keksikakkua, keksejä, kuivahetelmiä, mehua, kantarellijuustoa... Siinä se taisi taas olla viikon herkut kahdelle.
Ei, tässä ei ole optimismin häivääkään! Pois se minusta, kirottu! Nimittäin jos jollakulla ei ole mitään tekemistä tänään ja huomenna, kannattaa lähteä tänne! Eilen Radio Suomesta tuli tapahtumasta NIIIN hillittömän huono mainos, että meikäläinen meinasi pissiä työtuolilleen, tenatti oikein kunnolla meinaan! *käkättää vieläkin*. Lukekaa ihmeessä, osallistukaa Puolangan pessimismipäiville - se on Polgara mielitapahtuma Suomessa tänä vuonna. Hah, tyypillisen pessimistin tapaan en pääse edes mukaan! Ja jos pääsisin, minulla voisikin yllättäen olla kivaa. Parempi siis olla osallistumatta tuollaisiin menoihin.
Ja jos kiinnostaa, koipeni ovat jälleen kuni puolikkaat ranskanpullat kiedottuina ohuisiin patongeihin – repikää siitä, repikää nyt jo! Prle, sattuu / särkee / juilii ja kaikkea vielä yhtä aikaa. Kaffetta! Mömelöitä! Töihin... *käks*
Purrrrrrrrrrvinka, kaiffanderit! Mä aattelin, ett jos mä vaiks skrivaan ihan snadist kerrankii täss väliss. Nimittäi mä oon vaa lojunu ja goisinu. Toi mamiska on jo funtsinu, ett oonks mä kipee tai jotai. Mitää kipee oo, laiska vaa. Ja ku kerrankii saa olla suulikses, on lämmint ja kliffaa ja sillee – ulkon on nimittäi tosi nasta goisii Mun Tualill ja sitt siirtyy sisää Mun Pallill tai lattiall lepää viilees välill. Ett semmost mä oon harrastanu. Kumma judeka vaa, ett yhtää en oo ruskistunu >o< Hei nii, se mun piti kertoo, ett meill on vissii nyt semmone lemmikki-kimalaine niinku. Ku eile oli jo toine päivä, ko semmone iso karvane suriseva höttiäinen lens sisää. Mä yritin hirveest mettästää sitä, mut möhkö kiälsi. Se sano, ett sitt voikii tulla hätä. Ku mä en oo kauhee painava kolli ja se on myrkylline se pistos meinaa, ett jos semmone pistää vaiks kuanoo tai jotai ja mä oisinki vaiks allergiaine ja mitä kaikkee se selitti. Nii ni, höh, mä saakkaa mettästää semmosii lentävii. Mutt yäpeehosii mä mettästän! Oon juu ollu tuala yälläkii, ku meill kert on kaikki ovet ja akkunat levällää. Sillee kyll, ett mä en mahdu niist *katkero kolliwirn*. Ja sitt mä oon saanu jääfisuu ja donarii ja kaikkee, kaakkii kans. Ja tavismuanaa. Joka päivä ei oo kyll maistunu ja siitki toi on ollu vähä hualissaa... Eikä taavii olla, mä oon iha kondiksess, mä oon vaa kissi, joll on kaavanlähtö. Mä ykäilen välill niit kaavapallukoit taas ja sillee. Ok, mutt toi alkaa koht safkaa ja divaa kaffet, mä saan kaakkii...
Tosi kliffaa viikendii hei kaikill!
---------------------------------------
Ohoh, Vincentiltä varsinainen vuodatus :o
Päivän slogan: Tahtotilani on pitkässä juoksussa loppupeleissä kuitenkin sellainen, että Varastolla on suoritettava sisäinen auditointi, jossa evaluoidaan käytössä olevia suoritustapamenetelmiä.
Päivän biisi: Musta aurinko nousee
Luettua: Dean Koontz – Pako, Koontzia taas kieroimmillaan. Kaveri on parantanut viime vuosina tyyliään opus opukselta. Odd Thomas –kirjat olivat kyllä parhaita, sano. Mutta on tälläkin puolensa! Kerrassaan viehättävän kieroutuneen ironista, jopa huvittavan puoleista kauhua ja kalmanhajuista pakoa tappajan edellä. Erittäin kekseliään ja tietävän tappajan, jolla on pakko olla apureita jossain korkealla taholla... mutta miten sitten käykään? Mukana toki myrsky, salamoita ja ajatuksia yliluonnollisesta sekä outoja avuliaita kavereita – tappajalla siis ,D Lisää linksusta ja myöhemmin toisaalla *härn*. Lisäksi luettu vanhoja opuksia omasta hyllystä...
LISÄÄ KIRJOJA JA LISÄÄ RUOKAA – VÄHÄÄN MINÄ OLEN TYYTYVÄINEN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti