Tyypillistä maanantai-aamua vaan kaikille. Sataa. Ketuttaa. Ahikin iskee. Eli ihan tavanomaista. En tahdo lähteä Varastolle. En tahdo tehdä töitä. En vaan tahdo. Onks pakko, jos ei haluu –tyylinen fiilis siis. Voi kun joku ns. hyvä haltijatar tulisi tuosta partsin ovesta, heilauttaisi sitä taikasauvaansa ja sanoisi, että ei, ei tarvitse. Jää kotiin lepäämään ja lukemaan. Tee jotakin, mitä on tekemättä ja mikä olisi kivaa! Mehän kaikki tiedämme, että hyviä haltijattaria ei ole, on vain vmäisiä pomoja! Että Varastolle tieni käy, tänäänkin. Pomokin voisi olla pahempi ja työkaverit huonompia. Palkkakin voisi olla kehnompi ja työmatkat inhottavampia.
Tosin taksoista en ole enää varma, perjantaina tapasin varsinaisen rimanalituksen. Jostakin syystä useat – tai ainakin kaksi – tapaamistani naiskuskeista on ollut niin pärsheestä kuin olla ja voi. Riivinrautoja, kamalia, ammattiinsa sopimattomia. Mamma-parat, jotka heidän kyytiinsä joutuvat... Minä sentään pistän hanttiin, esim. mitä kautta ajetaan, minusta kun Arabianranta ei ole hirveän lähellä Malmia ja leidi perstaina yhdisti työmatkan, joka muutoin on kiellettyä! En nostanut äläkkää, tiesin kodon odottavan. Mutta siis tämä omatoimisuus, joka saisi ilmetä muilla tavoin, ilmeni lievänä kiusantekona. Mamman hän jätti väärälle puolelle tietä... mamma oli sellainen maanhiljainen, joka kuiski oikeaa osoitetta. Hänet vain tipautettiin kylmästi pysäköintialueen laidalle. Siinä autoa sitten sahatessa näin mamman keppeineen ja pyöräkasseineen ontuvan täysin toiselle puolelle taloja. Ei kiva, varmasti. Minä ajatutin leidin suoraan oven eteen kälätyksestä välittämättä. Siis siitä, etteikö meille muka pääse muuta kautta, liian jyrkkä kulma kääntyä (ammattilainen?), minähän kävelin autollekin... Joo, kyllä minä nippa-nappa kävelisin juuri tuohon pysäköintipaikalle, mutta silti. Että murrr taas aasiakkaan palvojille!
Nukuin tai olin puolihorteessa eilen lähes koko päivän. Ei vaan huvituttanut mikään. Mietin alkaisinko pestä noita prleen ikkunoita yksi kerrallansa. Se voisi, siis voisi onnistua. Tosin siitä tulisi taas niin kipeäksi, että olisi sairasloman paikka. Tai sitten tänään selaan muutaman ilmoituksen. On se yksi perkele, jos ei mies rahapulassa voi ottaa yhteyttä pestäkseen nämä – aikaa menisi n. 20 min. Vttu! Taidan kysyä muualta sitten tarjouksia, jos ei silkka raha kerran kelpaa. Hörhölle kyllä raha kelpasi, heti lauantaina. Voihan vee, sitäkin kaveria. Inhoan puolta ihmiskuntaa ja halveksin syvästi loppuja! Taidan olla melkoisen pahalla tuulella tänään. Toivoisin jo olevani kotona takaisin. Kummisetäkin soitti pitkästä aikaa. Aivan, hänellä oli minulle tehtävä. Just joo, miksi kukaan ei tarjoudu tekemään minulle mitään palvelusta, prle! Kaikki vaan vaativat jotakin tai odottavat minun tekevän jotakin puolestaan, hoitavan rahoja, hoitavan asioita, hoitavan tavaroita... tekevän töitä, tuollaista outoa.
---------------------------------------
Purrrrrrrrrviska, kaiffat! Orja on taas kouluttautunu hyvi. Eile sain kunnon jauhist, oikeet lehmää, semmost heekutust, njamm. Ei vaa ollu tarpeeks, jotai se mutisi, ett seki vois sitä syädä. Nii, ett en saanu sitt koko pakettii, vaa osan. Ja kahta plaatuu kissinmuanaa. Ja napikoit pallos. Häh, mä jaksoin pari napikkaa viärittää siält ulos. Sitt tökki, en viittiny. Oli aamull viälä yks jäljell, mami vähä ihmetteli. Nyt just nyt mä vedän kunnon kakkishepulii ja riivin tota partsill olevaa koritualii. Se alkaa olla aika silppun, muute. Aina ku mä raapitan, siit lähtee isoi paloi. Ehh, mami, hei, tarttis hankkii uus tuali vissii kohta (toim.huom. ei taatusti ennenkuin se lahoaa!). Kävin kans jolisees tuala oikee kunnoll, ett kaikki tiätää, miss mä oon ja mitä mä teen. Se on tosi kliffaa, ku muute on iha hiljast ja mä jolisen >o< No nih, nyt tuun takasi tsiigaa, mitä toi on skrivannu. Aha, joo. Nii ni sitt mä tahon mun napikat. Ei tartte laittaa sinne palloon, välttis niinku. Voin syädä osan ainaski suaraa. Pari voi laittaa jömiksee, nii ett mull on puuhaa. Sitäkää ei oikeesti tartte, mä voin goisii sen ajan ku mamiska on veks. Sitt mä oon ihan pirtsakka, ku se tulee takasi. Voin tekee kaikkee ja pummii silt safkaa ja sillee, olla niinku kunnoll kissoiks oikee. Täss on viälä foto tost, ku Poika oli koton. Siin ei siis niinku oo Poikaa, mutt jos ihmettelette, miks tää foto on tämmöne, mä halusin, ett siin on kuiteski Pojan Reppu, ainoo oikee ja kunnolline Reppu.. Se haisuu niiiiiiiiiiiiiin hyväll ja on niin kliffa. Mä itte halusin sen toho mukaa.
Ett tällee meill jatketaa aamuu! Mamiiiih – laittaa mulle safkaa, hei. Huamisee!
---------------------------------------
Täytyy mennä, ruokkimaan tuo laiha, apaattinen kissa-raukka ,D
Päivän slogan: Kun yö on pimeimmillään – se on pimeimmillään!
Päivän biisi: Early In The Morning
Luettua: Kirsi Merimaa – Fatiman käsi, jaahas, taas tällainen ns. dekkari. Hmph, täysin epäuskottavaa; sieppaus, muslimit, EU, pitääkö enempää kertoakaan. Ja se rhomantiikka siinä sivussa. Joo, tämän lukee iltapalana, väkisin ja lukemisen puutteessa. Ei mitään hyvää sanottavaa muuten eli en suosittele. Charles Bukowski – Kaupungin kaunein nainen, novelleja. Tästä Welhotar piti kovasti, kuten Bukowskista muutenkin. Vanha likainen mies, joka piti viinasta ja naisista sekä osasi kirjoittaa niistä. Tarinoita myös laukkaradalta ja lehden tekemisen ihmeistä *virn*. Mukana myös jokunen yllättäväkin tarina, kannattaa siis lukea. Suosittelen ehdottomasti kaikille, jotka pitävät pienistä, likaista ja ällöttävistä todenmukaisista juopon tarinoista. Tykkäsin!!! Susan Fletcher – Meriharakat. Katkeruutta ja syyllisyyttä, tilitystä siskon maatessa koomassa. Kertomuksia vuoteen laidalta omasta lapsuudesta ja perheestä, kammottavasta koulusta ja lopulta rakkaudesta. Tilitys lapsen ajatuksista sekä nuoren naisen kasvusta vahvemmaksi omaksi itsekseen. Welhotar piti tästä ja suosittelee ns. vakavamman kirjallisuuden ystäville. Ei hömppää siis. Ajatuksiakin herättävää, kaunista ja kuulasta kerrontaa aiheista, jotka ovat vaikeita käsitellä. Erinomainen kertoja!
LOKISTANIAN KERMALLE SITÄ HIENONHIENOA PÄIVÄÄ - MEILLE MUILLE SIIS MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti