tiistai 15. huhtikuuta 2008

MELKEIN ILOKAS WELHOTAR...


Älkäätten peljästykö, en minä ole ihmisenä enkä eläimenä muuttunut! Eilen iltapäivällä oli vain aika mukavaa. Juu, nuukuusviikko ja mitä tekee Welhotar? Tietysti tuhluuttaa, no ei, oikeastaan. Olin vain varannut jo hyvissä ajoin iltapäivän vapaaksi enkä alkanut perua, vaikka ilma näytti paashalta. Mutta kas, puolilta päivin aurinko paistoi ja Hakiksessa oli lämmintä. Tuuli kyllä, mutta sellaisesta suunnasta, että ei haitannut. Jee, ihmisiä! Kauppoja! Halli! Tori! Yrjö! Vii Voan! Ja Iisalamen kusetusyritys :(

Niin, Yrjöltä perustarpeet eli shampoot, dödöt ja pieni haisulipullo, sain lahjukset. Toinen ihan kätevä juttu eli semmoinen punpulit, punpulipuikot ja töpsöttimet –laatikko kylppärikaappiin. Toinen oli huivi. Ei meikäläiselle, mutta Äitee voi siitä ilahtua, hänen värinsä! Halli, mmmmm. Taas tutkin Luomupuodin antimia urakalla. Suosittelen, spelttinäkkäri oli aika jännää ;D No, tämän terveellisyyden vatsapainoksi sitten reipas kilo priimaroiskeita hovihankkijalta. Ei yhtään läskiä eikä mitään jätepaloja, aivan huippua siis. Erilaisia mättöjä iso pussukka. Welhotar kiitteli ja murisi, mmmmmmrrrr.Kaikkea sitä hallista löytyykin, ihan totta, siis ihan kaikkea. Yläkerrasta muuten mm. löytyy se vehje, jolla purkkien kannen saa kätevästi auki, samoin erilaisia silikonivuokia yms. keittiörompetta niiden normitavaroiden lisäksi.

Sitten Vii Voaniin! Juu, jaksoin. Aikaa oli ja ehdin istua hallissa vähän aikaa. Ziis, olisin tarvinnut lisäkäsiä eli saattajaa. Teki nääs mieli ostaa vähän paljon taravaa. Ostin sitten vain ne, mitä oli tarkoituskin. Eli hottia currya jättipussin, samoin korianterin siemeniä ja jeeraa. Kaikki pussit mallia ravintola eli isoja. Lisäksi tofua, kokonaista 1.50 juuroa puoli kilova, ei tod. paha, ei. Lisäksi löysin sen, mitä taviskaupoista ei löydy eli kuivattua kookosmaitoa, purvelia siis. Juu juu, se on hyvä olla varalla, kun en aina muista ostaa varsinaista kaappiin tai laittaa osaa pakkaseen. Tästä jauheesta kun saa sitten kätevästi joko kookoskermaa tai light-versiota, jos haluaa. Koko mättö maksoi 11 juuroa. Halpaa, minusta. Tosiaan nuo mausteet olivat sellaista kokoa, jonka pieni ravintola käyttää vuodessa. Mutta meillä kun currya menee tod. paljon. Ai niin, inkivääriä ostin myös. Nyt sitten pitäisi olla toiveita jostain seksuaalisesta heräämisestäkin tai miten se olikaan. Chiliä melkein ostin, mutta kun sitä on eri plaatuja kotona jo pilvin pimein, jätin kuitenkin vielä kauppaan. Riisiäkin olin jo ostamassa, mutta kun ne kädet loppuivat! Ensi kerralla varaudun paremmin – valikoima on entisestään laajentunut. Nyt oli kyllä vähän kehno päivä, täyttivät juuri hyllyjä ja roudasivat isoja paketteja sisään, joten täydennystä oli tulossa. Ai että, kyllä minä nyt pärjään. Tein kotona illalla thai-vihanneksia, njam. Hyvejä. Teki mieli vaan lisää ja lisää, onneksi tein vain pienen annoksen, josta myös huomiset eväkset. Currya oli kuitenkin hiukkasen liian vähän, lajia kun ei osaa arvioida ennen maistamista. Mutta niin mukavaa, kun ei tarvitse lisäillä lautaselle mausteita. Tämä arvostaa kovasti! Pitäisiköhän laittaa tofua marinoitumaan, hmmm....

Iisalmen kusetus – sehän olikin jännä... Ilmoittivat tekstarilla, että vali-vali auto on myöhässä (sen piti tulla klo 13.35) ja tulee klo 14.14, auton puhelinnumero ei ole tiedossa. Klo oli täsmälleen 13.35, manailin ja poltin yhden tupakan. Tavistaksi ajoi paikalle ja kysyi, olenko P. Welhotar, no olinhan minä. Kerroin koko jutun kuskille – hänelle oli kuulemma tuupauttu aivan oudosti matkoja koko aamun ajan, hänen mukaansa Iisalami kokeilee jotain järjestelmää taas. Voihan wee, ensin Sampo, sitten Iisalami, mitä vielä? No, pääsin kotiin tosi nätisti ja ajoissa. Mutta kun eilen valitin siitä aiheettomasta tilauksesta, kosto seurasi välittömästi. Kotona konetta aukaistessa oli myös viesti Iisalamesta siitä valituksesta: Työntekijämme oli kirjannut tilauksen vääräksi päiväksi. Kyseessä oli inhimillinen virhe. Eikä sitten muuta. Jumankekka, kaikki virheet ovat inhimillisiä, kuten minä esimerkiksi! Hiukka parempi ote selityksiinkin olisi kyllä paikallaan. Ajatelkaas, jos olisin mennyt sisään odottelemaan autoa 14.14 asti. Tavistaksi olisi kuitannut jullikan ja minä soittanut kiukussa Iisalameen ja odottanut vielä ainakin puoli tuntia lisää. Että sellaista kivaa!

Varaston työläjä oli kasvanut! Tosin se yllätti sitten eli mukana olikin kaikki asiakirjat, joten selvitin sopivasti pöydän tyhjäksi ennen lähtöäni. Kyllä sinne taas on jotakin kasattu iltasella, se on varma. Mutta on hyvä lähteä, kun P-P itse näkee, että mitään ei ainakaan ole tekemättä enkä karkaa paikaltani vaan pidän ansaittua vapaata pois *virn*. Juu, oli melkein hyvä olo päästä aikaisemmin pois. Melkein kuin lomalla olisi. Särkykin lähes haihtui, kun kotona odottamassa oli fyssan kirje ja repsut mukana. Kummisetä hakee tänään särkymömelöt, ziitosta hänelle!

Rapona sen verran, että Hörhö pääsi katkolle ja on siellä nyt hyvin vahdittuna ainakin pari viikkoa. Tiukka järjestys ja lääkitys, kaksi puhelua päivässä on lupa soittaa, pari-kolme kertaa viikossa pääsee ulos ostamaan tupakkaa tms. jos on ehdottomasti tarpeen. Lisäksi laativat kuntoutussuunnitelman yms. jos on halukas. Kovasti yritin nyt puhua, että jaksaisi tämän pari viikkoa ja ainakin ajattelisi asiaa. Mahdollisuus tukiasuntoon ja kunnon asuntoon koko ruljanssin jälkeen (vuosi ainakin!) olisi aivan realistinen mahdollisuus. Tämä toivoo, että Hörhö uskoisi asiaan ja itseensä!

Illan melkein iloisin osuus syömisen jälkeen oli Virallinen Hääkutsu =O Vanha ystävä vuosien takaa kutsui häihinsä parin viikon päästä. Yritän päästä mukaan jollain tavalla, niin mukavaa, että joku vielä uskaltaa yrittää ja tällä (ja siis vielä vanhemmalla) iällä ,DD

Ja ettei totuus taas Lokistaniassakaan unohtuisi, meille on avautunut uusi mahtava muoti- ja tyyliblogi: Lumppuja ja Lureksia, käykää ihmeessä vilkaisemassa! Ette koskaan taatusti unohda näkemäänne =D

------------------------------------


Purrrrrrrve, kaiffat! Nonnih, toi orja kerranki tuliaisii. Siis niit roiskuleit, ne on melkee parempii ku munuaiset. Mä sain hurrrrrrrrrrrrjan hyvii biittei ja sitt kissinmuanaa, aamull kans. Mmm, kilti mamiska. Enkä mäkää ollut tehny mitää isoi typeryyksii, ainakaa en tunnusta, jos mamiska ei huamaa *kiero virn*. Nyt mä vaan odotan, ett mä saan viälä päiväks vähä jotai purtavaa. Joo, siis mami valkkas mulle siitt isost pussist semmoset kissill sopivat lihat – ett oli muute heekkui. Jotai semmost valkost leiket niinku (ohuen ohut sisäfile... toim.huom.) ja jotai omituist, mutt hyvää (vasikka-alatoopia). Ziis, mä muistanukkaa, ett joskus semmosii saa! Arvatkaas, ett mä sitt nukuinki hyvin. Mami ei vaa nukkunu, taas se pyäri ynpäri ja ynpäri, koipiset sill on kipeet. Mä tiädän! Ei kissihoitokaa siihe auta, se tarvii niit sen napikoit yäksi, eikä niit eile enää ollu. Tänää se saa niit, kai sitt saadaa ens yä jo nukkuukki. Ai nii, mä löysin tämmöse! Hei siis, kattokaa vähä. Ei tommosii kissei voi olla tai siis iha sairast. Must ei kyll tuu tommost. Mä oon tämmöne hoikka poika ja piiiiiitkäki, niinku mein vetskuki sano. Ett tavallist pidempi – ja ett mä oon kuulemma sen malline, ett must ei simmost pullukkaa kököttäjää tuukkaa. Vilkaskaa vaiks täst – mä oon torpan kingi, hei mä OON kingi!!!



Huamatkaa, toss mun oikees silmäss on semmone piäni ruskee täplä. Sellast en oo muill kisseill nähny – ett siitt mut sitt tunnistaa, jos näkee mut tuala liikentees >o< Huamisee!

---------------------------------------

Vincent – jälleen niin vaatimattomana ,D

Päivän slogan: Welhottaren nykyinen käsitys lihan iloista? Pussi roiskeita hallista tai biitti kokolihaa ehkä kerran kuukaudessa lautasella – onko jotakin muutakin olemassa?
 
Päivän biisi: Rakas, rämä elämä

Luettua: Unni Lindell – Suruvaippa, luennassa tämäkin uudelleen ja edelleen Welhotar pitää tästä ja kirjailijasta yleensäkin. Hiukka solmuinen juoni, mutta se kuuluu asiaan. Uusi murha, vanha katoaminen, psyykkisiä ongelmia ja koulukiusaamista, seurauksena yllätyksiä... Suosittelen dekkareiden kavereille. Matti Ranin - Vohveleita ja tillinvarsia. Olisiko vaikka kirjallinen keittokirja eli tarinoita ja reseptejä, enempi ehkä tarinointia ruuasta ja sen laittamisesta. Aika viihdykästä luettavaa, resepteistä ei meikäläiselle oikein ole hyötyä. Joku voisi niistäkin innostua. Kivaa iltalukemista kuitenkin ruokapainotteisen päivän päätteeksi eli suositan ruuan kavereille – niin, resepteissä ei säästellä kermaa eikä voita ,D
  

                                   


                                        TINKIMÄTÖNTÄ TIISTAITA!
                                       

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti