Todella, varsinainen kosto! Ilta ja iltayö olivat niin hikisiä, ettei saanut unta. Sitten alkoi kättä taas särkeä yhä pahemmin, oli pakko ottaa pari mömelöä. Nukahdin pariksi tunniksi ja näin tod. kammottavaa painijaista. Varmaan siksi, että eilen Belgarionin kanssa puhuttiin opiskeluista. Olen varma, että Belgarion selviää tenteistä ym. Ongelma tulee olemaan tentteihin ilmoittautuminen ajoissa, oikeaan tenttiin meneminen oikeaan aikaan ja muu sen tyyppinen toiminta.
Painijaisessa minä olin tentissä, jossa piti tenttiä isompi osuus – meitä oli useampia, jonkinlainen yleinen rästitenttipäivä, mutta emme olleet ennen kuitenkaan edes kokeilleet. Proffakin muistutti jotakuta, en nyt muista ketä – omituinen hyyppä, joka piti vielä jonkun luennon ennen tenttiä. Ja sitten selvisi, että meidän tenttikysymyksemme olivat jotenkin väärät, täysin eri alaa. Valitimme asiasta, mutta valvoja sanoi, että kyllä noilla tiedoilla pitäisi hyvin selvitä. Minä menin vielä henk.koht. selittämään, että ei käy. Ja sitten aloin itkeä ja lähdin pois. Ulkona oli se sikamaisin talvikeli, märkää lunta tuli joka puolelta, tuuli. Takseja ei saanut, piti kävellä lähimmälle tolpalle. Siellä vilisi takseja, jotka eivät ottaneet minua kyytiin. Lopulta joku avoautossa (!) ajellut poikaporukka lupasi heittää minut kotoon... Mitäkähän tästä voisi päätellä? Karmea uni se tunnelmaltaan oli kuitenkin. Heräsin enkä tiennyt mikä päivä on, missä olen (unessa asuin jossain muualla) ja mitä teen. Tuo nyt ei kyllä ole mitään erikoista. Sen verran tehokasta kuitenkin, että uni kaikkosi ja oli pakko nousta keittämään yökaffet. Ehkä kohta menen uusiounia yrittelemään, jos en jaksa kirjoittaa.
Ei silti, ei ole mitään erityistä kirjoitettavaa. Normisunnuntai kaikkine puuhinensa, nyt jo ketuttaa – sunnuntai-ahi iskee varhaisessa vaiheessa. Pakko tehdä sitä ja tätä... tämä ei tykkää!Eilinen menikin kepoisasti Belgarionin kanssa iltapäivään asti. Tein tipupiirasta, joka onnistui erinomaisen hyvin ja syötiin kaikki pois. Juteltiin joutavia ja lueskeltiin. Kummisetäkin kävi hakemassa eväänsä ja juttelemassa Pojan kanssa eli utelemassa asioita. Nukuin vielä tunnin päikkäritkin ihan suosiolla ja erinomaisen hyvin. Ja sitten tuollainen ilta ja aamuyö, hrrr, vieläkin puistattaa! Nyt menen kyllä takaisin sänkyyn, en oikein näe kunnolla – silmissä on hiekkaa reilusti.
No, ei niistä unista mitään tullutkaan! Pidin silmiä kiinni ja mietiskelin joutavia. Sitten päätin, etten ainakaan ole Unikeko ja nousin kokonaan ylös... voihan tässä alkaa taas näperrellä joutavia, sellaista puuhastelua löytyy reilusti. Viitsimisen puute on kyllä aika ilmeinen. Kissakin märisee jotakin, vaikka mitään ei häneltä puutu!
----------------------------------------
Purrrrrrmenta, kaiffarit! Mitää puutu vai? Siis hei, mä sain toss aikaisemmi pual, siis pual pussii muanaa, kalkonii ja napikoit. Kyll mä nyt jo jotai tarvii, en vaa tiärä mitä. Seuraa ainaski, normaalii aamuu. Ei tommosest tuu mitää, ett mami ponppii ylös ja alas pitki öitä ilma mua. Heh, eile oli kliffa päivä; heekkuu heekun kanssa, viarait ja kaikkee. Mä sain lotkottaa Pojan kans toss soffall koko ajan, ku se oli täälä. Se on iha parast, vaiks siin tuli kans vähä lämmin. Ja sitt noi söi ja mäki sain vähä. Ja omii ruakei ja ylimääräst kalkoniiki ja kaikkee. Sitt vähäks mä makasi taas partsill, liika kuuma tuli kyll välill, piti mennä basee – siäll on viileet ja rauhallist. Hirvee melu lähtee noist ihmise poikasistki, ku ne pelaa jotai toss illemmall. Särkee ihan koovii. Ei ne muute haittaa, niitki on kliffa tsiigaa välill. Sitt vaa ku ne pelaa potkupalloo, ne huutaa. Ai nii, nyt on taas se päivä ku toi imureeraa ja mekastaa ja huamenn menee taas töihi. Huh, se tarkottaa, ett se on vähä pahall pääll taas koko päivä. Ja duunaa kaikkee omituist pikkujutskaa ja mä en sitt saa olla koko aikaa rauhass. Toivottavast se teke jotai kunno safkaa edes, ett mäki saan jotai. Hei, eile sitt toi ottiki kuvei. Täss mä makoilen partsilt tulon jälkee viileel laattiall...
Kavruill kans, älkää ottako suulist liikaa – siit voi tulla iha kipeeks, hei! Huamisee.
-------------------------------------
Vincent, sinä olet jo omalla tavallasi kipeä, älä huolehdi toisista...Päivän slogan: Häpeä on musta korppi sydämessä.
Päivän biisi: Endless Summer
Luettua: Thomas Kanger – Laula kuin lintu, ei kehno ruotsalainen dekkaristi tämäkään. Suomalaissyntyinen Elina Wiik ratkoo rikoksia Vesteråsista, nyt kahden silmäätekevän murhaa. Jäljet johtavat lopulta pitkälle menneisyyteen ja poliittiseen toimintaan. Aika pätevästi kehitelty juttu, tiettyjä totuuksia ruotsalaisesta yhteiskunnasta ja silleensä. Suosittelen, jos ei muuta löydy, ainakin dekkarien kavereille. Sitten lainasin lisää Robinsonin tuotantoa eli Peter Robinson – Kuiva kuuma kesä, jossa vanhan tekojärven pohjalle jääneestä autiokylästä löytyy luuranko. Rinnalla kulkee sodanaikainen tarina. Ei kehno ollenkanas, minä pidin. Kylmääkin kylmempi, poliisipäällikön tyttären etsiminen Lontoosta ja erään yövartijan murha työllistävät Banksia, tämäkään ei siis ole kehno. Kyllä Robinson on ihan kelpoa luettavaa, Alan Banks taas hahmona suht uskottava avioeroineen ja uusine suhdeyritelmineen... Kelpaa kesäluettavaksi oikein hyvin!
Tämä täällä odottaa, että kirjastot julkistavat uutuuslistat elokuun alussa. Tämä odottaa myös, että kirjastot siirtyvät taas syysaikaan eli lauantain aukioloon. Minä selviäisin paljon helpommalla (itsekäs ihminen kun olen!). Lisäksi toivoisin juuri nyt kunnon ukonilmaa ja lämpötilan laskua inhimilliselle tasolle!
TYLSÄÄ PÄIVÄÄ VAAN MUILLEKIN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti