keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

PYYTÄKÄÄS SE UNIHIEKKAKAVERI MEILLE - MINULLA ON PAINAVAA ASIAA!!!



Ette kyllä usko, mutta unet ovat aina vaan tiukemmassa. Nyt taisi tulla jotain 2.5 – 3 h. Sitten alkoi jatkuva kissamärinä, sellainen jollotus. Ei sitä voinut kuunnella, mikään ei auttanut. Jos edes nukkuisi syvempää unta, siihen ei ehkä heräisi. Belgarion jo ehdottikin korvatulppia... Eli hereillä ollaan oltu tuosta 1.30 lähtien. Keittelin kaffet, hemmottelin karvatakamuksen ja yritin nukkua – ei puhettakaan, pirkistyin liikaa. Joten päivityspuuhiin, en tätäkään ehdi saada julki ennen klo 4 varmaankaan.

Eipä silti, ei minulla ole mitään kerrottavaakaan. Sen verran sain eilen aikaiseksi, että hyllyyn mahtuu nyt jokunen, aivan muutama, kirja lisää. Odotan siis syksyä enkä osta mitään harkitsematonta. Minäkö? Harkitsematonta? Ei, ei sentään, eihän... Tuohon puuhaan taisi mennä 10 min tehokasta loma-aikaa. Muuten vain lueskelin. Kun pääsin ruuan jälkeen ihanille, syville päikkäreille, nekin keskeytyivät. Belgarionilla oli pitkää asiaa, piti tarkistaa jokunen juttu jne. Sen jälkeen olikin taas turha yrittää uudestaan unta. Tämä pyörii näköjään vain unen ympärillä! Minä kaipaan kunnon yöunia, ihan häiriöttömiä ainakin 6 h:n unia – ja aikalailla kohtapian.

Huomenna käymme Belgarionin kanssa kirjasto- ja kaupparetken. Täytyy käydä parissa muussakin paikassa samalla. Ihan kulutuksen vuoksi ;D Ei vaiskaan, käyn tarkistamassa yhden kenkäasian, joka on jäänyt painamaan mieltä. Lisäksi täytyy käydä kierros Risman yläkerrassa, ale-laatikot näkyivät olevan sielläkin esillä. Olisi ihan tarviskin parista asiasta, talous- ja tekstiilipuolella. Kirjaston tarjoomukset eivät hyvältä näytä, jokunen varaus siellä on. Huomenna aamulla vasta näkyy lopputulema. On tuossa vielä luettavaa, mutta silti. Viikonloppukin tulee ja perjantain työpäivä, en minä silloin mihinkään pääse. Epäilen kovasti, että sinne on kerätty kymmeniä senttejä papereita odottamaan, lienee syytä pitkittää vähän työpäivää.

Tänään voisi käydä ulkoilemassa eli viedä kasan roskia. Samalla pitäisi käydä varastossa (siis ihkaomassa kellarissa) ja hakea vanha omatekemä päiväpeitto uusiokäyttöön. Lisäksi siellä pitäisi olla pieni, käypäinen raatio Varastolle vietäväksi. Voisi kai siellä vähän järjestelläkin, jos siis yhtään huvittaa. Ei vain tunnu oikein mikään tässä huvittavan. En saa mitään järkevää aikaiseksi, tämä on väärä aika vuodesta minulle olla lomalla! 

Ruoka arvotaan tänään jossakin vaiheessa aamua, joko soijasuikulaa tai tofua... hiljalleen kallistun soijasuikulan puoleen. Yksi resepti vaikuttaa kiinnostavalta... postaan asiasta, jos se onnistuu hyvin. Muuten syön sen vain hiljaa kupuuni enkä vänkytä asiasta enempää. Jääkaappi näytttää omituiselta, kasa tofua, paljon erilaisia maustepurkkeja ja –pulloja, juustoa ja pari salaattikaukaloa. Ei juuri mitään muuta. Ai niin, porganoita ja sipulaa. 

Voi kun saisi vielä otettua kunnolliset uusiounet tässä aamulla!

--------------------------------------

Purrrrrrrmenta, Lokistaania! Mä herätin mamin, joo, tunnustetaa. Mutt ku mä goisin jo päiväll ku se luki, nii ni mull ollu mitää tekemist. Vähä mä leikin, yritin sitt herättää ja toi vaa puhu rumei. Eikä se heränny, ennenku mä kiipesin tän konee pääle. Mä tiän, ett se kuulee sen ääne, sillo se suuttuu. Mä jo kerran tiputin sen kaameran, vähäks se kilju. Ei se mitää rikki menny! Mä ny sentää nii tyhmä oo. Se vaa luulee, ett mä kiusin. Mä mitää kiusi, mull on seuran puute. Vaiks nytkää mä sen seuraa tarvii sillee muute, ku se vaa o hereill ja mä nään, ett se on tosa mun kans niinku. Tajuutteks te? Ettei tarvii yksi kattella aamuu, vahtii ja tommost. Ja syädä vanhoi ruakii. Toi antoki roiskeit, laitto uutta safkaa ja anto napikoit. En syä kissimuanaa, eile en syäny jauhistkaa. Mä tahon heekkui! Mami sano, ettei tipu, mä saan olla näläss. Siis jos noi ei kelpaa. No katotaa ny, mä oon vähä joteski ny kans kovapäine, se sano viälä. Tarttee lähtee vahtii partsill, tirppalinnut alko just kiljuu. Joku vois vaiks eksyy liia lähell, jos hyvin käy. Paisti lentää partsill itestää, tsihih! Tämmöse foto mä löysin taas täält, en antanu mami ottaa must kuvei. En kerta mä vaan goisin, mitä iloo niist o? 


Ett kliffaa päivää taas, huamisee!

--------------------------------------

Vincent, nukkuisit sinäkin edes yhden yön kunnolla – en minä muuta toivo!

Päivän slogan: Ihmiset pelkäävät sitä mitä eivät ymmärrä ja vihaavat sitä mitä pelkäävät.

Päivän biisi: Alcohol

Luettua: Matti Särkkä – Ajan muoto, Pork vaeltaa Italiassa ja yrittää saada aikaiseksi jotakin. Ilmeisesti ei saa. Minäkään en saanut tästä mitään aikaiseksi eli en ihmeemmin pitänyt, sorry vaan. Junnaavaa, (teko)taiteellista jorinaa, viittauksia ja häröilyä. Torben Munksgaard – Retrograd, voita keski-iän kriisi ja nuorru. Henrik täyttää 50 v. ja pistää elämänsä uusiksi ja alkaa nuortua, takautuu entiselleen ,D Säälittävän huvittava, satiirinen tarina siitä, mitä on olla keski-ikäinen tämän päivän Tanskassa. Henrikin ajatusmaailmakin nuortuu, samoin tuntuu maa ympärilläkin tekevän! En nyt sanoisi hauskaksi, mutta mielettömäksi ajatusleikiksi kyllä. Minä pidin tästä, vaikka osa onkin silkkaa juopottelua ja örinää, mieletöntä koheltamista ja nuoruuden etsintää. Antaa palaa, lukekaa pois! Kassandra Block – Rakkauden puukottamat, yksityisetsivä Renate Kress selvittää lesbomurhia Frankfurtissa. Hyvä kuvaus erilaisista seksuaalisista vähemmistöistä, tyypittely on vähän osoittelevaa, mutta toimii tässä yhteydessä. Murhaaja kyllä oli arvattavissa melko aikaisessa vaiheessa, se miinukseksi. Minä pidin tästä ja suositan kaikille – luulet taas vähemmän. Liekö kirjoittaja myös Lokistanian asukas... Essi Aro – Pimeässä kasvaneet. Itsemurha, jota kirjastonhoitaja ei suostu uskomaan vaan alkaa selvittämään tapahtuman taustoja. Takaa löytyykin pienen kylän salaisuuksia, joista ei ole puhuttu ja henkilö joutuu itsekin hankaluuksiin. Aika tyypillinen kotomainen dekkari, jotenkin masentava ja ahdistavakin. Tästä olisi tullut karsien tai uudelleen kirjoittamalla hyvä romaani ilman tätä kotoperäistä dekkariosuutta... Varauksin suositeltava. Jo Nesbö – Lepakkomies, ensimmäinen julkaistu dekkari, joka on jäänyt minulta aikaisemmin pikaisesti luettavaksi, joten lainasin uudestaan. Ei ollenkanas paha, Nesbön kavereille! Harry Hole Australiassa selvittämässä norjalaisen nuoren naisen murhaa, tutustumassa kulttuuriin ja retkahtamassa jälleen kerran. Älkää sortuko nimeen, se ei tarkoita lainkaan sitä mitä luulette. Suositan siis.

                                              

                                                   UNELIASTA KESKIVIIKKOA!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti