lauantai 20. syyskuuta 2008

ARVATKAAS, KUKA KÄVI KYLÄSSÄ JA MIKÄ ON VINCENTIN UUSIN HERKKU?


Terveisiä unista (joo, vain yksi u-kirjain eli lukekaakin oikein) – oli kivaa! Kuten lupasin, menin eilen illalla pizzan jälkeen iltapäikkäreille ,D Semmoinen pieni pakastepizza tuunattuna antoi hyvät 2 h sikeät unet. Haahuilin vielä vähän aikaa herättyäni teeskennellen jotakin, lueskellen ja seurustellen karvatakamuksen kanssa, keitin kaffet ja söin ällömakean keksin. Sitten vedin 4 mg:n Sirdaludin ja sainkin taas lisäunta. Tosin tuo oranssi olio ei pitänyt siitä ja herätti pariinkin otteeseen. Silti – nyt on nukuttu vähän enemmän. On vähän parempi olokin. Kun tässä vielä tämän päivän ja huomisen päikkäröi, olenkin iskussa *ehehheeh* ensi viikolla.

Ei silti, olin minä eilenkin Varastolla oikein iskussa. Ainakin silloin, kun oli töitä. Pahempi olisi, jos ei ole mitään tekemistä. Silloin vasta väsy alkaa painaakin. Taksokyyti on välillä kovin unettavaa myös, onneksi siellä voi nukkua ,D Työkaverikin palasi plunssalomalta pirteänä. Lupasi jäädä nyt töihin jo pidemmäksi aikaa. Hyvä, ettei tule kesken töihin ja sairastuta muitakin... Ei mitään normaalista poikkeavaa siis Varastolla. P-P ruoskii edelleen joukkojaan, kannusteita ei näy eikä kuulu. Ei edes kiitoksia. Tosin turhaahan nekin olisivat, mutta silti. P-P käy hiukka kuumana, kun osasto ei täytä suunniteltuja tavoitteita... syynä tuo työntekijöiden vähyys (siis silkka puuttuminen) ja se, että asiat vievät aikaa ja ovat hankalampia kuin on oletettu. Eihän se työntekijöiden vika ole, mutta keidenkähän selkänahasta tuokin revitään – kysyn vaan!

Täällä residenssissä ei ole tekeillä kummempaa. Postista olisi haettavaa ja vietävää, mutta Belgarion lupasi hoitaa sen ensi viikolla. Tulossa kengät ja maattavaa, menossa Huutis-osastotavaraa. Pitäähän sitä jotakin ostaa, jos kerta saa jotakin myytyä, eikö? Ai ei vai, minä kun luulin. Tänään normaali roudausretki Belgarionin kanssa, tod.näk. ei mitään erikoista. Tai olisi, paljonkin, mutta ei huvita eikä jaksuta. Eli vain pakolliset viikon eväät itselle ja kissalle. Ei muuta. Kirjat tietysti, mutta ne ovatkin oletusarvo eikä niitä siis tarvitse erikseen mainita. Mietin taas, mitä tarjota Pojalle lounaaksi. Täytyy jättää hänelle itselleen vain valittavaksi, en minä nyt tofusta ala mitään vääntämään, koska aion luovuttaa sitä hänelle pari pakettia. Kokeilkoon itse! Taidan luovuttaa muutakin elintarviketta, saisikohan sillä varjolla pummattua siivouksen? Joten fisua tms. on varmaan tarjolla tai tekaisen lohiseljankan... hmmm, ei pahempi ideo. Welhottaren lohiseljanka on muuten äärimmäisen hyvää *vinks*, jos tulette käymään, voitte tehdä tilauksen etukäteen. Sen kanssa sopii tarjottavaksi esim. Serkkujen kaalipiirakat, mmmm. Tulipa nälkä. Ai niin - pakko kertoa -juttu: Vincent on rakastunut oliiveihin, tavallisiin halpisoliiveihin. Ainahan karvapylly on kieli pitkällä tsekkaamassa keittiötekemisiäni. Eilen tuunasin pizzaan vähän oliiveja mukaan. Kun nyt vonkuna oli sitä luokkaa, annoin pienen sirun oviilia ja naureskelin itsekseni. Naureskelu loppui siihen, kun Vincent halusi lisää, lisää ja lisää. No, annoin pari pienen pientä palaa, mutta eihän tuota suolaa mahdottomasti voi. Eli - minulla on kissa, joka pitää mm. oliiveista =O Enkö ole jo aikaisemminkin maininnut oranssien kissojen omituisuudesta? Vielä nukkumaan mennessä käteni nuoltiin, vaikka ne oli pesty jo useampaan kertaa. Oliivien haisu lienee ollut tallella...

Taidan mennä kohta taas ja vaihteeksi pitkälleni. Tämä päivitys on nyt kyllä taas niin tajunnanvirtaa kuin olla ja voi. Ei mitään järkeä – mutta onko tässä yleensäkään; lokittamisessa, olemisessa, maailmassa?!

----------------------------------

Purrrrrrviska, katit! Toi orja, siis mä en tajuu, orja vaa goisii tai sitt lukee. No, seurustelee se joo, mutt ei se jaksu tarpeeks ja mull ois tarvis. Siis johonki tarvis, en tiijä mihi! Mull on seuran puute, jos se nyt tulis sänkyy mun kaa ees jutskaa. Eikä siis ku kyllähä se aina jutskaa ku ollaa sänkyss, mutt silti. Mä tarviin hurrrrrjan paljo paijatust ja sillee. Ku en oo viälä oikee toipunu mein siit isost riidast niinku. Ja ilmatki on muuttunu. Mutt hei yks tosi hiano juttu – meill on hei lämpö pääll! Voi maata toss tsögen patteri pääll ja siält tulee lämmint niinku. Hianoo, se on nyt mun ykkösmesta. Masuu lämmittää tosi ihanast, tulee hyvä olo! Safkaks on jotai riistajutskaa, se on jo kuivunu. Jäks, en syä, kuivaa en syä. Mamiiiiih, laita uutta semmost! Ja mä näin ett se tsiigas jotai raksukuvei tai semmosii, mulle niit sitt siält kaupoilt. Kliffaa ku Poika ja Reppu on ainaskii tänää tuloss. Mä saan taas olla siin, mmmm. Kliffa päivä vissii tuloss, ku nyt ensi sais sen oikeen muana! Ei mullakaa oo tääll mitää ihmeellist. Tylsää olla päivisi yksi himass, hei! Ja odottaa, ett orja tulee, vaiks se aina yllättääki mut goisimast. Ihme jutska. Mull on tylsää, vaiks mä goisin, mutt oikeesti on, siis mä luulisin >o< Juu ei oo otettu fotoikaa, ett tämmöse löysi. Tuli iha vähä yhet kavrut miälee, tsihih... ei paljo, mutt kuiteskii.

Kliffaa viikendii kaikill, olkaas kunno kissoiks sitte!

----------------------------------

Vincent, onko sinulla varaa pyytää muita olemaan kunnon kissoiksi?

Päivän slogan: Noin neljäsosa kivuista häviää jo nukkumisen avulla, MOT.

Päivän biisi: Pain

Luettua: No, sitä eilistä Scarlettia tässä on lueskeltu. Täytyy myöntää, että siinä on kuitenkin pienehkö ripaus Tuulen viemää –kirjan henkeä. Eli ei ihan pahinta mahdollista, mutta aika kamalaa kuitenkin. Luen sen loppuun tässä aamun mittaan. Lisää kirjoja odottaa, monta mainiota opusta – ihanaa!!!

                                        

                                           LAISKAA LAUVANTAITA VAAN!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti