On se, taas on perjantai! En voi muuta kuin ihastella tuota viikon tylsää kulkua, miten se taas kävikään. Huomenna saa nukkua. Ja sunnuntaina. Kaikenlaisia päikkäreitä tarpeen mukaan siis. Eilen olin jo niin väsypoikki, että melkein retkahdin nukkumaan töissä, työpaikalla. Argh, ja joku sitten sanoo olevansa väsynyt, kun on nukkunut alle 8 h ja hänen kauneusunensa on juuri sen mittainen. Voi ... en aloita enää samaa väninää, katsokaa jostain vanhasta postauksesta. Perusasiat pitävät aina paikkansa.
Mutta jospa vaihteeksi taksoista jotakin, ei ehkä niin kivaa, edelleenkään! Eilen aamulla taksoa ei taas kuulunut, ei näkynyt. Sitten tuli anteeksipyytävä soitto. Kaveri oli toista päivää töissä, eikä löytänyt kotoani! Voihan prle, ohjasin hänet perille. Lopulta jopa löysi. Yritin selittää, että ajaisi ihan ohjeen mukaisesti, että jos on parkkipaikka, se ei ole samalla kujan osoite, eihän? Näytin, missä on talokartta, kujan nimiviitta jne. No, eipä tämä mitään uutta. Mutta sitten lähdettiin Varastolle, mies ajoi harhaan Kehällä, pahasti harhaan eli ei kääntynyt oikeasta liittymästä. Tiedättehän – sitten ajetaan seuraavaan, jonne on aika pitkä matka. Olisin huomauttanut, jos olisin huomannut. Mutta – kun en itse aja, en minä voi hitossa tietää, milloin pitäisi ryhmittyä oikealle kaistalle. Ei se kyllä ole minun tehtävänikään. Lopun matkaa ohjasin sitten kuni äänipaikannin konsanaan; seuraavasta käänny vasemmalle, vasemmalle, aja suoraan seuraaviin liikennevaloihin jne. Vain puoli tuntia myöhässä, vain! Saisiko Iisalamelta todistuksen, että olen pätevä taksokouluttaja? Se olisi nautittava lisä CV:n.
Toinen takso oli sitten iltapäivällä ihan ajoissa. Kiipesin sisään ja menin paikalle, jossa yleensä istun. Istuin hetkisen ja alkoi tuntua oudon märältä. Mietin, kusinko housuuni tietämättäni. Onko se australialainen hyppykuppa todella iskenyt. Märkyys lisääntyi ja kuski leikki kovista ajaen kuin PPS (pullopersesika). Kodon ohi hän ehti kaahata, pyysin palaamaan ja ajamaan oikeaan osoitteeseen. Sitten sanoin, että olisi ehkä syytä joskus asiakkaiden välillä tarkistaa nuo penkit! Että tämä istuin tässä on märkä, sanoin myös, että en tiedä onko se kusta vaiko vettä, haluaisiko hän tarkistaa? Miehen vastaus oli: ”Aijaa, joku kehari siin tais istuu vesipullo kaa enne sua!” Ei muuta. Argh, että pisti vihaksi. Jos olisi ollut paremmat vaatteet päällä, menossa muualle kuin kotiin tms. olisin saanut itkuhuutoraivokohtauksen. Nyt vain v*tutti. Heitin kaikki, ihan kaikki vaatteet pyykkiin. Joissakin tapauksissa kun housuvaipat, se iso malli, vuotaa kivasti lorottaen, jos on hätäisesti laitettu päälle esim. päiväpaikassa tai joku muu useista pissivirityksistä pettää. Mutta se ei ole asiakkaan vika. Kai nyt jumaleissön kuskin asia on tarkistaa ajokalunsa tilanne asiakkaan vaihtuessa, prle!Ei, ei mitään mukavaa kerrottavaakaan tänään. Enkä aio harrastaa jättipostausta. Todettakoon vaan, että tänään on taas osastokokous, joka kestää pitkään. Kokoukseen on merkitty nimittäin lounastauko =O P-P saa puhua pitkään, samoin eräs toinen henkilö. Asiat eivät koske kyllä meikäläisiä mitenkään, joten uni on taas lähellä! Voisipa sieltä jäädä pois, mutta P-P komentaa kuitenkin koko joukon paikalle.
Suuria roudaussuunnitelmia huomiseksi, puhuin jo eilen Belgarionin kanssa. Tänään kuitenkin vielä eväänä soijahärpäkettä lisukkeineen. Rva P. joka on käyttänyt soijaa kertomansa mukaan n. 10 v. ei ollut ikinä kuullut tuota käristele ja lisää vettä –valmistustapaa. Hah, jotakin uutta hänellekin (muiden minulle kertomana ,D), hän kovasti epäili moista tapaa tehdä kunnollista soijaa. No, se soijasta, nyt tiedän miten sitä käsitellä tuossa appeessa.
Lähden keittelemään toiset kaffet ja miettimään sieniin liittyvää problematiikkaa! Hjuuston, I has a problem ,b
----------------------------------
Purrrrrrve, kamut! Aha, hei mä kuuli, ett jossai ja jonku huushollis ois joku uus kolli. Mun näköne, kai? Fiksuu hei, ottakaa hei hoitokissoi, jos ette omii voi. Täss mä tarkotan nyt kyll HeSyn sijoituskissoi! Niill on kova pula kans hoitopaikoist. Ett jos te ette tiijä, voitteks ja haluutteks te pitää kissaa tai sillee ei voi pitää kissii monenmontaa vuatta, vois soittaa HeSyyn ja ilmottautuu sijoitushoitopaikaks. Ne vaa edellyttää, ett on kissi-ihmine ja silleesä. Mutt tosi hyvä toiki jutska... Winston, sehä on melkee ku Vincent >o< Ja punane viälä, jos mä oikee ymmärsi! Jee, hyvät me! Mä oonki ollu kilti, oon. Ja mami on ollu kans mulle kilti. Eilenki se nousi yälä nukkumast ku ei nukuttanu ja leikki pimees mun kaa. Eiks ookki pimeet, tsihih. Mull oli kliffaa ja mä goisinki sen jälkee hyvi. Goisi toi mamiki vähä, kai. Sen koipisii vaa särkylöi,se sano. Sitt se pyärii ja manailee ja nousee ylös. Ei haita, mä sain taas kalkonii ja napikoit. Mull on iha hyvä! Vaiks sitä haisuu ja sitt semmost toistaki haisuu on torpass nyt iha joka mestas. Ja tyynytki se on suihkinu sill, hmph! Olkoo, mä yritän olla ottamatt jostai nokkiini. Mä kattokaas käy sillo vähä ruiskii, ku mami on mun miälest ollu tosi mäntti. Ett mult on kiälletty jotai tai läpsästy peffall tai en oo saanu heekkui tai semmost. Nii ni sitt voi vähä lirauttaa. Mutt nyt mä yritä jättää sen vegs. Ja mami muistaa yrittää jättää mull aina kaikki niinko pitääki. Mä oon tarka kissi! Mutt oli se kyll kliffaa leikkii huispeloill iha pimeest ton orjan kaa – ei orjast tommost uskois. No nih, se kerto kans, ett se menee huamenn Pojan kaa kaupoill ja hakee taas iso kasa ostoksii. Tois ny taas jotai kivaa mulle. Kyll se aina muistaa, mutt silti. Ihanaa, Poika tulee! Ja Poja Reppu! Ja mä pääsen olee sen viakus koko päivä, jos mä oon ollu kunnoll. Mmm, kandee venaa oikee.. ei hei meill oo taaskaa fotoi. Orja on liika väsyny! Mä kävi varkastaas tämmöse.
Kliffaa viikendii, mainioo perjantait ja kaikkee kaikill kissinkoil <3 Huamisee! Ai nii, mä lähetän täss iha erityisterkut sill Winstonill... tiätyist syist *tsihihih*!
--------------------------------
Vincent, rakastettava karvatakamus – mitä minä tekisin ilman sinun jokapäiväistä seuraasi?Päivän slogan: Vanheneminen ei ole sairaus, mutta kyllä siihenkin lopulta kuolee.
Päivän biisi: Seasons In The Sun =b
Luettua: Robert Åsbacka – Urkujenrakentaja, tämä on siis se kirja, josta on kohuttu ja jota on kehuttu. Njääh no joo. Thomasson on vanhempi mies, joka asuu yksin nykyisin vaimonsa menehdyttyä Estonian uppoamisessa. Tässä käytetään edelleen eufemismia kadonnut, no, olkoon. Thomasson rakentaa urkuja huoneistoonsa, vaimonsa kunniaksi ja muistoksi – vai omaksi ilokseen? Muuten hän ei juurikaan seuraa maailmaa, vaan seurustelee menneisyytensä kanssa. Tilanteen muuttaa ensimmäinen tapaturma, jonka jälkeen seuraa toinen. Tällöin jo naapurit auttelevat ja maailma alkaa oudosti muuttua, tapahtumat seuraavat toistaan ja Thomassonin hyvin hallittu elämä murenee. Samoin ympäröivä kaupunki näyttää muuttuneen. Viimeinen niitti on auto-onnettomuus, jossa Thomassonin yli ajetaan absurdissa tilanteessa. Melko hyvä, vanhenevan miehen ajatuksia summaava kirja. En ymmärrä, mitä erikoista tässä on? Siis suosittelen, mutta en kehu ylenpalttisesti... Anna-Leena Härkönen – Ei kiitos, mitä pirua tehdä, kun miehen ei enää tee mieli? Ei sitten millään, hävettää jo koko ajan vongata! Missä on vika? Ovatko ”paikat” liian isot, miehellä toinen nainen, pitäisikö itse etsiä rakastaja? Seksin puutteen sivussa myös vakavampaa asiaa parisuhteesta, elämästä, tavoitteista, työstä ym. Eli suositan kaikille. Kirjan voisi lukea hauskanakin, mutta minusta tässä on mukana muutakin, jota sopii itse kunkin vähän kelailla eli mitä elämältään lopulta haluaa. Welhotar piti tästä kovasti ja nauroi välillä ääneen, tragikoomista. Tämä on näistä kahdesta parempi, mutta varmasti ns. piirien mukaan kehnompaa kirjallisuutta. Mitä väliä – minä kannatan tätä täpöllä eli lukekaa ihmeessä. Saatatte tunnistaa itsenne ja perheenne! =D
PERUSTEELLISTA PERJANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti