lauantai 27. syyskuuta 2008

MEILLÄ ON RUOKKIMUSONKELMA - MOLEMMILLA =O


Yö se aina vain lyhenee, unen puolesta siis, vaikka pimeyden pitäisi lisääntyä. Outoa, mutta kummallista! Ei, heräsin taas kipuihin, että se siitä. Yritän uusiounta tuossa uudelleen hetken päästä, kunhan ensin väännän vähän päivitystä esiin.

Pitäisi jonkunmoinen kauppalistakin laatia. Ihmettelen, mitä syön. Koska työarvaushoitaja oli sitä mieltä, että en syö oikein, on jälleen syötävä jotakin väärin. En tiedä, mitä se olisi. Täytyy paneutua miettimään asiaa. Oikeasti, minä syön omasta mielestäni harvinaisen terveellisesti tällä hetkellä... paljon juureksia ja vihanneksia, tofua, soijaa, tattaria, rahkasotkuja, joskus eli ääriharvoin broiskua tai fisua. Mikä tässä nyt on väärin, hei, oikeasti? Minulle vidhuillaan selkeästi! Minä en ilmeisesti saisi syödä mitään, no, kyllä se sopii, siinä vain yleensä käy tietyllä tavalla. Ei kai se nyt niin suuri menetys olisi ihmiskunnalle eikä Lokistanialle, mutta ehkä hieman outo tapa poistua keskuudestanne. Siis olla syömättä mitään eli käytännössä kuolla nälkään. Josko vetäisi jotakin läskiä (jäks) ja sen päälle voita (jäks-jäks). Luulen, että Poikakin jättäisi syömättä. Ehkä jopa kissa. Ja itse saisi vain huonon olon ja vatsanpuruja. Ei kiva eikä varsinkaan mukava! Miksi minun ei anneta olla rauhassa, en minä kuitenkaan elä pitkään.

No niiiiiiiiiiiiiiiiiiin – sain upeat 2 h uusiounet ja vielä kohtuullisen mukavatkin. Unessa oli W. vielä hengissä ja entisellään, Belgarion ja *tsihih* tyhjennettiin jääkaappia. Kaikki hyvä yhdellä kertaa. Tosin mukana välähtivät myös yksi entinen esimies (oi miksi, oih?) ja entinen suhde (no jaa, mieli tekisi ottaa yhteyttä, kantti ei anna periksi!). Että siksikin uni oli oikein tervetullut. Hiukka tuli W:tä ikävä, kuoleman vuosipäivä on ensi tiistaina. Siitä tulee 5 v. Ai, miten niin morbidi postaus, tavanomaistahan tämä. W:tä tuli taas ikävä, vaikka voihan olla, että emme olisi enää yhdessä tms. No, pääasia, että sain taas nukuttua ja bonuksena vielä näkyunet ,D

Kirjastossa on reippaat 10 opusta haettavana, pari taitaa mennä Belgarionille suoraan. Ovat enempi miekka- & kilpiosastoa, kyllä minäkin ne silti luen. Kiva kiva, lukemista siis riittää. Tuossa on vielä jokunen opus odottamassa. Ja sitten, herkimmät voivat sulkea silmänsä, Welhotar osti kirjoja! Ihan pieniä vaan.... ihan halvalla Huutiksesta... Douglas Adamsia, jos se yhtään tilannetta parantaa. Minulla kun ei ole kaikkia Linnunrata-trilogian (kyllä, tietääkseni ainut viisiosainen trilogia) opuksia, otin haltuuni loputkin. Pakko – vaikkei muuta, niin jo nimet ovat niin kuvaavia. Kyllä, ne ovat niin sutjakoita pokkareita, että mahtuvat oikein hyvin omaan kirjahyllyyn!

Muutenkin elän ostosbuumissa! Muistattehan, että sain lahjomalla ne upeat satiinipussilakanat, niihin ei ollut sopivaa aluslakanaa. Itse asiassa aluslakanatilanne on erinomaisen kehno muutenkin. Huutiksestahan löytyi siihenkin apua, eli tuplaleveä punainen alulakana on jo postissa ,D Ja sitten, tätä ette kyllä usko, minun ihana hyppyleipäkoneeni on tehnyt lopullisen lakon! En minä ymmärrä miksi. Minä käytän sitä vain päivittäin, olen käyttänyt jo pari vuotta. Kai nyt koneen sellainen pitäisi kestää. Nyt se ei halua enää pitää leipiä sisällään, vaan ulostaa ne välittömästi. Lisäksi sisältä singahtelee sinisiä lieskoja – elämä aamuisin on jännittävää! Pitäisiköhän tänään käydä ostamassa siis uusi hyppyleipäkonekin? Voi tätä kulutuksen määrää.... Olisimme korjanneet sen Belgarionin kanssa, mutta suden sukat, siinä oli samanlaiset ruuvit kuin vanhassa kaffenkeittimessä – sitä prleen vehjettä EI saa auki, ei sitten millään. Eli tällä tavalla juuri varmistetaan uuden ostaminen. Ai että ketuttaa! Mutta kun minä en aamuisin syö kuin rukiista hyppyleipää, nih kerta! Pakko ostaa siis uusi. Kai nyt kaksi ruisleipää paahdettuna aamuisin voi syödä – vai onkohan siinäkin työarvaushoitajan mukaan jotakin pahaa, prkele!

No, minä lähden nyt laatimaan sitä kauppalistaa. Taitaa jäädä hyvin lyhyeksi. Laadin myös apteekkilistan, luulen, että se on pidempi.

---------------------------------------

Purvinka, kaiffat! Hei, mä en tajuu, en olleskaa. Siis se sikspäkki ku mami toi, se lehmän liha on toosi heekkuu, mutt se riista. Siis se on iha hirveet, sitä ei voi syädä. Väkisi oon yrittäny vääntää, onneks nyt on jo viimone puukki menoss. Mami tänäänki sotki siihe jotai mukaa, ett mä söisi. Mamiiiiiiiih – jotai muuta muanaa nyt. Mä en siis muute ala, en! Enkä syä sitä juttuu. Voi ku siäll ois jotai oikeet ruakaa, vaiks jauhist tai semmost, ett toi vois ostaa mulle pakkasee! Mä kovast toivon. Meinaa mun miälest kissilkii pitää olla kunno muanat. Mä tiän, ett mami yrittää. Se vaihtelee laatui ja sillee, mutt ku noi kaupatki sitt vaihtelee laatui ja muanii, ett ei aina oo samoi jutskii – kerto mami. Ett se yks mun heekku ei löytyny enää olleskaa! Iha hölmöö, hmph. Mä tiädä mitä tänää tekis, vissii me maataa mamin kaa. Ai nii, Poika on tulos, jeeeeeeeee! Mulle oma viaras, siis niinku eihä se mamill mikää viaras oo, ku se on sen pentu. Mä saan olla sen kaa soffall ja se on mulle kilti. Tsihih, viimeks mä nualin sen varpuleit, vaiks niiss oli sukat. Vähäks se nauro! Ja sitt jos Poika vaiks imureerais tänää, mua ei yhtää haamita se niinpaljo, ku se, ett mami imureeraa. Nii ni sitt me saatais huamenkii olla rauhass. Ottaa vaiks kunno päikkäreit. Jesh! Täss on sitt foto, ku mä etin hampulikaakkei uudest sänkyvaatehtimost, eiks ookki hirvee? =b

Kliffaa viikendii kavrut ja huamisee!

--------------------------------

Vincent, sinä et kissana ymmärrä sisustuksesta mitään (en kyllä minäkään)!

Päivän slogan: Mitä syön, sitä en ole!

Päivän biisi: Voipallo

Luettua: John Dickie – Cosa Nostra, Sisilian mafian historia. Aika pätevän oloinen opus, jota lukee melkein jännärinä. Eli todellakin aivan mafian alusta lähtien todenmukaista tarinaa. Suosittelen asiasta kiinnostuneille ja miksei jännäreiden kavereillekin sekä leffafriikeille. Tästä löytyy viittauksia ja tietoja aika monelle eri asioista kiinnostuneille tahoille. Hyvin letkeästi kirjoitettu eli lukuongelmiakaan ei tule. En ihmeemmin suosittele, tämä löytänee tiensä halukkaiden luokse muutenkin. Minä luen tätä ihan mielenkiinnon vuoksi, historiakin kiinnostaa...

                                                

                                                           LAUVANTAITA VAAN!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti